15. marraskuuta 2010

Ylähuone




Suunnittelen parannuksia Suomen perustuslakiin. Asialla on kiire. Eduskunnan asema on osoittautunut huteraksi ja presidentin valtaoikeuksien järjestely on epätyydyttävä. Nämä asiat liittyvät toisiinsa. Suomen eduskunnan olisi määrä olla samanlainen kuin Ruotsin, mutta sielläpä poliittista valtionpäämies on pääministeri.

Kaksikamarinen parlamentti on luonnollinen liittovaltioissa. Niitä on runsaanlaisesti muissakin, myös Euroopassa. Ylähuoneen tehtävä on ylläpitää vakautta leikkaamalla satunnaisten enemmistöjen valtaa hajauttamalla. Ranskassa senaatin muodostavat alueiden edustajat.

Demokratiaa on edistettävä. Parlamenttimme on huonojen ja hitaiden yhteyksien ajalta. Lisäksi kansanedustajien pitäisi ymmärtää kaikki. Se saattoi olla teoriassa mahdollista sata vuotta sitten mutta on nyt todistettavasti mahdotonta.

Suomi on jo kahden keskenään vihamielisen alueen maa, pääkaupunkiseutu ja muu Suomi. Jos tämä merkillinen keskustapuolue vajoaa poliittisesti, huonompi Suomi kärsii. Siitä en sano mitään, missä määrin kepu on onnistunut edustamaan muuta maata. Sen historiallinen kannattajakunta, maatalous on romahtanut noin viiteen prosenttiin äänestäjistä.

Vasemmistopuolueet ovat menossa samaa tietä, koska puolueiden rakenne, rahoitus ja arvot ovat kiinni valmistavassa teollisuudessa, joka on kriisiytynyt pahasti. Ei sillä ääniä lähde, jos napamiehet punaisine lippuineen ja eläkepapereineen ovat Kuusankoskella ja Varkaudessa, niin kuin kai ovat.

Näen perussuomalaisten gallupnousun niin päinvastoin kuin kukaan. Kysymys ei ole syrjäseutujen peräkamarin poikien eikä Jakomäen keskiolutbaarien pullistelusta. Perussuomalaiset on vihreiden peilikuva, espoolainen puolue.

Eivät ihmiset äänestä eduskuntavaaleissa vain lompakollaan. Sen näkee esimerkiksi kokoomuksen äänimäärästä monen vuosikymmenen ajalta. Ei meillä ole maassa kapitalisteja ja heidän lakeijoitaan mainittavaa määrää. Kokoomuksen äänestäjissä oli ennen paljon ”isänmaallisia” pieneläjiä ja nykyisin muuten vai pieneläjiä eli alempaa keskiluokkaa.

Perussuomalaiset ja vihreät on osoitus siitä, että palvelu- eli informaatioyhteiskunnan analysoijat ovat oikeassa. Meidän maassamme ei ratkaise raha, vaan puheenaiheet, ja puheenaiheiden elin informaation tuottaminen on palvelutoimintaa.

En todellakaan vertaa puolueitamme terroristivaltioihin, mutta ei Neuvostoliitto eikä Saksa olisi pötkinyt pitkälle ilman lehdistöä, radiota ja elokuvaa.

Nyt meillä on tietoverkot. Perussuomalaiset on internet-puolue. Vihreissä on tietotekniikan asiantuntijoita. En jaksa kaivaa tilastoja esiin, mutta ihmettelisin, ellei puolueen äänimäärä olisi erittäin suuri Otaniemessä ja Ruoholahdessa. Jos puolue on edelleen hiljaa ydinvoimasta ja hyökkää saastuttavan maatalouden kimppuun, se saa äänet myös Keilaniemestä.

Kuulostaa hullulta, mutta ei informaation tuottaminen, esim. räävittömien kirjoittaminen nettiin, ole marginaali-ilmiö. Se on internetiä itseään, tietoyhteiskuntaa. Akateemiset haihattelijat pyrkivät näkemään tiedon hyvänä asiana ja voimavarana. Miksi? Jo Eedenin yrttitarhassa kuuluu kasvaneen hyvän ja pahan tiedon puu.

Internet on hyvän ja pahan tiedon puu.

Ehdottamani ylähuone, jonka valiokunta tutkisi lain perustuslainmukaisuuden ja jonka puolto tarvittaisiin lainsäädäntö-, mutta ei budjettiasioissa, tekisi mahdolliseksi kansanäänestykset myös pienissä asioissa ja avaisi siten näivettynyttä kunnallishallintoa. Lisäksi se tulppaisi elinkeinoelämän ja järjestöjen lobbausreittejä, joista nyt kärsii esimerkiksi tekijänoikeus ja siten koko kulttuurimme.

Ilman levyjarruja en uskaltaisi ehdottaa sitovia kansanäänestyksiä. Neuvoa antavilla kansanäänestyksillä taas ei ole oikein merkitystä.

23 kommenttia:

  1. Onko Kepun valta alueiden valtaa? Onko maa, jossa merkittävää valtaa on pääkaupungin ulkopuolella, sivistysvaltio? Onko Suomessa muuta maailmanlaajuisesti erityistä, kuin maaseudulle hajautettu valta? Putin otti alueiden vallan itselleen, saa nähdä toimiiko konsepti; onko tuloksena tasa-arvoinen hyvinvointivaltio vai totalitarismi.

    VastaaPoista
  2. "mutta ei Neuvostoliitto eikä Saksa olisi pötkinyt pitkälle ilman lehdistöä, radiota ja elokuvaa."

    Eikä ilman GUGB/KGB:tä ja Gestapoa.

    Lukija Laihialta

    VastaaPoista
  3. Tämä nyt on tämmöistä urbaania legendaa, että maatalous saastuttaisi vesistöjä. Lannoitteet ovat niin kalliita, ettei niitä levitetä pelloille murustakaan enemmän kuin kasvit kykenevät syömään. Lisäksi EU on asettanut tiukat määräykset lannoitukselle, jonka on perustuttava viljavuustutkimukselle. On suojakaistat ja vaikka mitä säätöä.

    Taajamien hulevedet - varsinkin keväisin - menevät ulostusvesien kanssa sellaisinaan vesistöihin ohi puhdistuslaitosten.

    Puhdistamoiden kapasiteetti ei riitä hulevesien käsittelyyn, jolloin paskatkin menevät sellaisinaan eteenpäin mm Päijänteeseen ja sieltä pääkaupunkiseudun juomavesiin.

    VastaaPoista
  4. Kyläkoulujen lakkauttaminen on järjetöntä (nyt todettu myös epätaloudelliseksi), pikku-koululaisten kuskaus ýhteen isoon kiehuvaan kattilaan, kauas - ihan päätöntä.
    Kyläkauppojen lopettaminen, postien naamioiminen Itellaksi ja hävittäminen ihmisten ilmoilta on kuin ennen muinoin kiinalaisten varpaiden eliminoiminen.
    Elämä takaisin maalle ja muualle ja ihmiset päättämään omista asioistaan!

    VastaaPoista
  5. Kannattaa ehkä tsekata Keskustan kannatusluvut Kehä kolmosen takaa. Ihanko on vaikka Turussa Keskusta-enemmistö valtuustossa? Tämän hupsua hupsumman Hesahöpsötyksen takia jäi jutun loppu lukematta. Pyydän anteeksi, jos kirjoittaja sittenkin ymmärsi, että Suomi on kaupungistunut maa.

    VastaaPoista
  6. Minä olen ehdottanut, että eduskunnassa olisi 160 kansanedustajaa ja 40 senaattoria.

    160 kansanedustajaa istuisi 4 vuoden vaalikausia korkeintaan kaksi kautta peräkkäin.

    Senaattorit voisivat istua seitsemän vuoden vaalikausia korkeintaan kaksi peräkkäin ja heidät valittaisiin valtakunnallisesta vaalipiiristä.

    Edellisissä vaaleissa valittu kansanedustaja ei saisi asettua ehdolle senaattoriksi, eikä edellisissä vaaleissa valittu senaattorikansanedustajaksi.

    Erimittaiset vaalikauden tiputtaisivat poliitikon välillä ottamaan vauhtia tosielämästä.

    Senaattin puhemies vetäisi hallitusneuvottelut ja toimisi ulkopolitiikan johdossa. Senaatti vahvistaisi budjetin, nimittäisi armeijan ja poliisin johdon ja voisi äänestää lait vaalien yli, muissa kysymyksissä kamarit toimisivat yhdessä.

    Ja presidentin vaalit kävisivät tarpeettomaksi, kun kutsuisimme vuoden 1772 valtiosäännön mukaisen kruununperillisen Suuriruhtinaaksi.

    VastaaPoista
  7. Suurissa kaupungeissa ei ole mukava asua. Siellä on hirveä meteli ja ihmiset ovat vihaisia. Pienissä kaupungeissa ei ole mukava elää: liikennettä on satakertaisesti väkilukuun nähden ja rekat jyristävät kaupungin läpi satamaan. Ikkunoiden läpi tulee nokea, joka ei tule hiilestä vaan liikenteestä. Ihmiset ovat vihaisia, koska ovat turhautuneita. Mikään ei muutu ja seisova vesi tuntuu nenässä.

    Merenlahdet ovat niin saastuneita, että tuntuu oudolta nähdä niissä uiskentelevan edes lokkeja.

    Maalla taas. Siellä ei ole enää mitään.

    VastaaPoista
  8. Olipa onni, etten myöhästynyt rukouksista! Nyt on mutusteltavaa ja maiskuteltavaa loppupäiväksi.
    Kunnaksen Ilkka kiittää

    VastaaPoista
  9. Mielenkiintoinen ajatus. Ylähuone olisi pikku askel kohti monarkiaa, valistunutta itsevaltaa. Tasapaino pidetään yllä korjaamalla asentoa pikku askelin, joskus isomminkin kuten vallankumouksissa, mutta se on turhan veristä touhua. Tulikohan Kemppiselle mieleen ajatus persuista vihreiden peilikuvana Uuspäivälniemen loikkauksen takia.

    Netistä olen samaa mieltä. Se on elävä organismi, jossa on hyvää ja pahaa ja se on arvokas kuten kaikki elävä. Netille pitäisi antaa Nobelin rauhanpalkinto. Ei siis kenellekäänn ihmiselle, vaan elävälle olennolle jota sanotaan intenetiksi. Tai ihmiskunnalle , joka tuottaa hyvää ja pahaa tietoa nettiin.

    VastaaPoista
  10. Mikä on tämä edistettävä demokratia, jota äärimmäisen raakaa väkivaltaa käyttäen toimitetaan ulkomaille?

    Mihin tämä aluedemokratia on johtanut? Joudumme maksamaan Euroopan suurimmat maataloustukiaiset ja silti ruokalaskumme on unionin suurin. Ja ruoka ehkä huonolaatuisinta unionin alueella. Eihän meillä saa edes aamuisin tuoretta leipää. Tiedämme eu-tuen saajat, mutta kansallisen tukien saajia maataloudessa meille ei kerrota.

    Onko syrjäkylien asukkailla oikeus vaatia muita maksamaan asuinpaikkansa valinnasta, eli odottaa samoja palveluja kuin pääkaupunkiseudulla?

    Täysin naurettavaa on ylläpitää korkeakoulujärjestelmää hajasijoitettuna maakunnissa ja vielä älyttömämpää siirtää valtion toimintoja alueellistamisen nimissä maakuntiin.

    Esimerkkinä valtio keräsi Kainuusta verotuloja 5200 euroa asukasta kohden, mutta menot olivat 8200 asukasta kohden.

    Pääkaupunkiseudun asukkailta valtio sai 9500 euroa verotuloja, mutta menot per asukas olivat 7400 euroa.

    Aluepolitiikan hinta on 10 miljardia euroa vuodessa. Perustuu teknillisen korkeakoulun professori Esko Niemen laskelmiin (HS 23.07.2008) Aiemmin näitä ei ole uskallettu laskea.

    Ruuan laatu on Suomessa ala-arvoista. Ruuan puhtaus perustuu vain siihen, että pellot jäätyvät talvisin.

    Maataloustuet on leikattava ja aluepolitiikkaa rajoitettava ja säästyneet rahat sijoitettava tutkimukseen.

    Demokratia on hirvittävä vaihtoehto.

    VastaaPoista
  11. JK: "Näen perussuomalaisten gallupnousun niin päinvastoin kuin kukaan."

    Jos tarkoitat, että me kaikki muut näemme persujen suosion syrjäseutujen ja jakomäkien kansannousuna, niin kaikki minunkin tulkintani, selitykseni ja vastaaninttämiseni ovat valuneet kuin vesi hanhen selästä - jälkeä jättämättä.

    Asia unohtuu, maine jää.

    VastaaPoista
  12. Joskus 90- luvun puolivälissä meiltä lähti nippu kansanedustajia vierailulle Pohjois-Koreaan ja heidän kommenteista sai havaita, että he olivat miltein hurmioituita sikäläisestä demonkratiasta?

    Eikä näitä nykyistä 200 apinaa voisi lähettää sinne vaikkapa valistamaan ja opettamaan ihmisoikeuksista- ja sananvapausesta? Onhan Suomi onnistunut viemään Kiinaankin vientituotteenaan em. myyntivalttiaan.. Johtavin pedagoki lieni Pekka Halberg (KHO).

    VastaaPoista
  13. No, sorry blogisti noita "lyöntivirheitä" sattuu, kun hieman innostuu.. Mut asia on/oli kohdillaan! Onkohan muuten kukaan tehnyt tutkimusta siittä, miten "suomipojan oppaan kävi ja miten se ylipäätään vaikutti kiinalaisten oikeushallintoon ja yhteiskuntaan"??

    VastaaPoista
  14. Se, ettei kapitalismi vielä kanna tätä runsaammin satojaan meille, on syy äänestää kokoomusta, ei olla äänestämättä.

    Kaksi kamaria on tarpeen, jos ollaan kahden kerroksen tai itsellisten alueiden väkeä. Ei Suomessa toteudu onneksi kumpikaan.

    VastaaPoista
  15. Miten meni Vaasan HO:n suullisessa käsittelyssä, Erkki? Toteutuivatko sinun ihmisoikeutesi käsittelyssä?

    VastaaPoista
  16. Jo 80-luvulla alkaneiden perustuslakiuudistusten suurin virhe on ollut vähintään 67 kansanedustajan määrällä tapahtuvan yli vaalien lepäämissäännöksen poistaminen lakien säätämisessä.
    Seuraavan kalenterivuoden loppuun voimassa olevien lakien säätämiseen (verotaulukot yms.)kyllä riittää yksinkertainen enemmistö. Sen avulla kyllä hallitus voi hallita ihan riittävästi.
    Kaikki sellaiset lait joiden vaikutus tuntuu yli vaalikauden tulisi voida lykätä yli vaalien.
    kansanedustajan kannattamana.

    VastaaPoista
  17. Ja niinhän siinä kävi, että EU-tuomioistuin kielsi maataloustukien julkistamisen ja tiedot on poistettu jo suomalaisista rekistereistä.


    EU:n tuomioistuimen tiistaina tekemän päätöksen mukaan julkiset rekisterit yksityishenkilöille maksetuista tuista rikkovat yksityisyydensuojaa.
    Tuomioistuimen perustelujen mukaan oikeus yksityisyyden suojaan on arvokkaampi asia kuin EU:n pyrkimys maataloustukien täydelliseen läpinäkyvyyteen.


    Voihan V tätä avoimuutta.

    VastaaPoista
  18. ad JarMom. Mitäs jos lakkauttaisimme maatalouden kanssalisen tuen. Samalla lopetettaisiin tuki ruotsikielisyydelle ja vinouttava aluetuki maakuntiin siirtoinene? Miten paljon me pystyisimmekään säästämään?

    Verot alenisivat ja voitaisiin hoitaa mummut ja papat sekä meidät muutkin ressukat!

    VastaaPoista
  19. Meidän maassamme ei ratkaise raha, vaan puheenaiheet, ja puheenaiheiden elin informaation tuottaminen on palvelutoimintaa.
    Näin puhuu mies joka ei ymmärrä mistä kate todella tulee. Se ei tule pölinästä vaikka pölinä olisi vilkasta. Sillä ei rakenneta uusia teitä tai uudistettava vesijohtoja (jotka pian ovat kaikki siinä kunnossa.....).
    On vaarallista sekoittaa informaatioyhteiskunta ja yhteiskunta koska se, mitä ihminen syö ja juo, kuluttaa lämpönä ja likaa luontoa ei parane puhumalla.

    Työ on edelleen jotain, joka voidaan laskea energiassa ja vain energiassa (jossa hyvä koulutus nopeuttaa sitä turhaa energiankäyttöä jäämästä vain turhaksi).

    VastaaPoista
  20. jos saataisiin sellainen calamari union -tyyppinen demokratia... joku jo on sellaasta ehrottannu, eikä ole vielä julistettu köysiä vaille hulluksi :)

    VastaaPoista
  21. Sanoinko jo että kepun joka edustaa kepua, tuleva romahdus on ihmisen ihana onni?

    Sama sen väliä mitä tulevaisuudessa, mutta maalaisliitto on jo kokeiltu.- "Luja pää iskee vaikka harmaaseen kiveen!"

    Tahallista tyhmyyttä on ajatella ns. peräkammaripoikien aktivoituneen persujen kannattamiseen; niitä kun vie Urpilainen, Räsänen ja joku pornotähti.

    VastaaPoista
  22. Anonyymi: Minun ns. "ihmisoikeuteni" ovat kuin lottopallo, joka vinhasti pyörii koneessa ja joskus, siis joskus napsahtaa kohdilleen. Vaasan HO:n suullisessa käsittelyssä turpiin tuli ja tukkakin lähti, sillä vetäsin Kekkoset ihan ite ja ajoin hiukset sen kunniaksi..

    VastaaPoista
  23. Hyvä kirjoitus ystävältäni taas kerran ja tärkeästä aiheesta. ’Demokratiaa on edistettävä. Parlamenttimme on huonojen ja hitaiden yhteyksien ajalta. Lisäksi kansanedustajien pitäisi ymmärtää kaikki. Se saattoi olla teoriassa mahdollista sata vuotta sitten mutta on nyt todistettavasti mahdotonta.'
    Eikö silloin valtiota voisi ajatella kompleksiseksi systeemiksi, jonka pitäisi vielä adaptoitua? Sellaisen systeemin hallinta hierarkkisesti on mahdotonta, ja kansanedustajien tai kamarien lukumäärällä emme oleellisesti vaikuta systeemin toimintaan. Voisiko valtio olla generatiivinen ja millainen silloin perustuslaki olisi Jukka?

    VastaaPoista