14. syyskuuta 2011

Pakoon Ruotsiin




Joku kommentoija sanoi, ettei suomalaisilla maahanmuuttajilla ainakaan ole ollut maineensa kanssa ongelmia Ruotsissa… Täytynee siis kerrata: ”En Finne igen” eli ”taas suomalainen” oli ainakin 1960-1980 Ruotsin lehtien rikosuutisten vakio-otsikko. Kuuluisuutta nauttivat myös esimerkiksi ”Slussenin sissit”, joista hyvin suuri osa oli syväalkoholisoituneita suomalaisia.

Kirjoittelu muuttui ja asenne alkoi unohtua, kun tuli uusia ongelmia, nimittäin uusi Venäjä ja Baltia 1991 alkaen.

Ruotsi kulki pitkän tien. Uppsalan yliopiston ylioppilaskunta järjesti 1939 vastalausekokouksen, jossa oltiin yksimielisiä raivokkaasta hyökkäyksestä Saksasta ja Itävallasta maahan pyrkiviä, akateemisesta koulutettuja pakolaisia vastaan. Myös lehdistö riehaantui seitsemästä wieniläisestä lääkäristä.

Oikeusministeri K.W. Westman, joka istui virassaan vuoteen 1943, kiristi ulkomaalaislainsäädäntöä ja yllytti alaisiaan käyttämään painovapauslain porsaanreikiä. Puolan pakolaishallituksen raportit Saksan (Puolan alueen) tuhoamisleireiltä kiellettiin. Suurta eteläistä naapuria loukkaaviksi arvioidut elokuvat, kuten Chaplinin ”Diktaattori” joutuivat täysikieltoon.

Päiväkirjassaan Westman kiukutteli juutalaismiehistä, jotka osoittivat rodullisen ala-arvoisuutensa etenkin hysteerisellä käyttäytymisellään ja väitteillään, että juutalaisilla olisi Saksassa 1941-1942 muita ongelmia kuin ”tiettyä epämukavuutta”, josta he saivat syyttää itseään. Ruotsissa kun oltiin, myös Tukholman juutalainen seurakunta piti äärimmäisen pientä ääntä.

Juutalaiskysymys joutui uuteen valoon, kun saksalaiset ryhtyivät kuljettamaan maasta ja surmaamaan Norjan juutalaisia, joita ruotsalaiset olivat tottuneet kohtelemaan lähes vertaisinaan, monennen sukupolven norjalaisina. Kun Tanskan saksalaisjohto ilmeisesti tieten tahtoen antoi vastaavien suunnitelmien vuotaa, syntyi yksityisten hyväntekijöiden organisoima Tanskan juutalaisten pelastusoperaatio, jonka kustannuksiin Per Albin Hanssonin kaikkien puolueiden (paitsi kommunistien) hallituskin lopulta myönsi hiukan rahaa.

Sotien jälkeen entisen pääministeri Sandlerin komitea totesi, että oikeusministeriön suosikkitemppu oli viivyttää selvissäkin tapauksissa maahantulolupaa, kunnes hakijat oli kaasutettu kuoliaiksi. Näin tehtiin myös eräissä tapauksissa, joissa luvan hakijoiden vuosikymmeniä Ruotsissa asunut lapsi odotti vanhempiaan rahat kourassa – pakolaisten oli tietenkin vastattava elinkustannuksistaan niin että myös Skoonen turnipsipelloilla saaduista tienesteistä osa meni asuinparakkeja vartioineille poliiseille ja ministeriölle.

Saman selvityksen mukaan norjalaisia ja tanskalaisia vastarintaliikkeen taistelijoita luovutettiin Ruotsin rajalta suoraan Gestapolle – kunnes käytäntö muuttui Stalingradin ja etenkin Kurskin taistelujen jälkeen. Eivätkä Englanti ja USA liioin jääneet aivan tuppisuiksi, vaikka kansanmurha ei niitä sinänsä kiinnostanut sodan kestäessä.

Valtiopäivillä kansanedustaja Wallén jäi historiaan vetoamalla:”… ei pidä ottaa [juutalaisia] tänne oppimaan ammatteja ja kilpailemaan ruotsalaisten virkamiesten kanssa ja sopeutumaan Ruotsin kansaan. Aasialainen kansanaines ei sovellu kunnon ruotsalaisten keskuuteen…”

Asioilla on puolensa. Ruotsalaiset pitävät täysin aiheellisesti esillä Folke Bernadotten ja Raoul Wallenbergin muistoa. Asiaan eli Saksan vaikutuksiin Ruotsin politiikassa ja elinkeinoissa syvällisimmin perehtynyt Lars Åmark nostaa esiin myös yksittäisiä virkamiehiä, kuten Gösta Engzellin, jotka pelastivat suuren määrän ihmisiä esimiestensä ja hallituksen penseydestä ja pelokkuudesta huolimatta.

Sekin on syytä muistaa, että vaikka poliittinen oikeisto ja kuningashuone olivat hyvin saksalaismielisiä ja eräillä johtavilla natseilla, etenkin Göringillä, oli herttaiset suhteet Ruotsiin, kansallissosialismi aatteena ja puolueena ei menestynyt Ruotsissa. Sekään ei auttanut, että suuret kansallissankarit, kuten tutkimusmatkailija Sven Hedin, ajoivat rajusti Saksan asiaa ja olivat vielä sodan päättymisen jälkeen sitä mieltä, että Hitler oli maailmanhistorian kaikkien aikojen suurin hahmo.

Huomenna aiheesta miksi Ruotsi ”ei auttanut” Suomea sotien aikana eikä rauhantultua.

40 kommenttia:

  1. Ruotsista ja viime sodista puhutaessa pitää AINA muistaa taikasanat RAUTAMALMI, KUULALAAKERIT JA HAMMASKULTA!

    Kuinka monta juutalaisia täynnä olevaa pakolaislaivaa Ruotsi käännytti takaisin?

    Vanha hyvä aihe ja aina löytyy SKF, Ruotsi ja kuulalaakerit ja natsikulta palkkioina "urheille ruotsalaisille"!

    [url]http://www.kristitynfoorumi.fi/hitlerintuki.htm[/url]

    Natsi ja natsin kaverit: Isoisä ja kruununprinssi Paksun Hermannnin kahtapuolen:

    [url]http://sv.wikipedia.org/wiki/Fil:Gustavgoring1939.JPG[/url]

    [url]http://sv.wikipedia.org/wiki/Gustaf_V[/url]

    Kustaa V taisi olla homo, mutta suku sen kun laajenee ja toivottavasti lisääntyykin...

    [url]http://gayfortoday.blogspot.com/2007/06/gustaf-v-of-sweden.html[/url]
    Meillä taas asiat on tällä mallilla:

    IGLA Member—a Woman— Elected President of Finland

    [url]http://www.gaytoday.com/garchive/world/020800wo.htm[/url]

    Ruotsia natsimenneisyys ei jätä rauhaan:

    Uutuusdokumentti paljastaa lisää tietoa Ruotsin kuningattaren isän vaietusta natsimenneisyydestä.
    [url]http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2010120212799689_ul.shtml[/url]
    Ruotsin TV4-kanavan dokumentin mukaan kuningatar Silvian isä teki omaisuuden tehtaalla, jonka natsit veivät sen juutalaisomistajalta.

    Mietiskellessäsi kuuntele "lännen miesten biisiä". tämä kertoo suoraa asiaa!

    Pet Shop Boys - Go West

    [url]http://video.google.com/videoplay?docid=3835077680495671017#[/url]

    VastaaPoista
  2. Vielä kymmenisen vuotta sitten kun olin lukioaikaan vaihdossa tukholmassa, minulta kysyttiin olenko rasisti, alkoholisti - taikka molempia. Olinhan suomesta!

    Olisi mielenkiintoista kuulla tutkimuksesta, jossa vertailtaisiin eri maahanmuuttajaryhmien sosiaalisia ongelmia. Suomalaiset ruotsissa (käsittääkseni ei koulutettu maahanmuuttajaryhmä, mutta samankaltainen kultturinen tausta), etelä-amerikasta, esim chilestä tulleet poliittiset pakolaiset (tod. näk kolutettu, mutta erilainen kulttuurinen tausta) ja lähi-idän ja itä-afrikan pakolaiset. Mitä eroja sopeutumisessa on ollut? Miten he ovat pärjänneet uudessa ympäristössä?

    VastaaPoista
  3. Reippaasti vain leuka ylös rinnastakeskiviikkona, 14 syyskuuta, 2011

    Johtuukohan se, että Ruotsilla menee paremmin siitä, että siellä on aina ajettu kansallista etua yli kaiken muun ? Jonkinlainen suurvalta-ajan jäänne sikäläiseen kansalliseen minäkuvaan ja asenteeseen ?

    Kun tämä yhdistyy loistavaan viestintään ja PR:aan (propaganda aiemmalta nimitykseltään), syntyy kuva kaikkia syleilevästä maailman omastatunnosta ja korkean moraalin mallimaasta. Näin, vaikka valtioilla ei tunnetusti edes voi olla moraalia. On vain vaihtelevia intressejä.

    Yksi esimerkki onnistuneesta viestinnästä: Kaikkihan me tiedämme, että Ruotsi luopui "pahasta" ydinvoimasta jo parikymmentä vuotta sitten. Näin siitä huolimatta, että siellä tuotetaan edelleen 40 % sähköstä ydinvoimalla siinä, missä vastaava osuus pahassa ydinvoima-Suomessa on noin 25 %.

    Rauhan ja sodanvastaisuuden apostoli Olof Palme ja Boforsin tykit Intiaan...

    Kunpa täällä osaisimme edes jotakin tuosta, mutta ei kun kynnysmattoasenteella, anteeksi pyydellen ja omaa pesää sotkien parketeille vain ;)

    VastaaPoista
  4. Suomen Pankin 200-vuotisjuhlien valovoimaisimpia
    vieraita oli Barry Eichengreen. Netin ansiosta
    voi seurata hänen ajatuskulkujaan heti tuoreeltaan
    Project Syndicatessa. Muutoinhan sen paljastukset
    korkeimman akatemian ja politiikan vapaapuhujain
    (= ex-Gordon Brown,ex-Josca Fisher ym.) osalta
    ovat Suomessa tukitut. Rahalla. Intellektuaalisten
    oikeuksien omistajat suomeksi ovat HS ja TS. Ja
    ne käyttävät voimaansa vaikenemisen kultaan.

    No,tämä Ecihengreen kirjoitti 9.9. että ei tarvita
    kuin yksi kohtalolas kumiluotitähtäys kun täysi
    sisällissota riehahtaa Kreikassa. -Olisi ehkä syytä
    siirtää huvipurret ulkoredille jos kenkä osake- ja
    optiokavereita niillä saarilla kaamospakoilee.

    Eichengreenin mukaan pitäisi ottaa omistajiksi
    (=tappioita kuittaamaan) Euroopan suurpankkeihin
    IMF:n erityisrahastoa,EU:n vakauslaitoksia, uusia tai vanha Investointipankki -joka sillan ja metrokaivannon kulmilta tuttu -myös Sauli
    Niinistölle,jonka hermo ei Luxenburgin hengenlentoa pitkään sietänyt. Mukaan omistajiksi
    voisi pyytää Aasian hallitusten ja öljymaitten
    valtiorahastoja -noita kuuluisia valuuttavarantoja.

    Sitten Saksa ja Ranska voisivat antaa kehitysapua Kreikalle. Tai vaikkapa Marshallia ja
    näin panna rahaansa sinne missä puheensa jo on.
    Sitten pitää höllätä noita valtiontalouskriteerejä,jolle
    tielle Ollli Rehn jo astuikin Komission kuri-kuristuksen käytyä hengen päälle.

    Ensi perjantaina Jutta Urpilaisen pöytään istuu
    myös USA:n Tim Geithner,rahaministerien jokeri.
    Finanssikriisi laukesi USA:sta, ehkä 2007. Sieltä se
    hoidettiin pois mm.pakottamalla suurpankit ottamaan US valtiolta osakepääomia (ovat jo maksettu takaisin). Kriisi pyörii Euroopassa. Viimeksi Italiasta puristettiin 5 1/2 prosentin korkotulo seuraaviksi 10 vuodeksi kun oikea korkotaso olisi 2-3 ja Amerikassa vieläkin alempi,
    alta yks. Siis eilen.

    Finanssi-innovaatiokykyä todellakin kaivattaisiin.
    Eurooppaan viitaten laukoi yksi establismentin
    ja valtaeliitin huippunimistä 12.9. että jos mistä
    tulevat sukupolvet arvostelevat nykyisiä
    päätösvaltuutettuja , niin mielikuvituksen puutteesta
    suhteessa päätöstensä alaisiin instituutioihin.
    Tämä Dani Rodrik ei olisi itsensä, ellei kantti piisaisi
    kiistää itseään. " ja että olosuhteet,talouden
    rautaiset lait… että politiikka mahdollisen taidetta". "OK mutta mahdollisen aluetta ja laatua
    muokataan ihmisyhteisöissä ihmisten päätöksillä."

    Obama julkistaa ensi maanantaina 19.9. ympäri
    maailmaa happanevan rahameren (keskuspankkien rahanluonnin perua) hapettamisen yksityisten rahastojen toimesta,liittovaltion työllisyyspolitiikan aloittamiseksi. Tästä kuulemiseen Jutta Urpilaista
    tuskin on briifattu. Projcet Syndicate ja muu
    taloussosiologia eivät mahdu suvaittujen seinien
    sisälle -ainakaan Hegeliä tuoreampina huomioina.
    Jukka Sjöstedt

    VastaaPoista
  5. Tosin ruotsalaiset eivät varmaan kuitenkaan olleet pahimpia. Chaplinin DIKTAATTORIN (1940) sensuroinnista en tiennytkään. Se sai tosiaan Ruotsin ensi-iltansa vasta 19.11.1945. Suomen ensi-ilta oli 26.5.1950.

    VastaaPoista
  6. Vaikka poliittinen oikeisto ja kuningashuone olivat hyvin saksalaismielisiä ja eräillä johtavilla natseilla, etenkin Göringillä, oli herttaiset suhteet Ruotsiin, kansallissosialismi aatteena ja puolueena ei menestynyt Ruotsissa.

    Entä meidän omat kansalliskieliset partiolaisemme, kuninkaan jahtikaverit?

    VastaaPoista
  7. Erastotenes aleksandrialainenkeskiviikkona, 14 syyskuuta, 2011

    Rasismi oli 1900-luvun alussa nimenomaan sivistyksen muoto. Sitä harrastivat ensisijassa länsimaat, joilla oli siirtomaita tai korkea halu hankkia niitä. Semmoisissa syrjämaissa kuin Suomessa länsimaisella rotuteorialla ei ole ollut hyvää kaikupohjaa, sillä klassisen rotuteorian mukaan me olisimme alempirotuisia. Tieteellistä konsensusta vastaan oli paha riidellä. Seuraavalla tavalla asia ymmärrettiin:
    *Suomalaiset eivät puhu indoeurooppalaista kieltä.
    *Siis suomalaiset eivät ole indoeurooppalaisia.
    *Suomalaisten kielisukulaiset ovat vinosilmäisiä nomadeja Siperian tundralla.
    *Siis suomalaiset ovat mongolista alkuperää.
    *Se, että suomalaiset eivät näytä mongoleilta, selittyy rotusekoituksella germaanien, balttien ja slaavien kanssa.
    *Tämä sekoittuneisuus oikeastaan vain huonontaa suomalaisten rodullisia ominaisuuksia.

    Tummatukkaisena ja -silmäisenä ali-ihmisenä olen varsin iloinen, että tämä teoria on mennyt muodista.

    VastaaPoista
  8. JK: "Täytynee siis kerrata: ”En Finne igen” eli ”taas suomalainen” oli ainakin 1960-1980 Ruotsin lehtien rikosuutisten vakio-otsikko. Kuuluisuutta nauttivat myös esimerkiksi ”Slussenin sissit”, joista hyvin suuri osa oli syväalkoholisoituneita suomalaisia."

    Perspektiivivirhe.

    Me mukana olleet tiedämme, ettei enää 70-luvulla lehdissä finne-otsikoita ollut - eiköhän ne jääneet 50-luvulle.

    Tuo on tyypillistä retoriikkaa ihmiseltä, joka ei todellisuudessa tunne asiaa.

    JK: "Kirjoittelu muuttui ja asenne alkoi unohtua, kun tuli uusia ongelmia, nimittäin uusi Venäjä ja Baltia 1991 alkaen."

    Virhepäätelmä.

    Me mukana olleet tiedämme, että asenne muuttui jo 70-luvulla. Se muuttui siksi, etteivät maahan muuttaneet ja töitä hulluina paiskoneet 500 000 suomalaista aiheuttaneetkaan ruotsalaiselle yhteiskunnalle käytännöllisesti katsoen minkäänlaisia ongelmia.

    Katsotaanpa vaikka nykytilannetta.

    Kummat siellä ovat ongelma: valtava suomalaistaustainen äänetön vähemmistö vai paljon pienempi muslimitaustainen äänekäs vähemmistö?

    Niin, niin, tiedän, tiedän... valkoiset suomalaiset heteromiehet sortavat niitä muslimeja kolmanteen polveen, siksi.

    VastaaPoista
  9. Hyvinhän ruotsalaiset selvisivät neuvotellen maailmansodasta. Toinen mahdollisuus olisi ollut aukoa päätä saksalaisille ja tuoda sota Ruotsiin.

    Ruotsalaiset ottivat oppia Suomesta, joka aukoi ryssille päätään, eikä neuvotellut. Lopputulos oli selvä.

    Raoul Wallenberg kumppaneineen ovat sankarimaineensa syvästi ansainneet.
    Löytyikö Suomesta ketään samanlaista ja samanmielistä? EI.
    Juuri kukaan ei puhunut Suomesta Neuvostoliittoon tuhansittain luovutettujen ihmisten puolesta, tai auttanut heitä.

    Me suomalaiset olemme suurimpia ruikuttajia, perseennuolijoita ja tuuliviirejä. Ruotsi jää tässä kisassa helposti toiseksi.

    VastaaPoista
  10. Ad Anonyymi:

    "Ruotsia natsimenneisyys ei jätä rauhaan:"

    Mikä ihmeen "Ruotsin natsimenneisyys"? Vaikka Ruotsissa jokunen natsi olikin ja vaikka juutalaisia kohdeltiin kylmästi, niin eihän Ruotsi menetellyt yhtään sen kummenmin kuin mikään muukaan maa, joka huolehtii ennen kaikkea omista asioistaan.

    Nämä uusmoralistit, joiden mielestä Ruotsin olisi ilmeisesti ryhtyä sotaa, voisivat rynnätä auttamaan nykyisiä vainottuja.

    Mitä Silvian isään tulee, niin hän oli saksalaienen ja asui Saksassa, joten hän ei tietenkään kuulu Ruotsin historiaan. Muuten kuin sikäli, että hänen tekemisisistään on annettu kaunisteltu kuva. Tuskin Silvia joka oli vauva, asioista on voinut tietää.

    VastaaPoista
  11. Mielenkiintoista ja tarpeellista informaatiota. Jos toisen maailmansodan lopputulos olisi ollut tiedossa jo alussa, moni ruotsalainen päättäjä olisi toiminut toisin. Näin muuallakin.

    VastaaPoista
  12. Erastotenes aleksandrialainenkeskiviikkona, 14 syyskuuta, 2011

    Juuri kukaan ei puhunut Suomesta Neuvostoliittoon tuhansittain luovutettujen ihmisten puolesta, tai auttanut heitä.

    Itse asiassa Suomesta Neuvostoliittoon luovutettujen ihmisten kohtelussa kyse oli siitä, että noudatimme meille sanellun rauhansopimuksen vaatimuksia. Tämä oli alusta lähtien erittäin voimakkaasti ristiriitainen asia ja porvarillisesti asennoituneiden kansalaisten parissa neuvostokansalaisten suojelu ja auttaminen Ruotsiin oli erittäin yleistä. Tullimiehet ja poliisit katsoivat mahdollisuuksien mukaan läpi sormien.

    Neuvostoliittoon luovuttamisen moraalinen ongelmallisuus tajuttiin alusta alkaen. Kyse oli vain siitä, että piti valita muutaman tuhannen neuvostokansalaisen ja saksalaisen sotavangin tuhoutumisen ja miehityksen välillä. Terve kansallinen itsekkyys kertoo vastauksen.

    VastaaPoista
  13. Ruotsalainen prikaati laitettiin Suomeen 1918 pitämään "ruotsalaisen rotuaineksen merkityksellisessä asemassa"!

    Sven Palme oli se joka organisoi Ruotsalaisen prikaatin vuonna 1918 Suomeen. Hän sai maksaa kovan hinnan tuosta pahasta, sillä hänen poikansa Olof Palme kuoli Tampereen taisteluissa. Toinen poika oli tykistössä ja hän selvisi hengissä.

    Historiallinen arkisto 89 -kirjassa sivulla 43-43 kerrotaan Ruotsalaisen prikaatin perimmäinen tarkoitus Suomessa: (Sven Palme Aftonbladet 14.3.1918)

    >>Jos tahdomme säilyttää erityisen ruotsalaisen rotuaineksen merkityksellisessä asemassa Suomessa - mikä meille itsellemme on mitä merkityksellisintä - täytyy meidän sitoa Suomen kansa läheisesti Skandinaviaan. Keino tähän on ruotsalainen apu, jota nyt voisimme antaa>>.


    JOS Sven Palmen toiminta Suomen suhteen oikeasti kiinnostaa, niin hanki tämä kirja:

    Historiallinen arkisto 89, SHS Hki 1986
    AIBN 951-9254-85-4

    Siinä on Taimi Torvisen laaja artikkeli Sven Palme ja Suomi, s. 7-81. Artikkelin 3:lla viimeisellä sivulla eli s. 79-81 on lähdekirjallisuus.

    VastaaPoista
  14. Ruotsin kavaluus paljastui koko laajuudessaan!

    Ruotsin kavaluus viime sotiemme rauhanvälittäjänä on paljastunut koko laajuudessaan. Suomen eduskunnan kanta rauhanehtojen hyväksymisestä oli jo hyvissä ajoin vuodettu NL:n tietoon Tukholman lehdistön kautta ja sitten muka neuvoteltiin viimeisiin päiviin saakka. NL tiesi Suomen hyväksyvän mitkä ehdot tahansa rauhan saamiseksi ja jopa Mannerheim piti suurena virheenä Ruotsin ottamista rauhanneuvotteluiden välittäjäksi, koska yleisen käsityksen mukaan Suomi menetti Viipurin ja Sortavalan juuri Ruotsin kavaluuden takia. Nämä samat menetykset kertautuivat Jatkosodassakin.

    Samaa petosta harrastettiin aseavun muodossa. Ruotsi yritti viivästyttää kaikkia asekuljetuksia parhaansa mukaan ja hidasteli lentokoneiden kasaamista ja ammuskuljetuksia. Se yritti jopa ampua ilmatorjunnallaan alas Suomeen lennettäviä valmiita Brewster -lentokoneita!

    Tämä ammusesimerkki on hyvä ymmärtää juuri tätä taustaa vasten.

    "Onneksi ulkomailta saapui maaliskuun alussa 157 000 laukausta!"

    Talvisodan historia 1-4, osa 4, s. 302-304

    s. 302 taulukossa lukee huomautuskohdassa 8 näin: "Maaliskuussa saatiin 157 700"

    Ja sitten sivulla 304 lukeekin näin: "Onneksi ulkomailta saapui maaliskuun alussa 157 000 laukausta, mutta niistäkin sytyttimt saapuivat vasta 12.3, koska ne oli kuormattu eri vaunuihin kuin kranaatit ja niiden lähettäminen oli myöhästynyt."

    Ruotsistahan ne tulivat ja naapurin hurrit teki luultavasti tahallaan tuon sytytintempun. Saksaa ja NL:a ei haluttu ärsyttää liiallisella asemyynnillä Suomeen. Viivästämällä sytyttimet sattiin haluttu tulos eli ammukset ei vaikuttaneet sodan kulkuun! Rauha kun tehtiin heti seuraavana päivänä eli 13.3.1940.

    Mitäs se honung-konung -kuningas puhuikaan siitä "Ruotsin kunniasta"...

    Ruotsin "kunnia" vaati sitä pysymään erillään sodasta

    Talvisodasta muistamme kuinka Ruotsin kunnia vaati sitä pysymään erillään sodasta.

    Kuningas Kustaa V:n itse koolle kutsumassa valtioneuvoston istunnossa 19.2.1940 hän antoi seuraavan lausuman pöytäkirjaan:

    http://www.histdoc.net/historia/1940-02-19.html

    "Ruotsin elintärkeät edut, sen kunnia ja sen rauha, ovat niitä tavoitteita, jotka minulla ovat aina silmien edessä. Toivon Jumalan avulla, että me voimme valitsemallamme tiellä välttää sodan kaikki onnettomuudet."

    Lähde: Svensk utrikespolitik under andra världskriget. Internationell politik 24, skrifter utgivna av Utrikespolitiska institutet, Kooperativa förbundets bokförlag, Stockholm, 1946. Käännös: Pauli Kruhse.

    VastaaPoista
  15. Tuosta eri kansallisuuksien väkivaltaisuudesta:

    Parikymmentä vuotta sitten ilmestyi tutkimus, jonka mukaan väkivaltaisimpia olivat suomalaiset maahanmuuttajat. Asiasta keskusteltiin lehdistössä, mutta koomisen varovasti, koska ei haluttu leimata mitään kansanryhmää.

    Tilanne on kuitenkin muuttunut. Suomalaistaustaisia pidetään nykyään "ihmisinä" ja arvostettuina kansalaisina. Piinallisen usein kuulee jopa mainittavan, miksi kaikki asiat ovat Suomessa niin hyvin ja Ruotsissa niin huonosti. Siinä on meikäläisellä selittelemistä.

    Tähän päivään mennessä en ole tavannut yhtään epäystävällistä ruotsalaista. Sitä vaan ihmettelen.

    VastaaPoista
  16. Ruotsin "kunnia" vaati sitä pysymään erillään sodasta

    Talvisodasta muistamme kuinka Ruotsin kunnia vaati sitä pysymään erillään sodasta.

    Kuningas Kustaa V:n itse koolle kutsumassa valtioneuvoston istunnossa 19.2.1940 hän antoi seuraavan lausuman pöytäkirjaan:

    http://www.histdoc.net/historia/1940-02-19.html

    "Ruotsin elintärkeät edut, sen kunnia ja sen rauha, ovat niitä tavoitteita, jotka minulla ovat aina silmien edessä. Toivon Jumalan avulla, että me voimme valitsemallamme tiellä välttää sodan kaikki onnettomuudet."

    Kuningas Kustaa V:n itse koolle kutsumassa valtioneuvoston istunnossa 19.2.1940 hän antoi seuraavan lausuman pöytäkirjaan:
    Olen omasta aloitteestani kutsunut koolle hallitukseni antaakseni valtioneuvoston pöytäkirjaan seuraavan lausunnon:
    Minun toivomukseni on selostaa kansalleni se vaikea ja vastuullinen tilanne, jossa me nyt olemme. Olen pitänyt väistämättömänä velvollisuutenani pitää niin kauan kuin mahdollista maamme sen kohtalokkaan konfliktin ulkopuolella, joka nyt maailmassa vallitsee. Siksi hallituksemme ja valtiopäivien täydellä myötävaikutuksella on myös annettu puolueettomuusjulistus.
    Olen koko ajan seurannut suurimmalla ihailulla veljesmaamme Suomen sankarillista taistelua ylivoimaa vastaan. Ruotsi on vapaaehtoisten kautta sekä lukuisalla muulla tavalla etsinyt tapoja auttaa tätä maata, mutta ensi hetkistä lukien ilmoitin Suomelle, että sellaiseen ei ikävä kyllä voi lukea sotilaallista väliintuloa Ruotsin taholta. Surullisin sydämin olen kypsän uudelleenharkinnan jälkeen tullut käsitykseen, että nykytilanteessa meidän tulee pitää kiinni tästä lähtökohdasta. Minulla on nimittäin se vakaa käsitys, että jos Ruotsi nyt puuttuisi tapahtumiin Suomessa, ajautuisimme kaikista suurimpiin riskeihin joutua vedetyksi sotaan ei ainoastaan Venäjää vastaan vaan myös suurvaltasotaan, ja sellaista vastuuta en ole voinut ottaa itselleni. Sellaisessa tilanteessa osoittautuisi sitäpaitsi todennäköiseksi, että emme voisi antaa vähäistäkään apua, jota se nyt saa täältä ja kovin tarvitsee ja jota me lämpimin käsin olemme jatkossakin valmiit antamaan.
    Ruotsin elintärkeät edut, sen kunnia ja sen rauha, ovat niitä tavoitteita, jotka minulla ovat aina silmien edessä. Toivon Jumalan avulla, että me voimme valitsemallamme tiellä välttää sodan kaikki onnettomuudet.
    Isänmaa on aina antanut minulle lukuisia todistuksia uskosta ja luottamuksesta. Siksi syvin toiveeni on, että kansani myös tässä vaikeassa tilanteessa ymmärtää ja hyväksyy toimintatapani.
    Tidningarnas Telegrambyrå

    Lähde: Svensk utrikespolitik under andra världskriget. Internationell politik 24, skrifter utgivna av Utrikespolitiska institutet, Kooperativa förbundets bokförlag, Stockholm, 1946. Käännös: Pauli Kruhse.

    VastaaPoista
  17. Täältä voitte lukea mitä se Suomen "rantavahtien" pakkoruotsin perusteluksi ja puolustukseksi hokema mantra "Yhteispohjoismaisuus tai Skandinaavisuus" tarkoittaa käytännössä silloin kun ollaan kusessa:


    Pohjolan hallitusten päätöksiä ja kannanottoja 1939-1940.
    Ruotsinkieliset alkuperäistekstit luettelona sekä myös ao. dokumentin kohdalla


    http://www.histdoc.net/historia/suurvalta1939.html

    Ruotsin puoluettomuus sota-aikana oli aika erikoista:

    Ruotsin salaiset huoneet -ohjelmassa, esitettiin FST5:lla muistaakseni lokakuussa 2010, kaivettiin esiin sisäänkäynti sota-aikaiseen ruutitehtaaseen. Sen tuotantokapasiteetti oli 18500 kg ruutia viikossa ja tietysti se vietiin Saksaan. Vertailun vuoksi esim. kotimainen Vihtavuori tekee nykyään ruutia kerta-annoksena 6000 kg.

    Kyseessä oli siis iso ruutitehdas. Se oli hylätty sodan jälkeen kaikkine kalustoineen ja sisäänmenoaukko oli kiireesti suljettu isolla maakerroksella. Ohjelmassa sisäänkäynti kaivettiin koneella auki ja tehtaaseen tehtiin "kiertokäynti". Sisällä luolastossa oli kaikki kuin neutronipommin jäljiltä eli liput ja laput pöydillä jne. Kaikki paikat oli tosin kosteuden tärveleminä ja etenkin metalliosat ruosteessa.

    VastaaPoista
  18. Suomi ja Ruotsi tekivät lähes pari vuosikymmnetä suunnitelmia ja loivat sotilaallista yhteistoimintamallia sellaisen tilanteen varalta, jossa NL hyökkää Suomen kimppuun. Kun 1939 sitten näin kävi ja helmikuussa 1940, tilanteen mentyä nopeasti huonompaa suuntaan, Suomi pyysi apua jo tosissaan. Tämä episodi tapahtui Tukholmassa 21.2.1940 ja juuri Talvisodan Mannerheim-linjan murruttua:

    Martti Turtolan väitöskirja, s. 13: "Ruotsin puolustusesikunnan päällikkö, kenraali Axel Rappe ehdotti, että Per Albin Hanssonin hallituksen oli ryhdyttävä auttamaan Suomea entistä aktiivisemmin ja voimakkaammin. Esityksessään Rappe vaati, että Ruotsin oli suoritettava avoin interventio Suomen hyväksi lähettämällä sinne 80-100000 miestä käsittävä armeija. Yhteisvoimin Suomen sotavoimien kanssa se vakauttaisi murtuneen rintaman ja valtaisi takaisin menetetyn pääpuolustusaseman. Samalla ruotsalaiset joukot ottaisivat vastatakseen Ahvenanmaan puolustuksesta. Näillä toimenpiteillä saataisiin Neuvostoliitto taipumaan sovintorauhaan Suomen kanssa." Ruotsin pääministeri Hanssonin kommentti Suomen sotilaallisesta auttamisesta oli: "Helvetin paskapuhetta"!

    Turtola Martti Torniojoelta rajajoelle - Suomen ja Ruotsin salainen yhteistoiminta Nevostoliiton hyökkäyksen varalle vuosina 1923-1940 - Puolustuspoliittinen vaihtoehto
    WSOY, 1984, 259 s.


    Paljonko ruotsalaisia vapaaehtoisia oli Suomessa 1940? Paljonko oli rintamalla ja paljonko niitä tuli Suomeen?

    Svenska frivilligkåren 1939-40

    http://www.svenskafrivilliga.com/timelineindex.html

    Talvisodan historia 1-4 sarjan osassa 4 on sivulla 52 tämä taulukko otsikolla Ulkomaalaiset vapaaehtoiset Suomessa 13.3.1940 virallisten asiakirjojen mukaan:

    Ruotsi-SFK 8042, kaat. 33, haav. n. 185.
    Ruotsi muut , 420 (muut aselajit ja puolustushaarat)
    Norja 693, kaat. 2
    Tanska 944, kaat. 5
    USA:n suomalaiset 364, kaat. 5, haav. 5
    Unkari 346
    Itäkarjalaiset, inkeriläiset, aunukselaiset n. 350 Muut n. 210

    Yhteensä 11370.

    Kyseisessä kirjassa käydään sivulta 40 alkaen sivulle 59 läpi koko vapaaehtoisasia.

    Talvisodan historia 1-4, osa 4. Sivut 40-59

    Sivulta 40 alkaen: Luku 2 Ulkomaiset vapaaehtoiset.

    Sivulla 51:

    Suomalaisia irroitttiin kaikkiaan 5 pataljoonaa ruotsalaisten otettua rintamavastuun 27.2.1940 kun "SFK:n I P ja II P saapuivat Kemijärveltä hiihtomarssissa Sallan rintaman keskilohkolle, Märkäjärvelle, jonka länsipuolelle neuvostoliittolaiset joukot olivat pureutuneet."

    "Frivilligkåren ei saanut osakseen kovin vaikeaa tehtävää, sillä taistelujen painopiste oli muualla."

    Ruotsi viivytti kaikella mahdollisilla tavoin ruotsalaisten vapaaehtoisten pääsyä Suomen rintamille. Tannerkin sanoi, että sotaa on käyty jo yli 2 kuukautta eikä ensimäistäkään avuksi ilmoittautunutta miestä ole rintamalla.

    Summan murtumisen jälkeen käytiin Ruotsissa anelemassa kovastikin apua ja ainakin Tanner oli jälleen kerran asialla.

    Ruotsiin matkustanut ulkoministeri Tanner neuvottelee Ruotsin hallituksen edustajien kanssa esittäen toivomuksen ruotsalaisten sotilasosastojen siirtämisestä Suomeen.

    Ruotsin hallituksen vastaus on kielteinen, Ruotsi ei myönnä Suomelle sotilasapua.

    Ruotsihan tiesi jo etukäteen Suomen hyväksyvän mitkä rauhanehdot tahansa ja kertoikin tämän julki Tukholman sanomalehdissä melkeinpä samoihin aikoihin kun ruotsalaiset vapaaehtoiset lopultakin pääsi rintamalle. Varmaankin Ruotsin tiedossa jo oli etteivät ne taatusti joudu taisteluihin NL:n kanssa. Toki muutama pieni kahina rintamaosalla sattui ja muutama vapaaehtoinen kaatuikin mukaanlukien porukan johtaja Dryssen.

    Turha oli Suomen rauhanneuvottelijoiden yrittää tingata ankarista rauhan ehdoista, kun tieto "minkälaisten ehtojen hyväksymisestä tahansa rauhan saamiseksi" oli jo vuodettu Tukholman lehdissä julki.

    Ruotsin lehdistön takia Suomen sanottiin menettäneen ainakin Sortavalan ja Viipurin.

    VastaaPoista
  19. "Oikeusministeri K.W. Westman, joka istui virassaan vuoteen 1943, kiristi ulkomaalaislainsäädäntöä ja yllytti alaisiaan käyttämään painovapauslain porsaanreikiä. Puolan pakolaishallituksen raportit Saksan (Puolan alueen) tuhoamisleireiltä kiellettiin. Suurta eteläistä naapuria loukkaaviksi arvioidut elokuvat, kuten Chaplinin ”Diktaattori” joutuivat täysikieltoon."
    Miksi moittia ruotsalaisia siitä viisaudesta, jota itse noudatimme suhteessa Neuvostoliittoon 1944-91 (esim. Janajevin juntta). Mitä Saksan ympäröimää (miehitetty Tanska ja Norja) Ruotsia olisi hyödyttänyt aukoa päätään ja hankkia maahan Saksan miehitys, parempi myydä niille rautamalmia ja myöhemmin Saksan riittävästi heikennyttä osoittaa lisääntyvää humanitääristä toimintaa (Bernadotten ja Wallenberg). Tämä kaikki olisi ymmärrettävää jos siihen ei liittyisi sietämätön moraalinen ylemmyys ja viisastelu.
    "Huomenna aiheesta miksi Ruotsi ”ei auttanut” Suomea sotien aikana eikä rauhantultua." Ennakkokomentti: Bismarckin mukaan 'vain partiopoikien unelmissa kansat uhrautuvat pyyteettömästi toisten puolesta'. Koulun pihalla nähdään kiusaamistilanteessa elämän todellinen kulku: enemmistö on hiirenhiljaa, ettei kiusaaja vain kääntyisi seuraavaksi heidän puoleensa. Surullista mutta totta.

    VastaaPoista
  20. JK muistaa tosiaan väärin. En finne igen-otsikot katosivat jo 60-luvulla. Slussenin sissit kuolivat viinaan viimeistään 70-luvun lopulla. Suomalaisia kyllä hiukan pelättiin puukkomaineen takia aina 70-luvulle asti ja pelätään kai vieläkin.
    Suomalaisten paras kotouttaja oli halu näyttää kotiin jääneille kurjille. Työtä painettiin niska limassa jotta saatiin se Volvo alle heti ensimmäiselle kesälomareissulle kotipuoleen. Oli se niin saatanan mellevää pistää Volvo parkkiin piikkinokkamossen ja Pobedan väliin.

    On aivan oikein, että Malmössä ja Tukholmassa on lähiöitä, joihin eivät palokunnat tai poliisit uskalla mennä kuin mellakkavarusteissa. On myös aivan oikein, että Ruotsi on pian ihmisoikeuksien hylkiömaa. Missään muualla Euroopassa ei juutalaisten tarvitse pelätä henkeään. Ruotsissapa pitää.

    Olisiko niin, että on olemassa jonkinlainen universaalinen kosto? Kansa, joka syyllistyy laajamittaiseen rasismiin, orjakauppaan, lähimmäisten kaasutuksiin jne. saa tuta kaiken jossain vaiheessa omissa nahoissaan. Yleensä nuo syylliskansat hankkivat rangaistuksensa itse. Ei siihen mitään maallista tai taivaallista kostajaa tarvita.

    Sotien jälkeen ruotsalaisilla oli ehkä hiukan huono omatunto ja sitäpaitsi teollisuus tarvitsi työvoimaa. Ovet siis avattiin, samoin sossun luukut. Ja nyt ei perusruotsalainen uskalla kävellä omilla kaduillaan tietyillä seuduilla.

    Englannissa talojen seiniin ilmestyy viestejä "White trash" ja pian asukkaat älyävät muuttaa muualle. Olen nähnyt niitä omin silmin.

    Pariisissa palavat autot ja pian varmaan kokonaiset korttelit, Berliinissä ei oikein välitä liikkua ilta-aikaan metrossa.

    Ja Helsingissä on oma Mogadishu-avenue varmaan siksi, että myimme briteille tervaa, jolla huollettiin orjalaivoja?

    VastaaPoista
  21. Kaikilla meillä Ruotsissa työtä tehneillä on omat historiansa. Silti ne ovat anekdootteja niin kauan kun tutkimusta asiasta ei ole.

    Minua kohdeltiin huonosti. Syy voi olla sekin että olin talvet yliopistossa, eli tiesivät että ei ehkä pitäisi kohdella niin huonosti. Tarkoitan tällä vain sitä, että olisin pystynyt enempäänkin. Sain kuitenkin opiskelurahat siitä maasta ja siitä sopii olla kiitollinen. Opintorahoja, asumistukia yms. ei ollut, ei edes opintolainoja.

    Nyt ilmestynyt kirja on käsittääkseni tutkimus. Sen takia se pitäisi ensin lukea ja sitten vasta katsoa mikä oli Ruotsin sodanaikainen politiikka. Ja voihan sitä verrata sitten Suomen politiikkaan siltä osin kuin se on mahdollisesti vaikuttanut Suomen joutumiseen sotaan.

    Historia on hankala juttu siksi, että sen kirjoittavat voittajat. Ruotsi tuskin oli täysin puolueeton, kyllä siellä oli rasistinen meininki esimerkiksi tattareiksi kutsuttuja suomalaisia kohtaan 1930-luvulla ja suomalaisten kalloja mittailtiin. Tuhoamisleireijä ei onneksi ollut, niin kuin Suomessa oli internointileireja vierasmaalaisille sodan aikana. Ei niissäkään kyllä ketään kaasutettu.

    Mutta ensin pitää katsoa mitä tutkimukset sanovat.

    VastaaPoista
  22. Ruotsin onnistrunut peli:

    1940 olisi saattanut olla kohtalon vuosi Ruotsille. Saivat Aatun vakuuttuneeksi, etta
    Ruotsi ei ole uhka, vaan avulias 'toveri'. Norjanhan kavi 1940 toisin. Aatu ei katsonut tarpeelliseksi hyokata Ruotsiin. Siinahan se!

    VastaaPoista
  23. Natsimenneisyys pelmahtaa esiin koiraharrastuksessa. Koiria edelleen jalostetaan natsi-Saksan opein, pyritään "puhtaisiin rotuihin" ja ulkonäeön perusteella niin, että meillä on kelvottomia koiria metsästys- ja poliisikoiriksi (Sakaassa on jouduttu välillä turvautumaan belgianpaimenkoiriin ja sekarotuisuuteen koska puhtaat sakukoirat on lonkkavikaisia).

    Suomessa erityisesti on vähän sekarotuisharrastusta vs. K-Eurooppa. Tässäkin ollaan rasisteja.


    MrrKAT

    VastaaPoista
  24. "Johtuukohan se, että Ruotsilla menee paremmin siitä, että siellä on aina ajettu kansallista etua yli kaiken muun ?"

    Miten niin menee paremmin? Ruotsi on monella tapaa mennyt liian pitkälle liberalismin hylkimisessä ja holhouksen syleilyssä.

    No, asiasta toiseen, Kemppisellä on menossa (suomalais)kansallisen historian ivailuprojekti, luulisin. Ja sitähän ei koskaan voi olla liikaa ... tai ehkä joskus, jos unohtuu, että kiidämme homeisella kivenmurikalla läpi äärettömän tyhjyyden eikä meillä ole montakaan joiden solidaarisuuteen voimme luottaa.

    Sitten kolmanteen enne kuin lipsahtaa liian vakavaksi. Pari linkkiä:

    Vihavainen puhui Ykkösaamussa yllättävän oivaltavasti Suomen historiallisesta Venäjä-suhteesta (yllätyin, koska petyin edelliseen opukseensa). http://areena.yle.fi/audio/1315980568724

    Historioitsijat ovat tietty hyökkäilleet kansallista historiankirjoitusta vastaan suunnalta jos toiselta. Tässä suuntaus, joka pyrkii tekemään sen totaalisesti: http://en.wikipedia.org/wiki/Big_History Olemme edelleen schoppenhaurlaisella murikalla, mutta johtopäätös ei olekaan toiseuden rakentaminen vaan kaiken syleily.

    Venäläisistä suomalaisten lähimpänä veljeskansana (po. sisaruskansana) vielä. Iskelmämusiikkimaku ei ole kovin pätevä argumentti, kun tuntee kaihoisan "slaavilaisiskelmän" lyhyen, noin 70-vuotisen historian. Varsinkin argumentti on marginaalinen. Miksei vertaisi laajemmin vaikka kirjallisuutta (Dostojevski vs. Aho), uskontoa, hallintoa, kansalaisen asemaa, suhdetta imperialismiin, kansanluonnetta jne. Suomi ja Venäjä nyt vain kuuluvat eri sivilisaatioperinteeseen melkein millä kriteerillä tahansa (vaikka toki rajanaapureilla jotain päällekkäisyyksiäkin on).

    VastaaPoista
  25. Hupaisaa.

    Menneisyyden miehet pohtimassa menneitä asioita Mennyt maailma-blogissa.

    VastaaPoista
  26. Ruotsilla ei ole ystäviä, Ruotsilla on intressejä. Ruotsia on turvallisempaa puolustaa Salpalinjalla viimeiseen suomalaiseen sotilaaseen. Vaihtoehtona kun on puolustautuminen Tukholman saaristossa.

    (Sarkasmivaroitus alkaa) Nyt kun Ruotsi on demilitarisoinut puolustusvoimansa, eikö Suomi voisi miehittää Pohjois-Ruotsin rautamalmikentät sekä vesivoimalat? Suomen Hornetit kun pysyvät JASeja paremmin ilmassa. (Sarkasmi loppuu)

    Onneksi on yksityishenkilö, joka saa sanoa mitä lystää. Juu, tiedän ettei ehkä kannattaisi.

    Suomen media on niin hirmuinen, Facebookissa kirkuvien falsettijournalistien huumorintaju on yhtä kuivaa kuin perunakellariin unohtunut korppu.....

    VastaaPoista
  27. Ripsa: "Tuhoamisleireijä ei onneksi ollut, niin kuin Suomessa oli internointileireja vierasmaalaisille sodan aikana. "

    Jaa, missä päin Suomea niitä olikaan?

    Sodan jälkeen oli toki internointileiri saksalaisille, mutta et tarkoita sitä?

    Vaan tarkoittanet miehitetyssä Itä-Karjalassa Venäjällä olleita leirejä, joissa pidettiin venäläisperäistä väestöä. Mutta eivät ne olleet tuhoamisleirejä, kuten lauseestasi voisi päätellä sinun tarkoittaneen.

    Ottaen huomioon, että venäläiset "partisaanit" kulkivat pitkin Suomen rajaseutua polttaen, tappaen ja raiskaten pikkulapsiakin, niin ei se venäläisten vahtiminen selustassa ehkä kovin tuomittavaa sinänsä ollut.

    Paitsi tietenkin näin jälkikäteen.

    VastaaPoista
  28. Paul Levine on kirjoittanut Ruotsista ja juutalaisten kansanmurhasta väitöskirjan, joka on sittemmin julkaistu kirjana. Ylhäällä olevan kirjan kirjoittaja on sen sijaan ainakin minulle tuntematon.

    VastaaPoista
  29. sanoisin - pakoon kuuhun - juristien logiikkaa: "...iskujen pääsuunnittelijaksi arveltu, Rabei Osman ”Egyptiläinen” vapautettiin. Tuomioita jaettiin 21:lle, ja pisimmät vankeusrangaistukset luettiin José Emilio Suárez Trashorrasille, Jamal Zougamille ja Othman el Gaoutille. Kolmikon tuomioista lyhin oli 32 000 ja pisin yli 42 000 vuotta." vain tuolla ammattikunalla on luja luottamus elämän jatkumiseen yli sadan vuoden. Ehkä tuhannen vuoden jälkeen voisi anoa ehdonalaiseen :)

    VastaaPoista
  30. Vuoden 2009 helmikuun Dagens Nyheterin mukaan Ruotsin finanssiministeriön kassakaapista löytyi salainen paperi, jonka mukaan vuonna huhtikuussa 1941 valtion rahoista vastannut ministeri oli myöntänyt 40 miljoonan kruunun lainan Hitlerille. Samaan aikaan ruotsalaiset laivat saivat luvan ajaa Etelä-Ruotsin satamiin eivätkä enää tarvinneet Petsamoa.

    Repikää siitä sitten tulkintoja.

    VastaaPoista
  31. Ripsa ja Tapsa nyt sotkevat asioita. Internointileirejä on kaikissa sotaa käyvissä maissa. Ihan kaikissa. Niihin sijoitetaan usein vihollismaan kansalaisia ja mahdollisesti diplomaatteja, jotka odottavat poispääsyä. ne eivät ole vankileirejä eivätkä keskitysleirejä. Esimerkiksi britit internoivat suomalaisia merimiehiä eri puolille imperiumia. Olot eivät olleet erityisen huonoja johtuen kansainvälisestä valvonnasta ym. Moni internoitu suomalainen katsoi myöhemmin, että olisi ne kolmisen vuotta voinut käyttää hyödyllisemminkin.

    VastaaPoista
  32. >Tuhoamisleireijä ei onneksi ollut, niin kuin Suomessa oli internointileireja vierasmaalaisille sodan aikana.<

    Aina kun Suomeen on rakennettu keskitysleirejä, niitä on tehty Tammisaareen (RKP). Tietääkö joku, miksi näin tehtiin sekä 1918 että 1945?
    RKP pitää Tammisaarta pääkaupunkinaan. Ehkä sieltä voi paeta Ruotsiin helpommin, jos keskitysleiristä tulee ilmoitus Haagin kansainväliseltä tuomioistuimelta?
    Eikös Dragsvik toimi entisen keskitysleirin paikalla. Nykyäänkään Dragsvikissa ei saa puhua suomea.

    Tammisaaressa oli hyvä ammuskella punavankeja (suomenkielisiä) ihan harrastuksen vuoksi. Kutsuivatkohan he näihin ammuntoihin mukaan riikinruotsalaiset serkkunsakin?. Jo oli lystikästä touhua. Yhden rakennuksen seinä piti rapata piiloon kun se oli niin täynnä luodin jälkiä. Tuo rappaus tehtiin jo 1921 tai jopa sitäkin ennen.


    Kanava -lehdessä 6/2010 on aiheesta Niklas Jensen-Eriksenin kirjoittama artikkeli, KUN KORVIKESAKSALAISET INTERNOITIIN, sivuilla 46-49.

    Suomen valtio sulki 1944 alkaen 140 suomalaisnaista ja -lasta internointileireihin puoleksitoista vuodeksi. Ko. henkilöt olivat syntyneet ja asuneet koko ikänsä Suomessa eikä mikään vieras valtio vaatinut heitä vangittaviksi. He olivat siviilejä. Leirejä oli useita ja niitä sijaitsi mm. Hyvinkäällä, Hämeenlinnassa, Lempäälässä ja Tammisaaressa. Lopulta kaikki naiset ja lapset vapautettiin, mutta omaisuutensa menettäneinä.

    Vuosina 1944–46 internoidut Saksan ja Unkarin kansalaiset

    Juttua 1945 perustetusta keskitysleiristä

    Tämä voi virkistää muistiasi ELLET tosiaankaan tiedä... että AINA kun Suomeen on rakennettu keskitysleirejä, niitä on tehty Tammisaareen (RKP).

    INTERNOIDUT -hankkeen tiedote 1/2008 31.10.2008

    http://www.arkisto.fi/uploads/Arkistolaitos/Teht%C3%A4v%C3%A4t%20ja%20toiminta/Hankkeet/Internoidut/internoidut_0108.pdf

    Vuosina 1944–46 internoidut Saksan ja Unkarin kansalaiset sekä Suomen kaksoiskansalaiset

    VastaaPoista
  33. "Menneisyyden miehet pohtimassa menneitä asioita Mennyt maailma-blogissa." Sallittakoon se meille vanhoille. Jos se ei anonyymiä kiinnosta, hän voisi mennä jonnekin muualle pohtimaan vaikka tämän iskelmätästönen Erin -mikähänennimensänytolikoon uusimman iskelmän sanoja ja sopivuutta kännyn soittoääneksi.
    "Harmaaparta urosten keskustellessa olkoot lapset vaiti"

    VastaaPoista
  34. "Suomi ja Venäjä nyt vain kuuluvat eri sivilisaatioperinteeseen melkein millä kriteerillä tahansa (vaikka toki rajanaapureilla jotain päällekkäisyyksiäkin on."
    Ehäpä tässä asiassa on niin, että genetiikalta ja siitä johtuvasta syvämentalitelta olemme lähempänä venäläisiä, mutta 1100-luvulta lähtien Ruotsin vaikutuksesta uskonnolta, lailta ja siitä johtuvasta yksilön asemalta osa länttä. Tästä "kahden maan kansalaisuudesta" ja täysin omaperäisestä kielestämme johtuen olemme kosmisesti yksinäisiä. Olkaamme sitä ylpeästi.

    VastaaPoista
  35. "Nyt kun Ruotsi on demilitarisoinut puolustusvoimansa, eikö Suomi voisi miehittää Pohjois-Ruotsin rautamalmikentät sekä vesivoimalat? Suomen Hornetit kun pysyvät JASeja paremmin ilmassa." Sarkasmi jatkuu: vaan millä se tehdään kun riisumme omia asevoimia lähes yhtä nopeasti kuin Ruotsi (ks Erkki Nordbergin uusin teos).

    VastaaPoista
  36. "Nyt kun Ruotsi on demilitarisoinut puolustusvoimansa, eikö Suomi voisi miehittää Pohjois-Ruotsin rautamalmikentät sekä vesivoimalat? Suomen Hornetit kun pysyvät JASeja paremmin ilmassa."

    Ole iloinen, anonyymi sarkasmin viljelijä, ettet ole Halla-aho!

    Aiheuttaisit kalabaliikin maamme jälkisuomettuneessa toimittajakunnassa ja paniikin Ruotsinmaalla.

    VastaaPoista
  37. 60/70 lukujen vaihteessa Ruotsissa olleena,
    kyllä se vain näin oli.
    Slussenilta ei juuri muuta löytynyt kuin
    näitä seko-finnejä.

    Onneksi se "betre svenska talande" porukka
    vähän auttoi kokonaiskuvan suhteen.

    Muudoin,
    kuka sanoo, että selkärangaton poliitikko
    on vain suomalainen keksintö ?

    VastaaPoista
  38. Suomella on sentään jäljellä asevelvollisuus. Ruotsissa yleisen asevelvollisuuden lakkauttanut laki astui voimaan 1.7.2010.

    Ruotsin armeija tarkoituksena on kouluttaa vuosittain 4 000 vapaaehtoista sotilasta. Lehtitietojen perusteella edes näin pientä määrä ei ole onnistu värväämään.

    Erkki "Nortti" Nordbergin kirja on täyttä rautaa, hän ymmärtää miten tehdään hauskoja kirjoja.

    Sutkauksiakin on enemmän kuin normit sallivat.

    Neuvotteluteoria tuntee käsitteen venäläinen salamitaktiikka, tätä menetelmää suomalaiset demarit ovat käyttäneet menestyksellä maamiinakysymyksessä.

    "Yleisestä asevelvollisuudesta ollaan vähä vähältä siirtymässä salamitaktiikka noudattaen ensin valikoivaan asevelvollisuuteen. Sen jälkeen on edessä siirtyminen muka hampaisiin asti aseistettuihin, joidenkin kymmenientuhansien sotilaiden ammattiasevoimiin. Niiden olisi aivan turha pyytää apua mistään, koska sitä ei ole kenelläkään antaa" Nordberg

    "Kenraali X:n mukaan nykyisillä määrärahoilla voitaisiin ylläpitää 20 000
    sotilaan ammattiarmeijaa. Se riittäisi sodan aikana lähinnä liikenteen ohjaukseen, jottei hyökkääjä eksyisi maastossamme" Nordberg

    "Natoa ei pidä päästää muuntelemaan Suomen puolustusjärjestelmää.
    Maavoimien joukkojahan tuskin enää olisi järjestöllä, joka on kuihtumassa kuin maailmanlopun edellä pienevä pyy." Nordberg

    Vakavasta asiasta voi siis kirjoittaa hauskasti!

    VastaaPoista
  39. >>Uppsalan yliopiston ylioppilaskunta järjesti 1939 vastalausekokouksen, jossa oltiin yksimielisiä raivokkaasta hyökkäyksestä Saksasta ja Itävallasta maahan pyrkiviä, akateemisesta koulutettuja pakolaisia vastaan. Myös lehdistö riehaantui seitsemästä wieniläisestä lääkäristä.<<

    Erlander Tage Muistelmia 1901-1941
    Tammi, 1973, 288 s., 1. painos

    Sivu 192-194:

    PAKOLAISPOLITIIKKA

    "Koko tätä ongelmakimppua valaisivat yleisen mielipiteen ilmentymät käsiteltäessä yhtä sosiaaliministeriön toimialan suurta kysymystä, nimittäin pakolaiskysymystä.

    Ruotsii etsiytyvä ennen kaikkea juutalaisten pakolaisten suuri joukko muistutti meitä joka päivä natsien Saksassa ja Itävallassa harjoittamasta hirmuvallasta. Useimmat eivät koskaan päässeet maahan vaan heidät torjuttiin rajoilla.
    Gustav Möller pettyi todetessaan, miten vihamielisesti Ruotsin yleisen mielipiteen valtaosa suhtautui ajatukseen ottaa pakolaisia vastaan ja suoda heille turvapaikka. Erityisesti akateemisessa maailmassa harjoitettiin hurjaa agitaatiota. Uskoin mahdollisimman pitkään että nämä virtaukset olivat pinnallisia ja että niillä ei loppujen lopuksi ollut otetta yliopistopiireihin. Jouduin uusiin ajatuksiin. Lundissa, Uppsalassa, Tukholmassa hyväksyttiin suurilla enemmistöillä pakolaispolitiikkaamme vastaan suunnattuja päätöslauselmia. Jos meitä olisi arvosteltu liiallisesta pidättyvyydestä olisi arvostelijoita ollut helppo ymmärtää. Meidän kimppuumme käytiin kuitenkin sen vuoksi että olimme humaaneja, liian hölläkätisiä.
    Natsien pakolaisia vastaan käymä kampanja huipentui vuoden 1939 alussa. Eräät lääketieteen asiantuntijat olivat ehdottaneet että Ruotsi ottaisi vastaan 10 (kymmenen) juutalaista lääkäriä. Sen ehdotuksen johdosta Lundin ylioppilaskunta hyväksyi 724 äänellä 342:ta vastaan päätöslauselman, jonka loppusanat kuuluivat:

    "Tässä yhteydessä haluamme kuitenkin todeta että maahanmuutto, joka tuo vieraita aineksia kansamme keskuuteen, on mielestämme vahingollinen ja että sitä on mahdotonta puolustaa tuleville polville."

    Ylioppilaat eivät kuitenkaan olleet yksin. Saimme suuren määrän kannanottoja, joita sävytti sama ajattelutapa.
    Se tuntui nöyryyttävältä ja tuntuu yhä. Kaikki tämä tapahtui ennen sotaa. Ruotsi oli vapaa maa. Saatoimme itse päättää, kuinka kohtelimme pakolaisia. Emme voineet syyttää ketään. Saatoimme katsoa itseämme peilistä. Kuva ei ollut kaunis. On kuitenkin hyödyllistä nähdä millaisia olemme muodostaessamme mielipidettämme ilman ulkopuolista painostusta. Akateemisten nuorten enemmistö teki vapaasta tahdostaan valintansa: rotunäkökohtiin viitaten haluttiin torjua pieni joukko asiantuntijoita sen vuoksi että he olivat juutalaisia. Ruotsin pimeät vuodet eivät toden totta suinkaan alkaneet sodan puhjetessa."



    Tage Fritiof Erlander oli Ruotsin pitkäaikainen pääministeri sotien jälkeen. (11. lokakuuta 1946 – 14. lokakuuta 1969)

    VastaaPoista
  40. Laitetaan loputkin eli suoraa jatkoa tuohon edelliseen juttuun Erlanderin muistelmista. Kyseessä on siis yhtenäinen lainaus mitään pois jättämättä.


    Erlander Tage Muistelmia 1901-1941
    Tammi, 1973, 288 s., 1. painos

    Sivut 192-194:

    PAKOLAISPOLITIIKKA

    Gustav Möller palasi monesti siihen että toisinajatteleviin oli suhtauduttava hyvin sovinnollisesti. Hän meni niinkin pitkälle että oli valmis unohtamaan ihmisten natsimenneisyyden. Hän tiesi itse kuinka demokratian puutteet saattoivat johtaa kärsimättömyyteen ja harkitsemattomiin kannanottoihin. Hänellä oli tapana sanoa: Jos ihminen tekee tyhmyyden ennen kuin on täyttänyt 25 vuotta ja sitten katuu, on häneen suhtauduttava hyvin ymmärtäväisesti. On paljon tietämättömiä ihmisiä. Vuonna 1939 monet kiistivät hyvässä uskossa sen että Saksassa olisi keskitysleirejä. Hyvin harvat ruotsalaiset uskoivat Hitlerin vallan merkitsevän ihmisten joukkomurhia. Möllerin suvaitsevaisuudella oli kuitenkin rajansa. Siihen joka Hitlerin hyökättyä Norjaan ja Tanskaan 9. huhtikuuta 1940 oli natsi tai saksalaismielinen oli suhtauduttava valppaasti. Häneen ei voinut luottaa.

    Näin ajateltaessa voi ylioppilaiden esiintyminen keväällä 1939 kylläkin tuntua masentavalta mutta silti siihen on mahdollista suhtautua ymmärtävästi. Sen sijaan on vaikeampaa unohtaa eräiden yliopistonopettajien toimintaa. Yksi esimerkki. Elokuussa 1940 ilmestyi professori Karl Olivecronan pieni kirja England eller Tyskland (suom. Englanti vai Saksa?, 1941).

    Hän kirjoittaa näin: "Miettikääpä vielä kerran, eikö ole välttämätönä muodostaa verrattain rajoitetusta, tiheään asutetusta Euroopasta yksi kokonaisuus. Jos vastaus on myöntävä, miettikääpä sitten eikö kokonaisuuden keskuksena pidä olla Saksan, Euroopan suurimman ja voimakkaimman kansakunnan. Jos tähänkin kysymykseen on vastattava myöntävästi, muuttuu näkemyksemme siitä mitä on tapahtumassa. Silloin ymärrämme että Saksan kansa suorittaa eri tavoin raskaasti uhrautuen tehtävää, joka on välttämätön paitsi sen itsensä myös koko Euroopan vuoksi. (...) Saksan mahti herättää nyt suurta levottomuutta. Ehkä levottomuus olisi kuitenkin suurempi ja paremmin perusteltu, jos tuota mahtia ei olisikaan. On syytä miettiä millainen tulisi meidän asemastamme, jos englantilais-amerikkalaisen liittoutuman vastoin olettamuksiamme onnistuisi nälkiinnyttää ja autioittaa Euroopan mannermaa, ennen kaikkea Saksa. Silloin ehkä ymmärrämme kuinka kipeästi tarvitsemme suuren, vahvan, rohkean sukulaiskansamme ystävyyttä ja tukea."

    Tässä kehitelty valtafilosofia on paljon pahempi kuin epäkypsien opiskelijoiden lausunnot asioista, joista he eivät mitään tienneet. Olivecronan mukaan meidän on tyytyväisinä tervehdittävä sitä että Saksa ottaa hoitaakseen Englannin voittonsa jälkeen vuonna 1918 laiminlyömän tehtävän: Euroopan yhdistämisen. Meistä itsestämme riippuu, liitetäänkö meidät yhdistämistyöhön väkivalloin ja verisin uhrein vai voiko se tapahtua ystävyyden ja yhteistyön hengessä. Onko kovinkaan omituista, jos tällainen vaikuttaa 20-vuotiaaseen opiskelijaan? Onko kovinkaan omituista, jos hän käsittää juristiprofessorin neuvot siten, että Ruotsin on luovuttava kaikenlaisesta vastarinnasta jos meitä kehotetaan alistumaan Hitlerin valtaan? Olivecronan kirjalla oli varmaan suuri merkitys sikäli että se tarjosi natsismista tartunnan saaneille nuorille alistumisen filosofisen pohjan. Kuinka nämä nuoret suhtautuisivat, jos Saksa hyökkäisi kimppuumme?"



    Gustav Möller oli Ruotsin pitkäaikainen sosiaaliministeri (s.176)

    VastaaPoista