14. huhtikuuta 2009

Sen vuoksi ja kun



Paljastan miksi lakikieli ja tuomioistuinkieli on niin huonoa.

Perussyy on huono lukeneisuus.

Suomessa suoriutui mainiosti ylioppilaaksi oppimatta kunnolla lauseoppia. Kielioppi, se Setälän, oli hallittava, koska se oli pettämätön puoliherran merkki.

Viranomaistoiminnassa käytettiin pyöreitä ja kolmikulmaisia viiloja pilkkujen viimeistelemiseen, mutta pisteitä pelättiin.

Hyvän ja täsmällisen tekstin kirjoittamista ei opetettu missään. Sitä vastoin kirjoituskaavoja käytettiin ahkerasti ainakin 500 vuotta. Kokoelmia julkaistiin, ja niitä saattoi täydentää muilla viranomaistekstillä. Helsingin yliopiston kirjaston – joka kuuluu muuttaneen nimeään – kortistosalin lehterin toisessa kerroksessa on parisataa osaa käsittävä saksalainen oikeustapauskokoelma, jonka kieli ja tyyli on itkettävän tuttua.

Roomalaiset juristit olivat kirjoittaneet kohdin aikansa parasta kieltä. Mutta niinpä moni muukin kuin Cicero toimi firaabelihommana asianajajana tai jopa konsulina.

Ciceron ”kirjelmät” eli oikeudenkäyntipuheet ovat tavoittamaton esikuva. Niistä saa hyvän käsityksen selailemalla esimerkiksi Penguinin nidettä ”Murder Trials”.

Ongelman nimi on vernakulaari. Tuo outo sana tarkoittaa kansankieltä. Korkeat virkamiehet ja kirjurit kävivät koulunsa ja lukivat kielioppinsa latinaksi pitkälle 1800-luvulle. Siksi latinan lauseoppi siirtyi kansankieliin, joihin se ei yhtään sovi.

Latinan näppärät lauseenlyhennykset, kuten ablativus absolutus, johtivat kauheisiin kiertoilmauksiin. Cicerone vivo – ”kun Cicero eli”.

Käytännölliset erikoisverbit (deponentti jne.) johtavat epäkäytännöllisiin hirmuisuuksiin. ”Constat” – ”on katsottava että…”, ”patet” – ”on todettava ilmeiseksi”.

Latinaa pystyy ymmärtämään käsittämällä sijamuodot ja jäsentämällä virke mielessään. Suomi on sallivampi, koska kielemme rakenne on niin toinen. Silti tuomareilla oli ylivoimainen kiusaus kirjoittaa ensin sivukaupalla kuvausta tapahtumista, tökätä siten tekstiin ”sen vuoksi ja kun”, jota kukaties seurasi viittaus lakiin, ja sitten ”minkä takia” osoitti tuomiolauselman alkua.

Naurettavin on edelleen käytössä oleva patenttivaatimus, jonka kielellinen muoto on ”renkaan muotoinen esine, tunnettu siitä että sitä pidetään sormessa”.

Kirjoittajat eivät usko determinatiiveihin eivätkä asiayhteyteen. Jos joku on ajanut autolla metsään, entisajan tuomari jankutti ”sanottu auto”, ”mainittu auto”, ”jomainittu auto”, ”vielämainittu auto” – ikään kuin siihen juttuun uhkaisi tulla lisää autoja.

Tautologian pelko on tyhmyyden alku.

Turun hovioikeus taivutti vielä sotien jälkeen sitkeästi ”auto - audon” (vrt. tauti – taudin).

Ratkaisu aloitettiin sanalla ”sittenkuin”. Sittenkuin virallinen syyttäjä oli vaatinut…”

Tämä perinne elää Englannissa ja Amerikassa (whereas) ja EY:n direktiiveissä (preambula - whereas). Käsitykseni mukaan tuo sana ei tarkoita varsinaisesti mitään, paitsi ehkä ”ottaen huomioon”.

Ranskassa hovioikeus aloittaa jokaisen kappaleen sanoilla ”attendu que” (ottaen huomioon että), mutta vain korkeimmalla oikeudella on lupa käyttää samaa merkitseviä sanoja ”considerant que”.

Ennen latinan ja kirjureiden valtakautta laki ja uskonnollinen teksti kirjoitettiin komeasti.

Suosikkini on Upplannin lain lausuma kuninkaan murhasta: …”se on tihutyö, jonka tekijä on murtanut jumalten lukot”, (brutit guda lås). Tai jopa 1743 lain rikoskaari (pahanteon kaari):”Joka varastaa neljännen kerran, hirtettäköön.”

17 kommenttia:

  1. tiedä häntä miten minun olisi käynyt upplannissa... alaikäisenä olin niin kovin kiinnostunut polkupyöristä. onneksi tauti ei levinnyt autoihin :)

    VastaaPoista
  2. Pohjia alkaa löytyä esittelyihin ja tapausten käsittelyyn, mutta kun kaikki eivät usko, että asiat voi sanoa selkeästikin. Suomeksi. Ainoa variaatio on nykyisin "tämän ohella" vrt. "sen ohessa", "tämän ohessa" "katsoo oikeaksi harkita, että" vrt. "päättää, että"...

    Nykysuomi ei ole vielä saapunut oikeushallintoon. Yritystä on, mutta n. 10 vuoden kuluttua voi jotakin tapahtuakin, kun iso osa nyt istuvia tuomareita jää (ehkä) eläkkeelle.

    VastaaPoista
  3. joskushan oli englannissa ym, että piti hakea oikealla kaavalla. pienikin virhe ja ei onnistunut. vielä on jäänyt, että pitää tuomita tietyllä kaavalla. mallin mukaan. ylioikeuksissa.

    VastaaPoista
  4. Tuota patenttivaatimuksen kaavan itsepintaista säilymistä en ymmärrä. Muistaakseni jossain jo 1970-luvulla julkaistussa juhlakirjassa eräs oikeusneuvos nimenomaisesti huomautti, että patenttivaatimus olisi jopa toivottavaa pätkiä useiksi lauseiksi.

    Tuo KHO:n sähköistä äänestämistä käsitellyt kuuluisa päätös on kohtuullista lakikieltä: "Virheellisyydet ovat tyypiltään sellaisia, että vaalien tulos ei ole oikaistavissa. Tämän vuoksi vaalit on määrättävä uusittaviksi. Kauniaisten kaupungin keskusvaalilautakunnan on viipymättä ryhdyttävä toimenpiteisiin uusien kunnallisvaalien toimittamiseksi."

    Suoran tekstin kirjoittaminen on pelottavaa. Selkeästä ja ytimekkäästä lauseesta joutuu kantamaan enemmän vastuuta kuin koukeroisesta.

    VastaaPoista
  5. Kemppinen ei ilmeisesti ole tutustunut Espanjan virallisiin lausumiin. Siellä sitä vielä osataan kielellä temppuilla. Kävin juuri kasvihuoneella malagantakaisilla pelloilla. Seinällä oli käsittämätön teksti, jossa yksi tuntematon sana, joka sanakirjatarkistuksen jälkeen oli tarkoittavinaan "pukusuunnittelun tutkimista" (en muista sanaa enää). Kysyttyäni kyltin merkitystä, sain tietään, että se tarkoitti uimapukukieltoa sisätiloissa. Vastaavasti erään vuoristokylän baarin seinältä luin virallisen ilmoituksen tontinmittauksen suorittamisesta kylillä. Se oli varsinainen kielellinen ilotulitus kaikkine subjunktiivin imperfektin ikivanhoine muotoineen, ja uuvuttavan monisanainen.

    Ehkä siellä valittu tyylilaji johtuu juuri tuosta mainitusta vastuun pakoilemisesta.

    VastaaPoista
  6. Eikö ole iso ero paitsi todellisuudessa, mutta myös ihanteissa, tekstin lajilla, esimerkiksi laki, syyte, puolustus, kanne, lausunto, tuomio, valitus, oikeiskirjallisuus... aivan eri auditoriot ja funktiot. Ciceron vertaaminen rutiinituomioon tai O.W.Holmesin vertaaminen maakuntalakiin olisi viihdyttävää enemmän kuin valaisevaa.

    Matti Norri kirjoitti minusta vaihteeksi hyvin taannoisessa Lakimiesuutiset-lehdessä lakiteksteistä ja lainvalmistelusta ennen ja tulevaisuudessa.

    En osaa oikeasti lukea latinaa, mutta tuskin on sattumaa, että Ciceron Murder trialseissa on paljon samaa kuin Adam Smithin, John Stuart Millin ja yhdysvaltalaisten perustajaisien teksteissä. Jotain hammasporamaisen hellittämätöntä ja terävää, joskin koristeltuakin.

    VastaaPoista
  7. whereas - "kun taas", "taasen", "sen sijaan"

    VastaaPoista
  8. "Ein schönes Protokoll, ein genaues Protokoll. Ich werde ein Protokoll schreiben wie man es nicht alle Tage erlebt."
    Jo vain on hyvä ja hauska loppurepliikki. Tismalleen, kauniisti ja tarkasti!

    VastaaPoista
  9. "Turun hovioikeus taivutti vielä sotien jälkeen sitkeästi ”auto - audon” (vrt. tauti – taudin)"

    Ma olen sitä mieltä, että nykyään pitäisi taivuttaa ”Tampereen Ilves - Tampereen Ilveen”

    VastaaPoista
  10. http://kemppinen.blogspot.com/2008/06/munat-mukiin.html

    VastaaPoista
  11. Ihana kuva! Juuri tuollaiselta varmaan näyttää eläköityneiden HON:ksien ukkokodissa - vain ne HON:t kuvasta puuttuu ;) Sieluni silmin voin HON:t nähdä noissa korkeaselkäisissä Kennedy-kiikkutuoleissa rivissä istumassa ja oikeutta jakamassa.

    Citizen Jane

    VastaaPoista
  12. no ei ole kohtuullista lakikieltä.
    Parempi esim näin:

    Edustajiksi olisi tullut valituksi toisia henkilöitä kuin virheellisessä menettelyssä on valittu. Vaalit on sen vuoksi toimitettava uudelleen

    VastaaPoista
  13. Viitattiin :
    #
    whereas - "kun taas", "taasen", "sen sijaan"
    #

    Kotikonnuilla aikoinaan sanottiin :
    "jotta tuota" kansan keskuudessa, kun henkeä kesken lausetta vedettiin tai aloitettiin puhetta.

    Liekkö mainitsemani sanonta kotiutunut rapakon takaa "wheras"-sanonnan vastineena.

    VastaaPoista
  14. Tarkoitukseni oli sanoa, että whereas ei ole pelkkä täytesana vaan se ilmaisee vastakohtaisuutta, kontrastia.
    ..ellet sitten käytä sitä väärin.

    VastaaPoista
  15. Olikohan se niin, että juristien kieleen laittoivat pukinsorkkansa teologit?

    Myöhäisantiikissa, ensin idässä ja sitten lännessä, kirjoitetussa tekstissä tuli muotiin abundanssi, mikä merkitsi ylenmääräistä runsautta. Sen myötä esimerkiksi Augustinus ja etenkin Tertullianus kirjoittivat latinaksi kilometrin mittaisia virkkeitä.

    Vitsi on siinä, että tämmöisen kreikan ymmärtäminen on helpompaa, kiitos artikkelien, jotka jäsentävät ajatusrakenteita. Latinassa artikkelit puuttuvat ja siksi Tertullianus on pirullisen hankala hahmottaa.

    En ole ekspertti, mutta ymmärtääkseni esim. tuomioistuinkielen kiemurainen rakenne osin takautuu kirkkoisien kieleen. Keskiajalla porukka luki samoja tekstejä.

    Abundanssista kts esim. Henrik Zilliacus 1967.

    VastaaPoista
  16. Byrokraattien kieli on muodollista, koska muotojen noudattaminen on byrokratian olemus.

    Vapaus on vaarallista, tärkeys on turvallista.

    VastaaPoista
  17. Ano:tuomioistuinkielen kiemurainen rakenne osin takautuu kirkkoisien kieleen. Keskiajalla porukka luki samoja tekstejä.Matemaattisen logiikan tunnilla analysoimme matemaattisesti osiin suomalaisen lakiteksti-esimerkin. Matemaatikon silmin siihen tuli sitten ymmärrettävämpää selvyyttä. Ja em. kanssa synkkaa se, että matemaattinen logiikka on velkaa esimuodolleen, keskiajan skolastiikalle.

    Tosin hirvitti kansan puolesta, että pitikö tuohonkin tulkitsemiseen olla yliopisto- matemaatikko..

    VastaaPoista