14. marraskuuta 2010

Kiveen kiinnitetyt




Arto Terosen ja Jouko Vuolteen ”Suomalaisia urheilijakohtaloita – kiveen hakatut” tuo mieleen Prometeuksen ja erinäisiä vähäisempiä hahmoja, joille jumalat olivat antaneet lahjan ja kostaneet sitten. Sankari sai riuhtoa kiveen kiinnitettynä kahleitaan, ja bonuksena saattoi olla petolintu, jonka jumalat olivat lähettäneet nokkimaan vangin maksaa.

Se lienee tunnettua, että suurimmat roistot eivät istu kuritushuoneissa, vaan Lausannessa olympiajärjestön palatsissa. Teronen ja Vuolle eivät suoranaisesti syytä urheilujohtajia, mutta Lausannen rinnalle lienee korotettava SVUL:n ja TUL:n tyyssijat ja joukko nimeltä mainittuja urheilujohtajia.

Tapio Rautavaara, lahjakkuusihme, kertoo tässä kirjassa 1948 olympialaisten yhteydestä urheilujohtajan repliikin, jonka mukaan olisi ollut parempi jäädä mitalitta kuin nyt tämä – Työväen urheiluliiton mies sieppasi kultamitalin. Rautavaara oli varhain selvillä myös liittonsa valtataistelussa, jossa hän asettui kommunisteja vastaan.

Erikoisen pirullisina henkilöinä nousevat esiin Lauri ”Tahko” Pihkala ja Urho Kaleva Kekkonen. Viimeksi mainitun ura urheilujohtajana on tosin toistaiseksi painettu villaisella. Siihen sisältyy ikäviä episodeja. Satraappeina, joiden henkistä tasapainoa on lupa miettiä, esitellään mm. seiväshypyn Valto Olenius, jonka voisi nimetä doping-skandaaleihin johtaneiden kepulikonstien isäksi hämärän alueen kulkijana.

Ensi näkemältä kirja vaikuttaa seiskapäivän tyyppiseltä skandaalijutulta. Sitten muistaa, että tämä perustuu radiosarjaan ja kirjoittajat ovat Ylen toimittajia, joita tuskin uhkaa sen pahempi kohtalo kuin musta silmä mieheen.

Esimerkkinä urheilujohtajien oikeamielisyydestä voisi olla Viljo Heinolle 1947 lyöty vuoden kilpailukielto, mahdollisesti ammattilaisuudesta, hän kun oli saanut urheilupalkinnoksi lohen. Palkinto oli hyvin valittu; elettiin vaikeaa pula-aikaa.

Sydäntä raastava on tarina ”urheilumiesten” eli suuren yleisön raakuudesta. Kun Kyösti Lehtonen ei voittanutkaan toista kultamitalia Tokiossa 1960, urheilutoimittajat valehtelivat Helsingistä käsin, että Kyösti oli ryypännyt ja mässännyt niin ettei paino laskenut ilmoitettuun sarjaan. Kukaan ei kysynyt paikalle olleilta, jotka olisivat kertoneet paastosta ja juoksusta kovassa helteessä.

Johtajille ja toimittajille sopi hyvin, että melkein kaikki huippu-urheilijat olivat maalaismiehinä kykenemättömiä puolustamaan itseään julkisuudessa ja teko-oikeudellisten väitteiden edessä. Poikkeuksia oli vähän – Gunnar Höckert, joka onnistui järjestämään itsensä olympialaisiin johtajien vastustuksesta huolimatta. Hänhän poikkesi ihannekuvasta – ruotsinkielinen, varakas ekonomi. Eikä se hänen harjoittelunsa muuten ollut kouluun juoksemista Kasarminkadulta Kruununhakaan – hän juoksi aamuisin kouluun, mutta Käpylän kautta.

Kirjan kirjoittajia ei voi kiittää analyyttisyydestä. Höckert kaatui talvisodassa ehkä täysosumasta poteroon. Silti hänen veljensä näki hänet ”vielä lämpimänä” sidontapaikalla. Jos kranaatti todella osuus kohdalleen, jäljelle ei jää paljon katseltavaa, vaikka kysymyksessä olisi vain heittimen ammus.

Joku on kuulemma tehnyt oopperan Paavo Nurmesta. Jos Suomessa olisi joku muu Doctorowin kaltainen kirjailija Antti Tuurin ohella, Ville Ritolan elämäntarina olisi aineistona vertahyytävä. Jos meillä tehtäisiin teatteria puolidokumenttina, joku muukin kuin minä voisi kiinnostua keihään kaksinkertaisen kultamitalimiehen Jonni Myyrän vaiheista. Itse asiassa olin ihmetellyt, miten hän häviää täydellisesti historiasta Pariisin kisojen 1924 jälkeen. Nyt tulee selitys, joka kuulemma on tiedetty Savitaipaleella vanhastaan. Hänellä oli mukanaan kolmannes kunnan kassaa  käteisenä ja hän jätti Suomeen muhkeat velat. Suomessa olisi odottanut linnatuomio, joten hän ei tullut koskaan Suomeen.

Taideolympialaisissa voittaneen arkkitehti Yrjö Lindegrenin henkilökuva on vaillinainen ja kohdin väärä. – Kuvassa vasemmalla appeni, oikealla hänen lankonsa eli vaimonsa veli, arkitehti Yrjö Lindegren.

Näitä kuvia, muun muassa Lindegrenin ainoana kappaleena suunnittelemasta ja poikani huolella kunnostuttamasta ruokasalin kalustosta, on aikamoinen määrä.

17 kommenttia:

  1. Urheilun ja urheilijan draama kiteytyneimmillään käsittääkseni on pugilismissa; se tulee myös lähemmäksi perusurheilija Prometeusta kuin keskenään hälisevät, smalltalkkaavat ja sosiaaliset yleisurheilijat.

    Sama pätee myös representatiivisiin lopputuotteisiin: parhaat urheilukirjat ja -leffat, olkoonkin että amerikkalaisia, ovat tältä alueelta. Myös Suomessa: Ilmo Lounasheimon palkittu "Kehän sankarit" on klapiproosempaa kuin klapiproosa itse.

    VastaaPoista
  2. JK:
    "Tokiossa 1960, urheilutoimittajat valehtelivat Helsingistä käsin, että Kyösti oli ryypännyt ja mässännyt niin ettei paino laskenut ilmoitettuun sarjaan. ."

    Tämä ammattikunta tietää ne; melkein saisi oman kirjan, tai vaikka kaksi.
    Nyt esimerkkinä aineistosta uuden uran STT:llä luoneen Arto Sotavallan raportointimatkat talviurheilukisoista 1980-luvulla.

    Ja sitten, että "Helsingistä käsin" - siitä oitis tulee mieleen kysymys, mites se sellainen on mahdollista ...
    Ammattikunniastaan kiinni pitävät journalistit tekivät laivalla pienen kokeen, ja soittivat 7 päivään, sen Kääk!-osastoon oman uutisensa: kiinnostushan oli heti kovaa, ja pajunköyttä syötiin Seiskan toimituksessa. Sitten ääni muuttui, kun tuli puhe vinkkipalkkiosta. Eihän sitä, "kun on tästä samasta tullut jo niin monta yhteydenottoa."
    Tarina oli tekaistu alusta loppuun.

    VastaaPoista
  3. Kuvaa katsoessani ajattelin Demppisen (Dementia-Kemppinen)keskittyvän tällä kertaa samaa sukupuolta olevien adoptio-oikeuteen, mutta ei onneksi.

    t. Maajussi

    VastaaPoista
  4. Ad Anonyymi: - niin, jokuhan siellä on ollut kuvaa ottamassa. Vaimo.

    VastaaPoista
  5. Kysyn taas.
    Entä jos ihmisten liikuntaharrastukseen panostettaisiin sen sijaan että yhteiskunta tukee ammattiurheilua?

    VastaaPoista
  6. Höckert ja potero;
    Sen kranaatin sanotaan osuneen pk-poteroon.
    Eipa tama joukkueenjohtaja Höckert ehkä ollut pk-poterossa; ei joukkueenjohtajalla tainnut olla asiaa aivan sellaisen poteron "sisalle". Joten teksti pitanee paikkansa, poteroon tuli osuma ja myös Höckert kaatui, mutta ei ehka itse poterossa vaan lienee saanut sirpaleen/leita lahimailla vaikkapa poteroon mahdollisesti liittyvassa taisteluhaudassa.

    VastaaPoista
  7. Vasenmielisenä esimerkkinä toimii myös huippunyrkkeilijä Olli Mäki, joka voitti vuoden 1959 EM-kisoissa kevyen sarjan mestaruuden.

    Ollia pidettiin ennakkoon vahvana mitalisuosikkina Rooman olympialaisissa v. 1960, mutta poliittisista syistä johtuen TUL:oon kuulunutta seuraa edustanutta Mäkeä ei edes valittu olympialaisiin.

    VastaaPoista
  8. "...Tokiossa 1960..."

    Tokiossa 1964.

    Köpi voitti kultaa Melbournessa 1956. Roomassa 1960 hän paini ratkaisemattoman kultaa voittaaneen kanssa. Ja Tokiossa "söi ja joi" itsensä mitaleilta, kuten todellakin törkeästi huhuttiin.

    Hänhän kokeili myöhemmin jopa amerikkalaista show-painia, show-mies kun oli.

    VastaaPoista
  9. Kuulin kauhean kohouutisen:

    "Soinia voi äänestää vain Uudellamaalla!"

    Tämäkin järisyttävä totuus on piilotettu kansalta, joka tunnetusti ei tiedä mistään mitään, tyhmänsorttista kun on, etenkin Soinia äänestävät.

    VastaaPoista
  10. Ad Kansanhalveksunta ry

    Osuiko jotenkin omaan nilkkaan vai lientekö vain helposti vainoharhaisuuteen taipuvainen, koska tuohan ei liity mitenkään päivän epistolaan

    - Pulu -

    VastaaPoista
  11. Köpi, myöhemmin Rav. Alppimaan pokena, rauhallinen tyyli. Poistettava otettiin takavyöstä kannettiin muutama porras ovelle ja pidettiin otteessa kunnes paha haisee.

    VastaaPoista
  12. Ad Anonyymi: - olen itse ihastellut K. Lehtosen toimintaa Alppimaassa - asuin niillä kulmilla 66-73.

    Lisäksi tiesin miehen ja maineen, kun hän oli kotoisin näköetäisyyden päästä sukulaistalostani Himoksen juurella Jämsän Patalahdesta ja jo ammoin kuulemani mukaan mahtava mies.

    Ravintolat muuten suosivat portsareina painijoita nyrkkeilijöiden kustnanuksella. Ei jää mustelmia...

    VastaaPoista
  13. Kyllä se liittyy päivän epistolaan, Pulu.

    Samalla tavalla kuin urheilutoimittajat pitivät urheilijoita tyhminä tavistoimittajat pitävät persuja äänestäviä taviksia tyhminä - "ne ääliöt luulee, että ne voi äänestää Soinia vaikka ne asuu Pihtiputaalla, kjieh kjieh, kyllä ne on tyhmiä".

    En usko salaliittoteoriaan, vaika LÄHES KAIKKI mediat toitottavat samaa sanomaa - etkö ole huomannut? - vaan skon vain siihen, että lähes kaikki toimittajat pitävät persuja äänestäviä tyhminä.

    VastaaPoista
  14. Ad Kansanhalveksunta ry,

    minähän en urheilusta mitään ymmärrä, enkä ymmärrä miksi joku haluaisi olla urheilutoimittaja, mutta tuo ampuu vähän yli.

    Median syyttäminen on jotenkin kovin kulunut ja uuvuttava aihe. Paavo Väyrynen kiukutteli siitä aikanan, Matti Vanhanen ja muu keskustaväki koki median suorastaan vainoavan ja nyt sitten persuja ehkä mahdollisesti äänestävät selittävät lähes joka paikassa miten heitä pidetään median toimesta tyhminä.

    Kirjoituksesi ei mielestäni liittynyt aiheeseen, koska tässä kirjoituksessa ei puhuttu vaaleista, politiikasta tai edes perussuomalaisista.

    VastaaPoista
  15. Minä en ymmärrä urheilusta enkä politiikasta mitään, mutta kyllä tämä Kemppisen kirjoitus minusta selvästi liittyy sekä urheiluun että politiikkaan - ja nimenomaan juuri politiikkaan.

    Soini taas liittyy urheiluun, koska hänellä on epäisänmaallisesti vieraan maan potkupallojoukkueen kaulaliina.

    Soini ei siis ole isänmaallinen mies. Lisäksi hän on kuulemma joku paavinuskoinen hihhulikin?

    Miksei tätä kerrota kansalle?

    VastaaPoista
  16. THe: "... tuo ampuu vähän yli. Median syyttäminen on jotenkin kovin kulunut ja uuvuttava aihe."

    Ampuuko yli? Vai tekeekö media sen ihan itse? No, mitäpä siitä kiistelemään, päätelkää itse:

    Aamulehti, pääkirjoitus 2.8.2010:

    "Ensi kevään vaaleissa perussuomalaisten ongelma on siinä, että vain Uudellamaalla ihmiset voivat äänestää Timo Soinia."

    Timo Laaninen, Ylen uutiset 6.9.2010:

    "Timo Soinia voi äänestää vain yhdessä vaalipiirissä."

    Timo Laaninen, Uusi Suomi 24.9.2010:

    "Perussuomalaisten ääniharavaa, puheenjohtaja Timo Soinia, ei voi äänestää kuin yhdessä vaalipiirissä."

    Ilta-Sanomat 28.9.2010:

    "Soinia itseään voi äänestää vain Uudenmaan vaalipiirissä, ja epäselvää on, miten vetoavan ehdokasasettelun puolue pystyy muualla tekemään."

    Pohjolan Sanomat 21.10.2010:

    "Ehdokkaan valinta voi vaalipäivänä ollakin ongelmallista, sillä Timo Soinia voi äänestää vain Uudellamaalla."

    Professori Heikki Paloheimo, Uusi Suomi 22.10.2010:

    "Kun nähdään ehdokaslistat niin havaitaan, että Timo Soini voi olla vain yhdessä listassa."

    Iltalehti 26.10.2010:

    "Nyt Soinia voi äänestää vain maan suurimmassa vaalipiirissä Uudellamaalla."

    Tuomas Enbuske 28.10.2010:

    "Timo Soinia voi äänestää vain Uudellamaalla ja kannatusta pitäisi saada koko Suomesta."

    Juho Rahkonen 45 minuuttia -ohjelmassa 3.11.2010:

    "Perussuomalaisten äänestäjäthän eivät ole perinteisesti kaikkein innokkaimpia äänestäjiä. Rajoitteena on myös se, että Timo Soinia voivat äänestää vain Uudellamaalla asuvat äänestäjät."

    Hämeen Sanomat 4.11.2010:

    "Toisaalta monelle voi tulla vaalilakiteknisenä yllätyksenä, ettei Timo Soinia saakaan äänestää juuri omassa vaalipiirissä."

    Iisalmen Sanomat 11.11.2010:

    "Timo Soinia voi äänestää Uudellamaalla, mutta muissa vaalipiireissä on pulaa valovoimaisista ehdokkaista."

    Professori Paloheimo Aviisi-lehdessä 11.11.2010:

    "Osa suosiosta selittyy myös Timo Soinin valovoimaisella persoonalla, mutta häntä voi äänestää vain Uudellamaalla."

    Kaleva 13.11.2010:

    "Timo Soinia voi äänestää vain Uudellamaalla."

    Savon Sanomat, 13.11.2010:

    "Timo Soinia voi äänestää vain Uudellamaalla."

    Turun Sanomat 13.11.2010:

    "Timo Soinia voi äänestää vain Uudellamaalla."

    Keski-Pohjanmaa 13.11.2010:

    "Timo Soinia voi äänestää vain Uudellamaalla."

    Plaza.fi 13.11.2010:

    "Timo Soinia voi äänestää vain Uudellamaalla."

    Ilkka 13.11.2010:

    "Timo Soinia voi äänestää vain Uudellamaalla."

    Karjalainen 13.11.2010:

    "Timo Soinia voi äänestää vain Uudellamaalla."

    Keskisuomalainen 13.11.2010:

    "Timo Soinia voi äänestää vain Uudellamaalla."

    (Eiköhän tämä tullut jo selväksi paksukalloisimmillekin?)

    VastaaPoista
  17. Ad Körtti, minun virheeni. Alkuperäinen kirjoitus ei liity suoraan päivänpolitiikkaan.

    Ad Lehdistövastaava, jos olen perussuomalaisten potentiaalinen äänestäjä, en välitä, koska äänestän omaa ehdokastani omasta vaalipiiristäni.

    Jos taas en ole potentiaalinen äänestäjä, en välitä, koska en aio perussuomalaisia äänestää.

    VastaaPoista