13. huhtikuuta 2009

Suomennus




Liput liehuivat ja kun katsoin kalenterista, siitä kävi ilmi, että oli jokin suomen kielen päivä. En ollut kuullutkaan. Onneksi huomasin, että parin viikon päästä on kansallinen veteraanipäivä.

Kaunialan sotavammasairaalan päärakennus kuuluu olevan se kylpylä eli Bad Grankulla, jossa lukuisat kuuluisuudet asuivat ennen vallankumousta, ja jonka viereen rakennettiin Suomen ensimmäinen pujottelurinne 1930-luvulla.

Talvisodan aikana siellä asuivat ne Yhdysvaltain lähetystön henkilöt, jotka eivät olleet Tukholmassa turvassa. Vetäjänä oli H.F. Arthur Schoenfeld, joka herätti 1942 tiettyä huomiota tempauksillaan. Suomalaisten lisäksi ruotsalaiset avasivat nimittäin myös diplomaattien salakirjoitusta jokseenkin tehokkaasti. Ruotsalainen matemaatikko Arne Beurling avasi Saksan G-Schreiberin koodin, joka oli paljon Enigmaa vaikeampi, ja teki sen kynällä ja paperilla parissa viikossa. Menetelmä salausalgoritmin purkamiseen oli kuulemma osittaisdifferentiaaliyhtälöt, etenkin harmoninen analyysi.

Ruotsin kieli on suomentajalle vaikeampaa kuin englanti, saati saksa tai ranska.

Kieli kun liittyy tavalla tai toisella yhteiskuntaan ja maantieteeseen eli niin sanottuun todellisuuteen.

Ruotsissa poliitikot ja kuuluisuudet ja professorit ovat Tukholmasta tai melkein, mutta kirjailijat maalta – merkillisen moni Norrlannista tai Länsipohjasta. Smoolantilaisia pidetään jotenkin säälittävinä; yksi heistä oli Astrid Lindgren. Skoone on valloitusmaata, mutta valloittavia skoonelaisia ei tapaa joka käänteessä. Tosin syy voi olla sekin, että heidän puhettaan on niin vaikea ymmärtää.

Minun korvissani ”Taalainmaa” kuulostaa juhlalliselta. Ruotsissa ”Dalarna” on monikollinen sana; eräät paikalliset (dalkarlarna) ovat nauttineet mitä ihmeellisimpiä etuoikeuksia, koska heillä on ollut Falunissa ainakin 1300-luvulta Stora Kopparberg, nykyisin tuttavallisesti vain Stora.

Ja sitten joku sanoo romaanitekstissä, että taalainmaalaisen puhe kuulostaa samalta kuin näkkileipäpakettia ravistelisi.

Olen kuunnellut otsa rypyssä valituksia kääntäjien kohtalosta. Onneksi kukaan ei ole tarjonnut sellaisia töitä sen jälkeen kun suomensin Castellsin ja Himasen kirjan.

Alan epäillä, että esimerkiksi ruotsi ei enää onnistuisi, eikä Tanska. Tutkin Peter Høegiä ja tulin siihen tulokseen, että olen kehunut vähän liikaa ”Lumen tajua”. Hyvähän se on, mutta on niitä muitakin. Ja loppu lerpahtaa.

Nyt kävi ilmi, että kun sukurakkauden vuoksi olen hommannut Leif GW Perssonin kirjat suomeksi ja havainnut käännökset moitteettomiksi, nyt lukemani alkuteos (Den som dödar draken) on aivan eri kirjailijan kirjoittama. Hän kirjoittaa mokoma ajoittain samalla tavalla kuin minä eli melskaa virka- ja lakikielen sokkeloissa niin ettei lukija voi olla oikein varma, piruileeko mies vai onko tosissaan.

Näppelunda…

Tuota sanaa ei ole olemassa. Se on kontaminaatio sanoista näppeligen ja ingalunda. Samanlainen kuin alun perin vitsinä sorvattu ”paikkaseutu”.

Lopullisesti vakuutuin ruotsinmaan kielen taitoni katoamisesta tutkittuani Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen pohdinnan termistä ”illdåd”, joka on mielestäni päivänselvästi ”ilkivalta”, esimerkiksi ikkunan rikkominen tai portin sulkematta jättäminen. Käy ilmi, että Ruotsinmaassa sitä käytetään aika usein merkityksessä ”törkeä vahingonteko” tai jopa ”hirmutyö”.

Vaikeimpia olisivat ”totnoin” –tyyppiset repliikin osat. Perssonilla esiintyy suomeksi häiritsevästi ”jos minulta kysyt”. Ruotsissa se tarkoittaa ”voihan olla” tai ”ajattelin tässä”. Ranskalaisilla on taipumus aloittaa joka toinen virka sanomalla ”à ainsi dire”, niin sanoakseni. Se on suomeksi totnoin.

Luulen viuhahtavani arkena kirjastoon katsomaan P.-O. Enquistin omaelämäkertaa ja esseitä ja katsomaan uudestaan Kerstin Ekmania. Silmäilin ennen kuin jouduin johonkin tilaisuuteen, jossa hän, ihan normaalin tuntuinen ihminen, oli kunniavieraana. En saanut otetta.

Sääli että itäsuomalainen ”ottiatuota” katosi kielestä. Yrjö Kokko brassaili repliikillä ”jovain”, ja se taisikin olla laajassa käytössä pohjoisessa ja leimata puhujan asian savoksi ilmaistakseni ”tolokun mieheksi”.

Niin se on poijjaat! (Repikää tuo ruotsiksi – hokema on sota-ajan stand-up-koomikon ”korpraali Möttösen”. – Nerokas – ei mitään tunnistettavaa murretta mutta lupsakka.)

25 kommenttia:

  1. Muistelen, että ainakin vielä 70-luvun Tukholmassa vähintään joka kolmas repliikki päättyi lievennykseen "va?" Nykyään mokoma on ihme kyllä korvattu kaksitavuisella variantilla "eller?"

    Ainakin Jens Lapidus käytti "elleriä" 2000-luvun rikosromaanissaan Snabba Cash. En nyt pääse tarkistamaan, miten suomentaja moiseen suhtautui. Veikkaan ettei mitenkään. Esimerkki siitä, kuinka kaukana puhe- ja kirjakieli meillä ovat. eli minkäänlaisia vakiintuneita käytäntöjä ei ole syntynyt. Vrt. amerkikan "uh-huh" tai "unh-uh" ilmaisemaan juuta tai eitä.

    VastaaPoista
  2. Maallikko ymmärtäisi "illdåd" tarkoittavan juristien mielessä törkeää pahantekoa silloin kun humalainen nuori tuikkaa Porvoossa asumattoman, täysin vakuutetun kirkon tuleen, mutta ilkivaltaa silloin kun humalaiset maahanmuuttajanuoret ovat Ulllanlinnassa polttaa kokonaisen kerrostalon asukkaineen.

    Edellisessä tapauksessa napsahti kuuden vuoden ehdoton vankeus ja miljoonien korvaukset vakuutusyhtiölle, jälkimmäisessä muutaman kuukauden ehdollinen.

    Edellisen tuhoja vei lehdistöpäällikkö Romantschuk presidentti Halosen kädestäpitäen katsomaan, jälkimmisen saamasta presidentillisestä huomiosta ei ole havaintoa.

    Netistä muuten löytyy näppäriä sanakirjoja. suomalaisia ja muita.

    VastaaPoista
  3. Eikös muuten joidenkin ranskalaisten useinkin hokema ''n'est-ce pas'' ole ihan mansenkielellä ''nääs'' !

    VastaaPoista
  4. Ad Heikki Rönkkö et alii: - ilkivalta on nykyisin rikoslain mukaan pientä hulinointia. Entinen murhapoltto muutettiin hiljan nimikkeeksi "tuhotyö". Töhriminen ja muu sellainen on "vahingonteko".

    Kuten arvaa, rangaistusskaalat vaihtelevat suuresti.

    Tulipalo on tuomitsemiskäytännössä aika vaikea. Todellisuudessa henkilö, joka tupakoi kännissä sängyssä vaarantaa koko kiinteistön, kaikkien asukkaiden hengen. Silti se on mielestäni oikein tuottamuksellinen rikos eli varomattomuutta. Siinähän on katkolla oma henki ensimmäisenä.

    Sanakirjoista - kiitos linkitä. Ruotsia penkoessani olen tottunut käyttämää Svensk Akademins Ordlistaa. Siinähän on esimerkit tuollaisista sanoista kuin "illdåd" jopa keskiajalta asti. Muistuttaa siis Oxford English Dictionarya, vaikka ei ole alkuunkaan yhtä valtava.

    VastaaPoista
  5. Stora Kopparbergia pidetään tuntemaamme Ruotsia vanhempana, sitä lienee hyödynnetty viimeistään 1000-luvulla, ehkä jo 700-luvulla. Keskiajalla sieltä tul yli puolet eurooppalaisesta kuparista, eri aikoina irti saatiin muitakin malkeja. Maailman vanhimmaksi osakekirjaksi hieman kurottaen sanottu Ruotsin kansallisarkistossa säilytettävä osuuskirja Stora Kopparbergista on 1200-luvulta, tavallaan sen jatkoa on monella meistä oleva Stora Enso Oyj:n arvo-osuus.

    Taalainmaalla on helposti junttileima. Sieltä kotoisin olevalla Jussi Björlingillä sitä oli lähinnä nimessä ja mutkattomuudessa; äänessä oli suurta arvomalmin kaikua.

    Vai on Kemppisellä linkki Himaseen. En ole oikein osannut päättää onko kyseessä lintu vai kala, enkä nyt loukkaa ketään, ainakaan en isäntäämme.

    VastaaPoista
  6. Käsittelin aihetta blogissani.

    " ...ovat Ulllanlinnassa polttaa kokonaisen"

    näiden ksenofobisten viestien hienouksia oikein osaa; on vähin niin kuin Jiikin leffa-arvostelut iltalehdessä, joutuu lukemaan kahdesti-kolmesti ennen kuin saa mitään tolkkua.
    Mutta eivät siis tainneetkaan polttaa, ainakaan ihan kokonaan?

    Samapa tuo.

    Naapuri tuossa nimitti nokikepeiksi ilmaislehtiä ja mainoksia jakavia ihmisiä: ne eivät osaa lukea (pientä tihrua nimen paikalla): "Ei mainoksia" .

    Näin kaupungilla mustan naisen. "Miten kaunis nokikeppi", ajattelin.

    Mitenhän tuo suomen lippu, kun eivät ole pahat nuo sanktiotkaan kaiken pähkinänillityksen ja toisaalta jos jonkin sortin ksenofobisen vihanlietsonnan, arkipäivän fasismin ja pitkänaamaisuuden kunniaksi tuon uittas bensassa, ja vetäisis sitten palavana tankoon, Suomen lipun päivänä, ja kamera jalustalla -> Tuubiin nähtäväksi.

    VastaaPoista
  7. Kyllä se ruotsinmaan kielen taito on kadoksissa monelta muultakin. Stieg Larssonin 'Miehet jotka vihaavat naisia' -romaanin lukuelämys alkoi takkuilla jo alkusivuilla, kun pläkkiselvä rikosoikeudellinen termi 'grov' oli käännetty karkeaksi osoittaen rikoksen tekomuotoa, joka tietenkin on törkeä. Ymmärrän kyllä jos finessit ei onnistu, mutta tämä on jo skandaali. Osoittaa myös sen, että pitää olla taju ja tietämys siitä kielestä johon käännetään. Usein se on itseasiassa tärkeintä.

    VastaaPoista
  8. Tämä piti olla kirjani clou: mutta joku ryhmä nappasi kun kerran oli mahdollista ja minut jätetään tänne kotiin mätänemään: missä meidän todelliset ja oikeat mätämunat oikein ovat?

    Kirjastani ote (joka on elännyt vasta kuukauden päivät) ja nyt taas, kuudennen kerran voivat tulla vallittamaan miten kotirouva nyt hourii koska kyllä vätys-maailma tiesi, että olin vain rouva jolla ääntä enemmän kuin pienessä kylässä. Mutta kun en ole pelkkä rouva vaan olen joutunut siihen sovinistisikojen jälkeen ja heidän uskottavuus on kivenkova - oikeusvaltiossamme siis.

    Finanssikriisin analyysi, jonka veivät Paul Woolleyn suuhun joka tietysti on fiktiivinen ihminen ja jos ei ole aikoo nettoa vain kuten aina ennenkin: tätähän se on tässä eettisessä lännessä joka on silkkaa valetta alusta loppuun:

    Minun tekstiä, josta poistin jotkut osat, katsotaan miten tuo akateeminen professorikööri aikoo sen ratkaista:

    Tämä on luonnollinen assymetria fysikaalisen katsannon kautta tarkasteltuna. Syy, että valitsen Carnapin johtuu xxxxxx
    Tästä syystä muotojen on esiinnyttävä tulkintajärjestelmän sisällä vaikka kielestä voi muuten sanoa, ettei se ole yksin fysikaalinen ominaisuus ihmisellä. Ei olekaan mutta niin kauan kun informaatio on. Tässä on ollut looginen virhe mitä Keynes eikä Friedman huomanneet. Tämä on kolmas suuri havainto. Tähän asti ollaan kysely miksi asiat eivät näytä menevän oikeaan suuntaan, eli miksi trendit eivät osoita lisää hyvinvointia vaan pikemminkin lisää kriminaliteettia, psyykkistä sairautta, huonoa työviihtyvyyttä ja kaikenlaista ongelmaa, joiden syy ja seuraus-suhteet eivät ole olleet tiedossa.

    Ennen kuin siirrytään pedagogiikkaan poimin havainnot tänne:
    1. Muotojen merkitys tulkinnassa
    2. Hidas transformaatio
    3. Keynesin ja Friedmanin virheet


    (nehän aikosi jo tosissaan siirtää Keynes takaisin kunnes älähdin omassa blogissani mitä jotkut Ninnit ja Dudiviet lukevat todella innoissaan - jostain ulkoavaruudesta vissiiin?) Ninnihän kehui minun filosofiaa missä alkusanoissa puin tätä ongelmaa. Joku siis heillä lukee ja osallistuu mutta en usko, että on ulkoavaruudesta vaan on sairaita yksilöjä jotka korkeintaan ovat huumeisena kärkkymässä lisää fyffeä varastamassa netistä.
    Uusi työpaikka siis?

    VastaaPoista
  9. Kirjoitettu kai etukäteen...
    Niin, 9. päivähän sitä juhlistetiin Mikaelin Afri-Colaa.

    VastaaPoista
  10. Ad Rienzi: - olen lähetellyt tuosta vaikutavan näköisestä osakekirjoista kuvia masentamisen tarpeessa oleville kollegoille, etenkin britteihin. Sehän löytyy helpoimmin Wikipediasta ao. yhtiön kohdalta.

    Himanen on ollut pitkään HIITin kirjoissa ja mainitsemani opus tuli pakkosaumassa. Kerran kirjoitin pienen arvostelun Pekan Hakkerietiikasta. Ihmettelin minäkin, lintu vai kala.

    Ihan mukava poika, mutta liikkuu välillä epämääräisissä piireissä.

    Tietoyhteiskuntaguruillamme saisi mielestäni olla perinpohjaiset tiedot joko tietojenkäsittelytieteestä tai matematiikasta.

    Aihe on blogiin liian vaikea, mutta omatkin riittämättömät tietoni riittävät arvioimaan, että eräät lainsäädännön ja politiikan ("tietoyhteiskunta") ilmiöt liittyvät tähän puutteeseen.

    Olin myytyä miestä, kun katselin joskus 2001, miten taloustieteilijä, dekaani Hal Varian ohjelmoi konekielellä jotain ja käytteli silloin uutta Pythonia kertoen, että hän tuli tienanneeksi opiskelijanakoodiorjana ja sitten ohjelmistosuunnittelijana samalla tavalla kuin toiset tyypit Mäkkärin tarjoilijoina.

    Ja 9th Circuitin tuomari Kozinsky jutteli mielellään tietokoneista, hänellä kun oli ja on kai vieläkin tapana rakentaa niitä eri puolilta haalimistaan komponenteista. Alkujaan siis ihan kolvi kourassa.

    San Franciscon District Courtiin pääsi harjoittelemaan vain, jos oli osallistunut vähintään yhden ohjelmointikielen keksimiseen, jne...

    VastaaPoista
  11. K:
    Tietoyhteiskuntaguruillamme saisi mielestäni olla perinpohjaiset tiedot joko tietojenkäsittelytieteestä tai matematiikasta.

    Jonkinlainen korrelaatiohan niiden välillä on, joskaan ei suora; matemaattislooginen on nyt kuitenkin hieman eri asia kuin matemaattinen. ..
    Gurut: ei näillä Himanen, Dan Steinbock ole mitään ietiä tietotekniikassa, mutta taas esim. Petteri Järvinen (DI), Jukka Korpela, Linus Torvalds ovat kaikki ammattimiehiä. Tähän ryhmään muuten luen myös Lauri Gröhnin, tuon hoettavien "itsestään selvyyksien" ikuisen kyseenalaistajan.

    VastaaPoista
  12. Ad -rh: - lisään kaverini Kenneth Oksasen. Kovin harvoin päivittyvä Cessu's blog on todella tutustumisen arvoinen. Asiasana saattaisi olla algoritmit.

    VastaaPoista
  13. Ad Anonyymi: Agricolan päivän on oikeasti nykyisin myös Suomen kielen päivä. Kuuluu olevan Lönnrotin synttäri & Agricolan kuolinpäivä.

    VastaaPoista
  14. Enquistin Matkamies(Lewis resa)ei tainnut myydä ollenkaan,sillä sitä saa edelleen alennuskoreista parilla eurolla. Se on huikea romaani ja herätysliikkeiden kuvaus kääntyy suomeksi oikein hyvin.

    VastaaPoista
  15. ...mielenkiintoista...et puis...eiks illdåd ole "hirmutyö" sen takia että siihen jotenkin sisältyy väkivallan aspekti.Ilkityöhän lienee vandalismia tai riikinruotsissa peräti sabotaasia...Helppoo kuin heinänteko!?Tuo et puis olisi myös oman messunsa arvoinen.

    VastaaPoista
  16. Menin kymmenkunta vuotta sitten ihan kylmiltään virallisen kääntäjän kokeeseen vain huvin vuoksi ja sain virallisen kääntäjän todistuksen englannista suomeen. Yhtään virallista käännöstä en ole tehnyt, mutta uskoni järjestelmään romahti.

    VastaaPoista
  17. Ad Lauri Gröhn: - "väärän valan tehneistä kääntäjistä" oli paljon riesaa. Asia on nyt oikaistu lailla auktorisoiduista kääntäjistä ja siihen liittyvällä tutkinnolla, ks. 7.12.2007/1231

    VastaaPoista
  18. Lapiduksen Snabba cash på svenska ei ole ollenkaan huono. GW pitkästyttää, olipa kieli ruotsi tai suomi. Viihdyttävänä välipalana suosittelen, på svenska naturligtvis, Jan Mårtenssonin Homan-dekkareita ; toki lukiessa niitä useita peräjälkeen huomaa tarinoiden aika nopeasti alkavan toistaa itseään, mutta etenkin varhaistuotanto on varsin herttaista luettavaa.

    Citizen Jane

    VastaaPoista
  19. så är det bara, killarna!

    VastaaPoista
  20. Eräs työtoveri kysäisi joitakin vuosia sitten ohimennen: Paikkaseutu, mistä moinen ilmaisu on peräisin.

    En tiennyt, mutta päätin ottaa selvää ja käyttää selvittämiseen epävarmaa mutta onnistuessaan palkitsevaa sattumatörmäys-menetelmää.

    Ensin huomasin, että Olavi Kares käytti sitä 1970-luvulla ilmestyneissä muistelmissaan, ihan tosissaan, vaikka piispa pyrkikin joskus myös huumoria käyttämään.

    Sitten avasin yhden Ollin kokoelman, ja siellä se oli. Tyypillistä Ollia.

    Kenties Kemppinen tämän etymologian jo tiesikin.

    VastaaPoista
  21. Ad Anssi Sinnemäki: - paikkaseutu - Eturientolan erikoisuuskirjeevaihturi uutisoi paikkaseudulta...

    VastaaPoista
  22. Ad Karri Kokko: - Muistan pienenä yrittäneeni selvittää, mitä tarkoittaa "Hm", ja miten se äännetään, koske se esiintyi iin usein kirjoissa ja elokuvien teksteissä.

    Hm.

    VastaaPoista
  23. Paikkaseudun uudempi serkku on "painopistealue".

    Audon - tästä tulee mieleen monen sitkeä ratikkamatka "Töölööseen" (mallia koneeseen) po Töölöön (mallia kaatoon).

    Ennen ainakin Aku Ankassa oli partikkelista "hm" muoto "hmph". Etymologiana hm...pöh?

    VastaaPoista
  24. Niin,Enigma ei ollut koodi vaan laite.

    VastaaPoista
  25. Itse olen joskus pohtinut pitäisikö kyseistä matematiikan alaa kutsua harmoniseksi analyysiksi vai Fourier-analyysiksi. Itse olen jälkimmäisen kannalla, tällä alalla on kunnostautunut moni ruotsalainen kuuluisimpana Abel-palkittu Lennart Carleson. Fourier-analyysi laaja ala varsinkin jos otetaan huomioon
    abstrakti harmoninen analyysi
    ja se on apuväline differentiaaliyhtälöissä, mutta se on myös oma siitä eroava tutkimuskohteensa.

    VastaaPoista