29. joulukuuta 2008

Loihe



Joulun levyistä etenkin Sonus Borealis häkellytti. Rouvani – lähes ainoa henkilö joka uskaltaa ostaa minulle levyn – oli poiminut ajatuksen Risto Nordellin oivallisesta radio-ohjelmasta ”Riston valinta”.

Puhe on Porin triviaalikoulun nuottikirjasta, joka löytyi sata vuotta sitten ja unohdettiin välittömästi. Nyt se on kuitenkin levyllä, ja kannatti.

Minä kumminkaan en tiennyt, että Suomessa oli tällaista renessanssisävyistä musiikkia (luultavasti kyllä suoraan Saksasta Poriin tuotua).

Esittävä yhtyekin on oikeasti hyvä. Nyt kun kaikenlainen laulu on ilahduttavasti muodissa, jää joskus ihmettelemään sekä kevyempää että raskaampaa musiikkia kuunneltuaan, kuinka mahdottoman kauniilta tuokin kuulostaisi, jos esittäjä saisi päähänsä ruveta laulamaan nuotilleen.

Tuo oli tarpeeton ilkeys ja osuu omaankin nilkkaan. Mutta rohkaistuin hiukan, kun onnistuin löytämään verkosta (ethesis.siba.fi) Sibelius-Akatemian verkkosivulta Ava Nummisen väitöskirjan ”Laulutaidottomasta kehittyväksi laulajaksi”. Samalla sivulla on erilaisia äänitiedostoja, mutta myös väitöskirja pdf:nä.

Kysymys on mielestäni erinomainen. Kun sitä henkeä on yhä enemmän, ett ”kaikki pelaavat”, ja kuvaamataidossa kaikki suttaavat – miksi musiikissa ei väittelijän mukaan ole vieläkään luovuttu hänestä mielivaltaisesta jaosta laulutaitoisiin ja laulutaidottomiin.

Tutkija on tehnyt työtä henkilöiden kanssa, jotka eivät ole osanneet laulaa ”Ukko Noaa” nuotilleen ja joiden äänialakaan ei olisi riittänyt siihen. Tuloksena on ollut laulajia, jotka kykenevät ilahduttamaan itsensä lisäksi ainakin ajoittain myös muista.

Väite on tämän suuntainen: vaikka jotkut kieltämättä saavat laulun lahjan syntymässä ja eräillä harvoilla tämä kyky on erikoisen kehittynyt, puhe ei kuitenkaan ole mistään kummallisesta. Poistamalla pelkoja ja harjoittelemalla oppii laulamaan.

Ajatus on hyvin kiinnostava. Saadun tiedon mukaan suomalaiset ovat kovia käymää yhteislaulutilaisuuksissa, etenkin jouluna. Väitetään että karaoke on hyvin suosittua mutta kyllä kovaa kuunneltavaa. Juoppoporukoissa ja sotaväessä laulaminen on kuulunut vanhastaan asiaan.

Mutta ei kai se ole totta, että saksalaiset olisivat erikoisen musikaalisia, kun saksalainen sotaväen osasto laulaa yleensä hyvin ja jopa äänissä, kun taas suomalaisista ei voi parhaalla tahdollakaan sanoa samaa.

Saksalaisten kuuluisa ja todellinen musikaalisuus lienee kulttuuripiirre – laulamiselle ja soittamiselle pannaan painoa eri tavalla kuin muissa maissa. Musikaalisuus-vamma on osoitettu, mutta se on samanlainen vaurio kuin tietyt kehitys- ja keskushermostoviat, jotka voivat aiheuttaa kyvyttömyyden käsittää vitsejä tai kiertoilmaisuja.

Olen aina vastustanut terveitä elämäntapoja ja koettanut patistella nuorisoa urheilukentiltä oluttuoppien ääreen.

Mitähän tapahtuisi, jos pohjaltaan fasistinen liikuntavimma ykskaikki saataisiin ohjatuksi laulamiseen, soittamiseen ja vastaavaan sosiaalisten taitojen kehittämiseen?

Mielestäni räkä poskella rautaa pumppaava henkilö tai itseään kirittävä hölkkähirmu on todellinen kuva itsekeskeisyyden kulttuurista. Kaikki mulle ja mitattavasti! Mikä on hapenottokykysi ja millaisissa lukemissa huitelee kolesteroli?

Ihastuin kovin Stephen Fryen uudessa blogissa (tai verkkopaikassa) www.stephen.fry.com esitetystä maininnasta. Hän oli hyvin haltioissaan ääneen lukemastaan Tshehovin novellien valikoimasta.

Tietämistä isompi asia on tunteminen ja tuntemiseen liittyy paljon mielikuvitusta.

”Jostain oudosta syystä mielikuvituksen on helpompi tunkeutua toisen elämään kuin kuvitella, miltä todella tuntuu olla omien silmiensä, oman äänensä omistaja.”

Muuten – sairaalle ja kuolevalle kannattaa lukemisen ohella tai sijasta laulaa.

Vaikka ei osaisi.

49 kommenttia:

  1. Anoppini äiti ei tunnista minua likikään aina tai harvemmin.

    Mutta kun laulan, hän syttyy, muistaa ja alkaa laulaa mukana.

    Merikantoa pitää sitten aina muistella, jos on luvassa Saimin tapaaminen.

    VastaaPoista
  2. Loihen lausumaan aiempaan kuittikeskusteluun viitaten: "Anniskellusta alkoholijuomasta on asiakkaalle annettava kuitti. Alkoholijuomia ei saa anniskella velaksi (AlkoA 25§)." T. Teho-osaston karaokeryhmä.

    VastaaPoista
  3. Luin isälleni mielikirjaansa tunnin toista. Hän puristi kädestä ja minä hänen. Lähtevän hätää. Kun katsoin jalkoja uudelleen, oli sinisyys lähes poissa. Poistuin muutamaksi tunniksi. Ajattelin, ettei hän vielä lähde. Palattuani minut ohjattiin kylmiöön, missä hänellä oli narsissi rinnalla. Etelän yöpuolta.

    VastaaPoista
  4. Hyvin sanottu Kemppinen!
    Kaikissa meissä asuu pieni Heikinheimo(rip).

    Suosittelen myös cd-levyä:
    "Sonores Antiqui"/ Köyhät Ritarit
    Se on hieno odysseia wanhaan musiikkiin!

    En sitten tiedä, onko missään tehty tutkimusta
    geneettisestä musiikkiperimästä,
    so. lahjakkuudesta musikaalisuuden
    suhteen, mutta on totta, kuten Kemppinen
    totesi, että erityisesti germaanisella
    alueella musikaalisuus on ikään kuin verissä - liekö Bachin ym. vaikutuksesta?

    Jos musikaalinen ajattelu voisi siirtyä
    kokemuksen kautta urospuolisen suvunjatkajan siittiöihin jonkinlaisena
    muistijälkenä, se voisi olla mahdollista - mutta tämä nyt on tällaisen boheemin koti-humanistin epätieteellistä ihmettelyä.

    Mitähän vielä? Niin, ajattelin
    tänään mielessäni hyvän aforismin,
    mutta unohdin sen kun nukahdin.
    Pitäisi aina olla
    kynä esillä, että kun unen rajamailla
    tulee joku välähdys, sen saa heti kirjoitettua paperille tai johonkin.

    Jotenkin näin se meni:

    Jälleennäkemisen toivossa löysin itseni - siitä on hyvä lähteä.

    Hyviä pyhiä kaikille yhdessä ja erikseen!

    t. vesa papunen

    VastaaPoista
  5. Minä en aikanaan osannut laulaa yhtään. Kerran soitin Claptonin Wonderful tonightin pianolla ja lauloin samaan syssyyn, niin kaveri sanoi ettei ole koskaan kuullut mitään yhtä kauheaa. Hän oli aivan vakavissaan. Sen näki hänen kasvoistaan.

    Vaikka aikanaan tienasin leipäni pianoa kapakassa soittamalla, en siitä huolimatta osannut laulaa. En edes yrittänyt, kun koulussa oli opetettu etten osaa laulaa. Musiikin numero oli kuusi.

    Kuutosen antaminen oli strateginen veto opettajalta. Jos olisin saanut viitosen, olisin vaatinut tukiopetusta ja opettaja olisi kärsinyt lisää.

    Olen kuitenkin kiitollinen alkoholille ja karaokelle. Kerran hiprakassa hoilatessa aloinkin osumaan nuottiin. Sain jopa aplodeja. Menin sitten Helsingin konservatorion aikuislinjalle opiskelemaan laulua. Sain rohkaisevan ja loistavan opettajan, Ritva Laamasen. Opin laulamaan, joittenkin mielestä jopa kauniisti. Hyvä opettaja kun on, niin Laamanen opetti laulun kautta elämää. Hän sanoi, että "Antti, jos keskityt, niin pystyt mihin vaan". Hassua, että tarvitsin laulutunteja ymmärtääkseni itsestäänselvyyksiä.

    Aloin pohtimaan musiikin mekanismeja. Laulamisen oppimisessa kuunteleminen on todella tärkeää. Sekin kuten muutkin itsestäänselvyydet ovat käytännössä aina vähän hankalia. Johtuneeko itsestäänselvyyden luonteesta?

    Ensiksi on kuultava laulamansa puolta sekuntia etukäteen. Samoin on tunnettava äänielintensä liike ja paikka. Kun ääni pääsee, niin sitten on kuunneltava sitä. Ja tässä meninkin aina ennen hatelikkoon. Tein saman pianonsoitossakin. Jäin nimittäin kuuntelemaan sitä sisäistä ääntä, enkä sitä jonka juuri olin ulvaissut. Eihän sisäistä ääntä tarvitse nuotilleen korjata, kun sen luonne ei ole fysikaalinen. Pianonsoitossa virhe on itse asiassa kavalampi, koska se mitä korjataan on sointi eikä nuotti itsessään.

    Nuotilleen osuminen on kuulauden tunne. Harmonia tuo jonkinlaista rakenteellista voimaa, kun soolo ja säestys eivät riitele keskenään eivätkä värise eivätkä tärise.

    Moni ystävä säännöllisesti harmittelee, ettei osaa laulaa. Jos kuitenkin kuulee, kun joku laulaa epäpuhtaasti ei ole mitään estettä etteikö itse oppisi laulamaan. Kyse on silloin vain sisäisesti kuullun ja ulkoisesti ulvaistun yhteensovittamisesta.

    VastaaPoista
  6. JK: Juoppoporukoissa ja sotaväessä laulaminen on kuulunut vanhastaan asiaan.

    Teekkariaikana sitä itsekin kuului maan suurimpaan mieskuoroon eli Alkon mieslaulajiin. Kun lapset alkoivat laulusta jotain ymmärtää, niin heidän lausuntonsa yhdestä suusta oli, että isi älä laula. Siksi piti hakea toisia harrastuksia.

    .. kuva itsekeskeisyyden kulttuurista..
    Liittyykö kulttuuriin aina aimo annos itsekeskeisyyttä?

    VastaaPoista
  7. "Olen aina vastustanut terveitä elämäntapoja ja koettanut patistella nuorisoa urheilukentiltä oluttuoppien ääreen."

    Mut teillähän on hyvä esimerkki terveestä elämäntavasta:
    http://www.alexstubb.com/fi/blog/

    (On muuten niin Carl Bildt´in perässä juokseva että.)

    VastaaPoista
  8. Hirveitä ajatuksia. On kyllin pahaa, että joutuu pelaamaan ja suttaamaan, mutta että vielä laulamaan...

    VastaaPoista
  9. Mielesssä, mielivaltaisuudessa ja oikeaoppisuudessa pitää erottaa pari asiaa jotka liittyvät eeppiseen maailmaan, enemmän kuin eettiseen.

    Oppimisprosesissa on apriori ja aposteriori tärkeitä tiedon kannalta ja deduktion kannalta.

    Mielivalta sopii taiteeseen, ei tieteeseen vaikka kieli on molempia oppimisen suunta ei ole mitä vaan.

    VastaaPoista
  10. Olen aina vastustanut urheilua ja koettanut patistella nuorisoa urheilukentiltä oluttuoppien ääreen, sanoo JK.

    Älä nyt yritä tätä kuitenkaan kotonasi, JK. Lastenlapsesihan näyttävät kuvassa vielä hyvin terveiltä.

    VastaaPoista
  11. Ad Anonyymi - terveistä elämäntavoista. Yrittänyt siis olen mutta epäonnistunut totaalisesti. Kirjoittavat väitöskirjoja, vetävät jumppaporukoita, käyttäytyvät kauniisti, arvostavat korkeaa ikään ehtineitä, huoltavat vähävoimaisia, viihtyvät kotona, auttavat itkeviä poliiseja kadun yli - kaikki jälkeläiset, joita on siis 3 + 5...

    VastaaPoista
  12. Kemppinen on onnistunut hyvin "kasvatuksessaan". Nimittäin varusmiesten kunto on heikentynyt vuosien saatossa. Tosin myös sopeutumsivaikeudet ovat myös lisääntyneet.

    Kohtuullinen liikunta on hyväksi kaikille. Väite "Tupakanpoltto on terveellistä ja sopii kaikille" on vain tupakkatehtaiden propagandaa. Nikotiinikoukku on tosin niin kova, ettei siitä pääse irti kuin vain ne, joilla on todella kova luonne.

    Ja sitäpaitsi olut ei ole hyvää. Juon sitä noin kolme pulloa vuodessa, joten kyllä minä tiedän.

    VastaaPoista
  13. Roisto voi vapaa-aikana auttaa itkeviä poliiseja ja mummoja kadun yli, voivat huoltaa toisten väitöskirjoja pikkutarkkuudella ja teknisellä ylivallalla ja voivat loistaa ns. elämäntapojensa kannalta mutta entäs kun estävät niitä, joiden näkemys infrasta tai politiikasta ovat toinen kuin heillä? Ovatko silloin vielä ns. elämäntavoiltaan erinomaisia? Missä kulkee positiivisen ja negatiivisen aktiviteetin rajat? Hyödyntävät muiden tekoja, muiden sanoja, muiden kokemuksia, muiden sydämenverta, muiden hätää, muiden pyrkimyksiä ja - kaiken tämän ohella - istuvat tukevasti ns. hyvinkäyttäytyvänä ja siistinä ainutlaatuisuuden temppelissään sotkematta yhtään mitään omassa elämässä ja omien lastensa osalta.
    Nappaavat kaikki jumppaohjaajapaikat jotta voivat tarkistaa ovatko muut jumppatunneilla vai ei: nappaavat tietotekniikan alamaailman jotta voivat tarkistaa käyvätkö seksisivuilla vai ei, valokuvaavat jokaisen flirtin jotta voivat käyttää maineen likaisu -kampanjoissaan joista sitten tietysti puhutaan ikäänkuin nolona asiana; ei siis pahansuopeana mutta kuinka ollakaan heidän oli niinkuin pakko (!) noin moraalin kannalta (!) kertoa kaikki se, minkä olivat sattumalta (!) nähneet ja sattumalta ns. huomanneet ja näin sattumalta tulivat sanoneeksi naapureille ja sattumalta naapurit taisi puhua eteenpäin jne jne.

    Sattumoisin heidän tiedot ovat aina ilmassa ja muiden tiedossa, mutta sattumoisin heidän omat huonot ns. käyttäytymistavat (kuten huorissa käynti, lasten pyydystäminen, manipulointi ja kaikenlainen vaivihkaa valehtelu ns. sitaattien nimissä jne) eivät ole ikinä olemassa. Vahinkoja vaan. Puhtaita vahinkoja, ohho. Tuli siis vahingossa kaikki. Mikään ei ollut poliisin silmille pakattua matkalaukkua; ehhei: tässä on puhtaat pojat ja upeat käyttäytymistavat kyseessä. Rehelliset reiskat vaan joiden suvun ainutlaatuisuus on vain niin korkea: maailman korkeintä älyä siis.

    VastaaPoista
  14. ...käyttäytyvät kauniisti, arvostavat korkeaa ikään ehtineitä, huoltavat vähävoimaisia, viihtyvät kotona, auttavat itkeviä poliiseja kadun yli...
    Entä?:

    Ystävät,
    katsokaa oheinen video ja allekisrjoittakaa tuki viesti sivulla
    olevassa linkissä.

    http://www.informationclearinghouse.info/article21553.htm

    Näiden nuorten, lähes lasten viesti on tänään ajankohtaisempi kuin koskaan!

    VastaaPoista
  15. Laulaminen on lihastyötä, ei vain henkinen toiminto. Hyvin laulamisen tekee vaikeaksi se, että kropan eri osien on toimittava yhteen tavalla, jota ei muuten tarvita. Jollakin aparaatti toimii paremmin luonnostaan, toiset voivat sitä harjoitella.

    VastaaPoista
  16. Voi,voi Blogisti Kemppinen. Olet kyllä väärässä tuon liikunnan suhteen. Yhtälailla intomielinen kirjallisuuden harrastus voi yltyä fascismiksi tai bolsevismiksi asti. Ei se ole lajista kiinni.

    Muistuttaisin kuitenkin liikunnan hyödyllisyydestä ennen kuin se on jo myöhäistä. Veroja vielä oletettavasti pitkään maksavana kansalaisena oluttuoppinuorison elämäntavan kustannukset tulevat rasittamaan minunkin kukkaroani.

    Kohtuullisen liikunnan hyödyllisyydestä ei liene epäilyksiä. Tässä tuore tulos Altzheimer -tutkimuksesta opiksi blogistille henkilökohtaiseen käyttöön:

    "Tutkimusta johtaneen professori Robert Vassarin mukaan tutkimus antaa toivoa siitä, että Alzheimerin tautia voitaisiin ehkäistä tai peräti hidastaa lisäämällä verenkiertoa aivoissa esimerkiksi liikunnan ja kolesterolilääkkeiden avulla."

    Alzheimerista ei kärsi niinkään potilas, vaan hänen läheisensä. Ottakaapa pesti kahdeksi vuorokaudeksi omaishoitajan lomittajana, niin tiedätte.

    VastaaPoista
  17. Ad Anonyymi: - eivät ne pahuksen lapset polta tupakkia eivätkä juo olutta. Toinen poika oli intissä sissikomppaniassa ja toinen toi jotoksilta muunkin porukan rynkyt selässään.

    Vanhojen omaishoitoa olen nyt harjoittanut pari vuotta päivittäin ja muuta omaishoitoa (syöpä ym.) kohta kaksikymmentä vuotta.

    Tätä taustaa vasten voi olla, että esittämiäni elämänohjeita ei ehkä kannata ottaa ihan todesta.

    Oma lihavuus puolestaan liittyy reumaattisiin muutoksiin, jotka ovat perua kymmen - ja kaksikymmenvuotiaana läpi käydyistä ankarista sairauksista.

    Niin että kateuskin on huomioon otettava selitys terveiden elämäntapojen vastustamiseen.

    Viinaa ole ajatellut opetella juomaan, mutta prognoosi on huono - lakkasi joskus 1970-luvulla maistumasta.

    Niin että kun ei juo eikä juokse niin jää sitten aikaa siisteihin sisätöihin.

    VastaaPoista
  18. Lapsuuteni meni pilalle Pokeloiden ilmaantuessa televisioon 60-luvun alussa. Kun ottivat vielä ipanansa mukaan "laulamaan" oli mittani ja kärsimykseni malja täysi.

    Ja sitten nämä sukulaiset, jotka ovat ottaneet laulutunteja tai soittotunteja ja haluavat esiintyä kaikissa häissä ja hautajaisissa. Ei mitään tolkkua. Aivan kauheeta. Ens kerralla otan sen konehaulikon mukaan niin häihin kuin hautajaisiinkin.
    Paras kärsimys on sukulainen, joka kirjoittaa kirjoja ja jakelee kirjojensa monisteita meille ja haluaa allekirjoituksen että on joo hyvä kirja ja suositellaan sen kustantamista.

    T. Rauhaa rajalle, Suomi suureksi, kevytsinko joka kotiin.

    VastaaPoista
  19. Legenda synnynnäisestä epämusikaalisuudesta on kuin peilikuva yleisestä hoikkuusfasismista: hoikkuus on yksille lähes luontaista (läpip...., tiedättehän) siinä missä lihavoituuminen toisille, silti henki on nykyisin se, että omasta ansiosta, suuresta ansiosta, kropan timmikunto kertoo. Laulutaidottomuuden taas luullaan olevan omien ponnistelujen auttamattomissa. Näin jouluaikaan muuten on rasittavaa kuullla keski-ikäisten ja sitä vanhempien laulunumeronsa jälkeen laulamattomien marinaa jouluvirsien ja -laulujen mahdottomista sävellajeista; aina on kanttori liian korkealla tai matalalla, ei huomata että oma ääniala harjaantumattomuutta on niin suppea. Vähän kuin hölkkää aloittava syyttäisi pururatakierrosta silkaksi ylämäeksi.


    PS Täällä on kohta säännöllisesti kolme kovaa koota: Kemppinen. Kortelainen (loistavia kommentteja erityisesti viime aikoina) ja Catulux

    VastaaPoista
  20. JK:
    ”Mitähän tapahtuisi, jos pohjaltaan fasistinen liikuntavimma ykskaikki saataisiin ohjatuksi laulamiseen, soittamiseen ja vastaavaan sosiaalisten taitojen kehittämiseen?”
    tapahtuu esim. se, että jaksaa soittaa keikkoja vähän eri malliin kuin blösöt.
    Ja onhan se totta, pohjaltaan fasistinen liikuntavimma, kyllä se vahvistaa myös minätuntoa, ja egoa jos immeisessä löytyy taipumus kompensoida alemmuuden tuntojaan.
    Se taas jos penkkipäivä sattuu joulunaatoksi, siirretään mieluummin aattoa. ...tjaa, sattuupa taas tällä viikollakin.
    Muuten sosiaalisten taitojen kehittämisestä; sosiaalisimpia paikkoja mitä tiedän, nuo vanhat punttisalit.
    tässä.

    VastaaPoista
  21. Suomalaisilla on kumma tapa vetää kaikki överiksi. Siis samaan tyyliin kuin hölmöläinen rekeä kuormatessaan. Joko tahi. Kaikki tai ei mitään.

    Tiedän sattumalta jotain junnu-urheilusta, ja voin vakuuttaa että tämä Kaikki pelaa -idea olisi ihan ok, jos siinä noudatettaisiin tervettä järkeä ja kohtuutta.

    Mutta ei - ääripäästä toiseen on mentävä. Laidasta laitaan niin että päät kolisevat. Joko vain parhaat pelaavat ja muut istuvat penkillä koko matsin, tai sitten kaikki pelaavat tasan samat minuutit.

    Lapset eivät - uskokaa pois - ole suinkaan ole niin vähä-älyisiä kuin aikuiset. He tajuavat kyllä reilun pelin päälle. On oikein, että parhaat pelaavat eniten, mutta epistä, etteivät muut saa pelata yhtään.

    Mutta tämähän ei mene byrokraattien, valmentajien ja vanhempien kaaliin. Kuten Hesaristakin saamme lukea vähän väliä.

    Saatanaako minä tästä vaahtoa, kun laulamisesta piti puhua: minun mielestäni kaikki muut laulavat aivan upeasti. Minä taas en pysy missään nuotissa.

    Laulan niin surkeasti, etteivät muut tunnista edes säveltä. Sanat kyllä osaan.

    Istuin joululaulukirkossakin haltioissani kuunnellen ympärillä heliseviä kirkkaita naisääniä - ja yritin vaimeasti murahdella mukana, jotta pääsisin osalliseksi samasta elämyksestä.

    Käyhän se niinkin. Mutta kateellinen olen kaikille laulutaitoiselle. Tanssitaitoisia miehiä suorastaan inhoan.

    (Toisaalta Kemppisen käskyssä laulaa kuoleville on kyllä ideaa: heille tulee olemaan helpotus päästä pois.)

    VastaaPoista
  22. ad kemppinen
    Laihduttaminen se vasta vaarallista onkin.
    Lisää sydänkohtausriskiä enemmän kuin lihavuus, tupakointi ja ryyppäminen yhdessä.
    Oma lihavuuteni sai ilmeisesti alkunsa laihduttamisesta. Tiputin joitakin,silloin mielestäni ylimääräisiä kiloja, erittäin rankalla dietin ja pyöräilyn yhdistelmällä. Kuuri ilmeisesti vahingoitti lisämunuisiani ja vaikka ne kymmenkuntakiloa lähtivät, seuraavana vuonna tuli yli 50 tilalle.

    VastaaPoista
  23. bubu: "Mut teillähän on hyvä esimerkki terveestä elämäntavasta"

    varoittava esimerkki

    VastaaPoista
  24. Ad Tapsa P: .."Tanssitaitoisia miehiä suorastaan inhoan."

    Pitänee tehdä mutkia, jos Tapsa P:n hollille satun.

    VastaaPoista
  25. Jukka Kemppinen kirjoitti...
    Viinaa ole ajatellut opetella juomaan, mutta prognoosi on huono - lakkasi joskus 1970-luvulla maistumasta.

    Tuokin asia, ei maistu, itselläni sanoisinko ihan fasistisen ja uskonnollisfundamentalistisen koulukasvatuksen hedelmiä: sekä tämä pohjaltaan fasistinen liikuntavimma että uskonfundamentalismin juurruttama kiilusilmäinen raittiusasia - viina oli syyllistetty. pultsarin munuaisia ja maksaa tutkimalla – jäivät osaksi minää.
    Siis kun itse fasismi ja uskonfundamentalismi ovat tiedostamisen ja inhimillistymisen & kasvun myötä muuntuneet muuksi, jotakin, mikä niissä oli korkeaa ja ihanteellista, on silti jäänyt henkiseksi pääomaksi, luulen.
    Se onkin alkujaan antiikinkreikan ihmisihanne, eikä mikään fasistien tai patrioottiuskovien höyrypäiden omaisuus; he nyt vain olivat valjastaneet antiikin ihanteen omien raakalaisoppiensa fyysisdynaamiseksi muodoksi. Kyllä näet tuo Kreikan historia kanssa spartalaisihanteineen luettiin (ja paatosteltiin) pirun tarkkaan.-rh

    VastaaPoista
  26. Ad ProgreClub - kreikkalaisihanteet - totta.

    Oivallinen yhteenveto Jaegeri kirjasta "Paideia" sisältyy von Wrightin esseekirjan "Ajatus ja julistus". Paideiaan (kasvatusihanne) oli koottu hiukan ristiriitaiset spartalaiset ja ateealaiset, stoalaiset, epikurolaiset ja pytagoralaiset ajatukset.

    Kyllä tuo realismiin tähtäävä keskitien kulkemien on kotoiin sieltä ja luultavasti tärkeämpi oivallus kuin demokratia, joka oli antiikin Kreikassa jotain perin toista kuin on annettu ymmärtää.

    VastaaPoista
  27. Juha Sihvolan Maailmankansalaisen etiikka, 2004, käy läpi mm. juuri stoalaisuuden tavalla, josta nykyihminenkin voi kostua jotakin.

    VastaaPoista
  28. Rienzi: Kiitos kauniista sanoistasi. Näin lomilla on aikaa pohtia kaikkea hassua ja spämmätä sen minkä kerkiää. Mahdatko muistaa mutta olemme opiskelutovereita?

    VastaaPoista
  29. Läski katoaa aivan helposti vanhalla kunnon syö-vähemmän-kuin-kulutat -menetelmällä. Kaikki muu on säälittävää selittelyä.

    50 kilogrammaa läskiä ei synny tyhjästä. Se on mahdotonta. Ainoa millä läski syntyy on suuhun työnnetty ruoka.

    VastaaPoista
  30. Minun kouluaikoinani ei ollut mitään Kortelaisen mainitsemia tukiopetuksia. Kuutamotöitä koulussa tehnyt seurakunnan honkkeli kanttori antoi laulukokeissa viitosen, kun ei kai nelkkua eli ehtoja voinut antaa. Kun sitten kieltäydyin laulamasta, nousi numero kuutoseen.

    Luulen, että minusta tulisi suosittu hoivakodin laulaja. Kiitos ideasta, Tapsa.

    VastaaPoista
  31. "antiikin ihmisihanne"?

    Eikö se ole sitä, mitä kutsutaan nykyään nimellä "male chauvinist pig" - ajattelu?

    Pahanlaatuinen siinäkin lajissa. Nainen ja lapset eivät kelvanneet edes samaan ruokapöytään, nainen ulkosalle liikkumaan, vaimo miehensä kanssa samaan huoneeseen nukkumaan. Orjat eivät saaneet äänestää, vaikka heitä taisi olla kymmenen kertaa enemmän kuin näitä jaloja vapaita miehiä.

    Kunkin oli elettävä "luonnon antamassa asemassa" - kuten antiikin viisas mies Aristoteles opetti - ja tyydyttävä siihen. Orjan ja naisen piti pysyä osassaan.

    En ymmärrä sellaisen ihmiskäsityksen ihailua, ja se on tuottanut valtavia epäkohtia maailmaan - esimerkiksi tuo antiikin aikainen seksuaalisuuden ja naisen halveksunta. Huono perintö, sanoisin.

    VastaaPoista
  32. Naapurikylän poika Pohjanmaalta, Kyrönjoen varrelta (tosin ainakin 100 vuotta ennen minua), oli tiettävästi ensimmäinen ns vakavan taidemusiikin säveltäjä Suomessa:
    Erik Tulindberg (1761-1841). Edusti klassisismia ja myöhemmin ehkä romantiikankin ajan tyyliä. Musiikkia sen enempää ymmärtämättömästä vaikuttaa kelpo säveltäjältä, vaikka vertaisi suuriin esikuviinsa. Hänen musiikkiaan on kai esitetty laajemmin mm Korsholman musiikki-
    juhlilla.

    Olen pitkälti samoilla linjoilla Kemppisen kanssa narsistisen "räkä poskella" -urheilun suhteen.
    Siinä ei ole mitään ihailtavaa, toisin kuin vaikkapa nerokkaan säveltäjän aikaansaannoksissa, jotka elävät vuosisadasta toiseen
    ilonamme.

    Bloginpitäjä puuttui lähimmäis-
    ten auttamiseen - poikansa oli armeijassa kantanut muidenkin varusteita. Siitä olen itse kiitollinen armeija-
    kavereilleni, joiden ansiosta selvisin yöharjoituksista takaisin varuskuntaan sairauskoh-
    tauksen jälkeen. Karjalaispojilla oli silloin, 70-luvun alussa Saimaan rannalla, kunnioitettavaa vastuuntuntoa. Sellainen ei liene kovin yleistä nykyään.

    VastaaPoista
  33. Tuo oli minulle uutinen, että Kemppinenkin on lakannut juomasta viinaa - ja jo 1970-luvulla!

    Kemppinen liittyy näin yllättävän suureen joukkoon kirjailijoita, jotka ovat lakanneet "juomasta". Useat "tosikirjailijat" mainostavat tätä oikein julkisuudessa; tällä en siis tarkoita Kemppistä (siis tällä mainostamisella).

    Jos oikein muistan, niin esimerkiksi Hannu Salama, josta vähän aiemmin oli tällä saitilla puhetta, ei ole koskenut "lasiin" enää vuosikymmeniin tai ainakaan vuosiin. Jomppa Ojaharju, jolle viina maistui tunnetusti vielä 1960 -luvulla ainakin, on ollut lausuntojensa mukaan juomatta jo reilut 20 vuotta. Ja näin moni, moni muukin kirjailija tai runoilija.

    Minusta kuitenkin tuntuu - en kyllä tunne näitä "kirjallisia piirejä" - että ne kirjailijat, jotka ovat julkisesti kertoneet raitistumisestaan, eivät ole sen jälkeen saaneet oikein mitään "suurta" kirjoitetuksi. Paljon paremmin heillä meni po. mielessä silloin, kun he vielä joivat ja reippaasti joivatkin, kirjoja syntyi ja jopa hyviä sellaisia! Kuten esim. juuri Salaman kohdalla voitaneen todeta.

    Itse en ole koskaan pyrkinyt lopettamaan alkoholin nauttimista, en ole edes yrittänyt pitää tipatonta tammikuuta, kuten useat muut. Kaksi viikkoa taitaa olla pisin ajanjakso, jolloin en ole edes olueen koskenut.

    Muistan istuneeni kerran 80-luvulla Hgin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan tiedekuntaneuvostossa vt. proffana, kun neuvostolle tuotiin ilmoitusasiana yliopiston kanslerin, vai olko se nyt suuren konsistorin, vetoomus, että yliopiston henkilökuntaan kuuluvat ja ainakin professorit pitäisivät tipattoman tammikuun. Mutta kun ilmoitus saatiin tuoduksi vasta tammikuun puolessa välissä pidettyyn tiedekuntaneuvoston kokoukseen, pyysin merkitä pöytäkirjaan, että minun kohdallani tuohon tavoitteeseen ei ollut enää mahdollista päästä.

    VastaaPoista
  34. JK: "Viinaa ole ajatellut opetella juomaan, mutta prognoosi on huono - lakkasi joskus 1970-luvulla maistumasta."

    Ohoh... kuka hulla sitä viinaa nyt maun takia joisi? Mutta moni juo mausta huolimatta.

    Yksi savottakaverini muisti aina mainita juovansa viinaa ehdottomasti vain kahdessa tapauksessa: kun itsellä on tai toinen tarjoaa.

    Periaatteen mies. Kun pienenä syntyy ja humalassa kuolee, ei tiedä pahassa maailmassa käyneensäkään.

    VastaaPoista
  35. Tasa-arvo tähtää yksimielisyyteen ja samankaltaisuuteen (joka on oppimisen kannalta aina huonoa ja ryhmästä tulee vielä kaiken lisäksi manipuloitava) ja demokratia tasa-arvoon. Realismi ja kriittinen realismi on parempi jutska. Niiniluoto on aika skarppi näissä. Kysy häneltä professori K. Molemmat olette staileja jäbiä: mut mä pidän aina siitä, joka on vasemmalla.

    VastaaPoista
  36. Pedanttina haluan huomauttaa, että Fryn sivuissa ei ole pistettä välissä: http://www.stephenfry.com/ eikä stephen.fry.

    Nämä idolssit ja singstarit ovat tehneet tyhjäksi sukupolvien pelottelutyön, jota toteutettiin laulukokeilla yksin, luokan edessä. Tai ns. armollisesti välinevarastossa open kanssa kahden kesken kaverien painaessa korvaa oveen. Kaikki laulaa ! Voi olla että sata vuotta vauvamuskareita - musiikkileikkikouluja - musiikkiluokkia ja -opistoja on myös vaikuttaneet jotain.

    (Terveisiä Otolle)

    VastaaPoista
  37. Oliko se Elyn piispa joka sanoi jotenkin sinne päin, että
    "on muutama perusteltu syy käyttää alkoholijuomia:
    Hyvä seura
    hyvä ruoka
    hyvä juoma
    tai mikä helkkarin syy hyvänsä"

    VastaaPoista
  38. Rienzi:

    "Täällä on kohta säännöllisesti kolme kovaa koota: Kemppinen. Kortelainen (loistavia kommentteja erityisesti viime aikoina) ja Catulux"

    Jumalan terve Rienzi-hyvä!

    Kommenttini ovat loistavimmillaan silloin kun en kommentoi. Siis.

    Tuo Kemppisen kärjistys liikunnasta oli kyllä alta lipan, mutta menköön nyt.

    Olen tavannut Rajalan Mysticaa ja viihtynyt hyvin.

    Tietenkin olen lukenut lomalla mestari-Kemppisen yleissivistävää blogia ja viihtynyt myös siltä osin.

    Ainoa häiritsevä piirre mestarin blogissa on tuo valtava määrä lipeitä perässähiihtäjiä,

    joiden kommentit ja jatkuva hännänheilutus nostaa harvat ja uljaat vaaleat hiukseni suorastaan pystyyn. Tuon hännänheilutuksen aiheuttaman tuulenvireen voin jopa
    tuntea vanhan läppärini kautta.

    VastaaPoista
  39. jaa niin... sotaväessähän on tapana juopotella. Jollei ihan kaikessa halua olla erilainen nuori. Ohi on.

    VastaaPoista
  40. Ad kuuman vinkin anonyymille

    Ei pidä käsittää väärin. Se, että käytän alkoholia ilman tipattomia tammikuita ei tarkoita, että harrastaisin juopottelua! Nykyisin pitää välttää krapulajuomista, koska kunto ei sellaista enää oikein kestä.

    Liikunnan ja urheilun harrastamisen suhteen olen (myös) aivan toista mieltä kuin Kemppinen. Pyrin itse harrastamaan liikuntaa säännöllisen epäsäännöllisesti : hiihdän, jos on lunta - Lapissa käyn hiihtelemässä ja laskettelemassa 2-3 vuodessa - kuntosalilla ja uimahallissa vähintään kerran viikossa, harrastan jopa sauvakävelyä metsässä ja pururadalla. Tupakkaan - edes pikkusikareihin - en ole juuri koskaan koskenut.

    VastaaPoista
  41. catulux
    Eräs vaimo sanoi että häntä ällöttää miten jotkut alkaa kiehnätä ja livertää, kun mies pistää valkoisen pannan kaulaansa. Papit ja tuomarit!

    VastaaPoista
  42. Olen Jyrki V:n kanssa samaa mieltä, että nämä tipattomat tammikuut ovat säälittäviä amatöörien puuhasteluja.

    VastaaPoista
  43. Jouduin lomien keskeltä töihin, mikä usein häiritsee ikävästi vapaa-aikaa. Siitä viive.

    Antti Kortelaiselle

    Noloa todeta, mutta enpä yhdistänyt ennen kuin sanoit. Kehut eivät siis "kotiinpäin". Kansojen kohdatessa muukalaisten muassa jää tuttujakin tunnistamatta.

    Catuluxille

    Ladun aukaisijan kohtalo tai saavutus on saada peräänsä hiihtäjiä. Lipsukkuutta ei aina huomaa.

    Banaaliuden ja tavallisuuden (hui!) uhallakin loihen tunnustamaan, että Finlandia-dropoutit (Tervo ja Rajala) olen lukenut rivien välejä myöten, mutta finalisteja pitkin on tullut haukoteltuakin, joukossa jopa nollalinjaa. Voitokkaat naiset odottavat vielä pinossa.

    VastaaPoista
  44. ad JV

    no kun tuo oli niin mahlottoman hyvä. eipä toesta ollenkaan pijä ottaa vinkkiä tai viinaa. Sukupolvi X:n huumoria.

    VastaaPoista
  45. Kiitos kiitos!

    Varsin mukaansatempaavia.
    Tämäkin on ihan lystikäs.

    VastaaPoista