30. heinäkuuta 2008

Katsotaan paperit

Hiukkasen outoa, että auton paperit ovat vielä paperia.

Muuan ystävällinen henkilö kolautti ennen juhannusta autoni vasempaan takakylkeen, ja se oli kauniisti tehty. Peltikorjauksen kestosta voin kirjoittaa erikseen ja vakuutusmaksuista samoin. Kesti ja maksoi, vaikkei siis minulle, kun vika oli kaverin (kuten vastapuolta nykyisin nimitetään).

Vanhempi poikani vaihtoi moottoripyöränsä vakuutusyhtiötä, josta käsitin, että sepä onkin vaikea taiteenlaji, moottoripyörien vakuuttaminen, koska joukko on kirjava ja riskeille altis. Ei tarvitse kysyä. Arvaatte oikein. Pyörä on BMW.

Samasta lähteestä olen kuullut, että professuuria vokottelevat nuorehkot dosentit ilahtuvat aina kun joku vanha (yli 50-vuotias) professori ostaa moottoripyörän. Se tietää lähes varmasti kuolemantapauksia tai vaikeita luuvaurioita eli siis vapautuvia virkoja tai pitkiä sijaisuuksia.

Näissä mopoasioissa käytettävissäni on hyvää asiantuntemusta; tuttavaperheessä on yksi muinainen Päijänteen ympäriajon voittaja ja toinen henkilö, joka ajoi trialia ammattilaisena MM-tasolla. Heidän puheistaan olen ymmärtänyt, että moottoripyöräily on hyvin vaarallista ja ettei sitä opi enää aikuisena.

Kun asia oli kauan sitten ajankohtainen, pääkaupunkiseudulla toimivan mp-liikkeen tyyppi sanoi, että sen kesän ennätys oli 38 metriä. Juuri ostetulla moottoripyörällä hengissä pysymisen. Kaupan pihasta suoraan lähimpään lyhtypylvääseen, eikä muuta kuin henki pois.

Puhuimme papereista pari päivää sitten. Tässä välissä varmistin, etten voi tietää, mitä ja ketä uskoa. Metsäteollisuus ilmoittaa ja laittaa verkkoon yhtä ja luonnonsuojeluhenkiset järjestöt taas aivan toista.

Kuvana oleva käyrä on Valtion teknillisen tutkimuslaitoksen lyhyestä raportista; olen oppinut pitämään niitä ainakin oikean suuntaisina. Raportin mukaan sanomalehtipaperin kulutus taantuu OECD-maissa ja mikä tärkeintä väestönkasvun, väestön varallisuuden ja paperin kulutuksen suhde näyttää järkkyneen lopullisesti.

Kun tässä blogissa on enimmäkseen ja useimmiten puhe kirjoista, on varmaan syytä tähdentää, että kirjojen ja kirjallisuuden merkitys on taloudellisesti ja ympäristön kannalta häviävän pieni.

Oikeastaan sillä ei ole mitään merkitystä.

Kaikki te lukijat, joille voi kirjoittaa vakavissaan kirjallisuusasioista, kuulutte myös hyvin pieneen vähemmistöön. Sitä asiaa ei ehkä voi tutkia, mutta oma luuloni on, että kirjoja ostavan, lainaavan ja ylimalkaan lukevan väestön määrä on Suomessakin pieni – sanottaisiinko pakkolukeminen (koulu- ja kurssikirjat) pois lukien 1-3 prosenttia väestöstä.

Joku ystävällinen kirjastonhoitaja voisi antaa osviittaa; en ilkeä ottaa tähän lainauslukuja, koske luulen, että kirjaston käyttäminen on kumulatiivista. Kirjoja lainaa siis kirjastoista sama suppea joukko. Lisäksi luulen, että alttius kirjojen houkutukselle vaihtelee eri ikäkausina ja elämän tilanteissa – sairaus, matkailu…

Kieltämättä olisi hauska tietää, kuinka iso prosentti suomalaisista on oikeasti lukenut ”Sinuhen”. ”Tuntematonta” ei pidä mitata, koska siinä on niin paljon sotaa eli kansallista itseymmärrystä mukana, ja lisäksi se kuuluu juuri aiheensa takia monien ihmisten aikuistumishistoriaan.

Katsokaa kumminkin lystillistä ja nähdäkseni hyvin vajavaista verkkopaikkaa

http://www.literature-map.com/

Ruutuun kirjoitetaan kirjailijan nimi ja grafiikka kertoo, kenen muiden kirjoja asianomainen lukee.

Kun itse kirjoitin ”Camus”, ruutu todella täyttyi nimillä, jotka ovat omiani, lähimpinä Kafka ja Kundera. Kun kirjoitin ”Henning Mankell”, ainakin Donna Leon ja James Ellroy ovat totta.

Saitti vaikuttaa amerikkalaiselta. Silti kirjailijoissa on mukana Christer Kihlman ja Tove Jansson. Ruotsalaisia on paljon.

Kokeile Tshehov (Chekhov).

Vihje kirjastolaitokselle – tuollaisen kartan pystyisi kasaamaan suoraan lainaustiedoista, ja mind map –pohja löytyy varmasti ilmaisena jostain.

37 kommenttia:

  1. Erilaiset arvaussaitit ja nyt muodissa olevat "tiedän mistä tykkäsit viime kesänä" -viritykset ovat monasti kiinnostavia ja huvittavia, mutta "Jorge Luis Borgesin" kirjoittaminen tuohon sivustoon toi näyttöön kirjailijoita, joita ei lukemistani (ja sitä on muuten paljon", ja vastaavasti kirjastostani, jota on huone, löytänyt yhtään tuttua.

    Taidanpa, yllätyksiä ja uusia salaisia polkuja rakastavana, alkaa lukemaan ko. autooreja, yhden kerrallaan.

    Kirjallisuus, kuten keittotaitokin, on nimittäin makuasia. Ja seikkailut näillä puutarhan poluilla rikastavampia kuin sääntöjen noudattaminen.

    VastaaPoista
  2. Kemppinen rauhoittuu nyt ja etsii oikeaa tietoa moottoripyöräonnettomuuksista. Voipi aloittaa vaikka tästä:

    MP-onnettomuuksissa kuolleet

    Aikuisena oppii hyvin ajamaan. Oikein hyvin. Nuoret taas ottavat turhia riskejä kun luulevat osaavansa, mutta eivät osaa. Nuo taulukot kun jaksaa käydä läpi ja katsoa ikäjakaumaa, niin ehkä se estää levittämästä enempää väärää tietoa. Ne kaksi vanhaa motoristituttua voivat myös tutustua aiheeseen.

    Ja vastoin "hauskaa" legendaa, siirtoelimien määrä ei kasva keväisin, enkä myöskään usko että vanhat professorit olisivat tilastollisesti merkittävä osa mp-onnettomuuksissa kuolleista.

    Pieni pikatti yksityiskohta on myös, kuinka kymmenessä vuodessa moottoripyöräkanta on kasvanut sadalla tuhannella, mutta onnettomuuksien määrä on pysynyt suurin piirtein samana 20-30 välillä. Eli ajosuoritteeseen nähden kuolemaan johtaneet mp-onnettomuudet ovat laskeneet. Tilastomiehet varmaan osaisivat suhteuttaa kuolleiden määrän loukkaantuneisiin, mutta en usko, että sieltäkään aivan ylivoimaisena enemmistönä löytyvät 50 täyttäneet professorit.

    Empiirinen havainto: Lapsena tai nuorena opeteltu luistelutaito ei säily aikuisikään, jos välillä on pitkä tauko (kyllä, kävin kaatumassa). Polkupyörällä (10 v tauko), moottoripyörällä (20 v tauko) tai autolla (15 v tauko) ajo taas säilyy.

    VastaaPoista
  3. Ei kirjastonhoitaja tiedä, koska näkee vain niitä lukijoita.

    moottoripyöräily on hyvin vaarallista ja ettei sitä opi enää aikuisena

    Ehkä näin on, jos välttämättä haluat enemmänkin sillä pyörällä remuta (motocross, enduro, tolkuton kaahailu, jne.). Muuten kyseessä voi olla puhdas tilastoharha: kenties myöhemmällä iällä vain ne itsetuhoiset ihmiset ajelevat moottoripyörillä..
    Ja tietysti onnettomuustilanteissa luut ovat hauraammat ja elimistö vähemmän elinvoimainen. Allakin on tietysti isompi ja vaarallisempi vempele kuin se nuoruusvuosien monkey - todennäköisesti niin iso kuin lompakko antaa myöten ja antaahan se kun palkka on iso ja asuntolainatkin on maksettu.

    Eiköhän sen jokseenkin samalla tavalla opi jos viitsii yhtä hartaasti ja pitkään touhuta kuin mopopojat. Harva vanhempi tosin viitsii niin totaalisti aikaa ja vaivaa semmoiselle kulkupelille pyhittää. Ja tietysti tosiaan pitää myös vähän ns. harrastaa, että löytää omat ja kulkupelin rajat, että jää tilannefysiikka selkäytimeen.

    VastaaPoista
  4. käsittämätön linkki, tuntuu toimivan. En tietenkään ole kaikkia kirjailijoita jotak seiin pelmahtavat lukenut mutta tuntuu toimivan, tiedän jotakin näiden kirjoittamisista vaikka syvempi tuntemus puuttuu.

    Eräs nimi joka on aika merkillinen ja jota kokeilin on vaikeahko kirjailija, Siegfrid Lenz. Ne kirjat jotak olen lukenut ovat melko hanakalasti löydettäviä, siis tekstiä lukee mutta aina ei ymmärrä "miksi"?

    mutta linkitys kirjailijasta toiseen tuntuu toivan hämmästyttävästi.

    VastaaPoista
  5. Erikoinen juttu tuossa kirjallisuuskartass: Daniil Harmsia lähimpänä on Aleksis Kivi. Bohumil Hrabal tulee siinä ihan kannoilla.

    VastaaPoista
  6. minä nyt laitan tämän paperijutun tähän, kun minuakin tuo asia edelleen kiinnostaa ihan ilman minkäänlaista halua väitellä asiasta.

    mieleen tulee aina väillä se - kun tuosta Kiinan talouskasvusta melko usein on puhetta - että mitä jos ne kiinalaiset rouvat ja herrat kantaisivat sen ruokansa joka päivä kotiinsa sieltä kaupasta juuri sillä käynnillä ostetussa muovipussissa ja entä jos sikäläiset toimistot alkaisivat kuluttaa paperia yhtä paljon kun näiden meikäläisten on laskettu vielä jokin aika sitten kuluttavan. ja jos ne alkais tilaamaan Hesaria, niin....

    muistaisin - voi olla että muistan väärin, mutta laitan sen piruuttani tähän, ehkäpä oikea tieto jostakin löytyy - että yhden paperikilon valmistamiseen tarvittaisiin 3000 litraa vettä. ja Danny DeVito kysyy yhdessä leffassa, että miksi sanotaan 500 hukkunutta juristia ja vastaa siihen itse, että hyväksi aluksi. että mikähän tässä hommassa olisi se hyvä alku.

    minä en ole oikein koskaan ollut innostunut noista yhdenasianliikkeistä, enkä ole sitä nytkään.

    muistan kun kävin Tampereella päin erään paperitehtaan pomon huoneessa. oli oikein iso kiho. tuoli oli iso, karttapallo oli iso, kirjoituspöydälle olisi mahtunut makaamaan viisihenkinen perhe.

    joku kerran väitti mulle, että paikoitellen - mutta melkoisen laajoilla alueilla - Saimaan pohjassa olisi 6 metrin paksuinen sellunkeitossa syntyneestä jätteestä kasautunut kerros. voi tietysti olla vaan puhetta.

    kauniiksi lopuksi copypastesin tähän tarinaa jo hiukan ikääntyneestä tutkimuksesta, joka ei siis liity tuohon sanomalehtipaperin kulutukseen - tuli vähän pitkä lainaus, mutta en oikein tiedä mistä kohden sitä pätkäisisin, mutta kai se tänne mahtuu;

    Suomessa on noin 1,7 miljoonaa toimistotyöntekijää (Työterveyslaitos 2002i.Internet). Arvioiden mukaan yksi toimistotyöntekijä ottaa keskimäärin 7 000 kopiota vuodessa ja tuottaa 60 kiloa paperia (YTV 2002, 7).

    YTV:n yritysten jäteasiainneuvoja Sirje Sten arvioi, että kulutusmäärä on todellisuudessa suurempi ja painottuu nykyään enemmän tulosteisiin kuin kopioihin. Pia Vilenius on arvioinut vaalean toimistopaperin kulutusta vuodelle 1998 ja hänen tutkimuksiensa mukaan kulutus olisi ollut silloin 35 000 - 38 000 tonnia. Tämä luku lienee jo suurempi, sillä yksistään Metsäteollisuus ry (2000, 11) ilmoittaa kasvun olevan vuodessa Länsi-Euroopassa kahden prosentin tuntumilla.

    Näkemystä tukee myös se, että Suomessa toimistopaperin kulutus on kymmenessä vuodessa lähes kaksinkertaistunut, kun se vuonna 1990 oli 26 000 tonnia, niin vuonna 2000 luku oli 43 000 tonnia (Liukkonen 2001, A7).

    Tarkkoja lukuja toimistojen tämän päivän paperinkulutuksesta ei ole saatavilla. Sen selvittäminen vaatisi oman erillisen tutkimuksen esimerkiksi paperitukkureilta....... laskelmissa on lähdetty siitä, että Suomessa on 1,7 miljoonaa toimistotyöntekijää, joista kukin ottaa vuodessa
    7 000 kopiota ja tuottaa 60 kg paperia. Vuodessa tämä on yhteensä 14 riisiä paperia.

    Vuodessa kaikki Suomen toimistotyöntekijät ottavat yhteensä noin 11 900 000 000 kappaletta kopioita, kuluttavat yhteensä 23 800 000 riisiä paperia, tuottavat paperijätettä yhteensä 102 000 000 kg. Kaikki nämä riisit painavat yhteensä 57 120 000 kg. Päivässä kopioita otetaan 49 300 000 kappaletta. Keskimäärin yksi toimistotyöntekijä ottaa työviikkoa kohti 145 kopiota. Yhtä työpäivää kohti kopioita otetaan 29 kappaletta.

    Vuodessa yhden toimistotyöntekijän ottamat kopiot tarkastelun kohteena olevalla paperilla sisältäisivät 23,184 kg kemiallista massaa, 7,392 kg pigmenttejä ja täyteaineita, 1,344 kg sidosaineita ja 1,68 kg vettä. Kuluttajaviraston laskema 2-3 kg puuta yhtä paperikiloa kohti tarkoittaa yhteen riisiin kuluvan 4,8 - 7,2 kg puuta. Vuosittaisessa kopiomäärässä se tekisi 67,2 – 100,8 kg puuta työntekijää kohti.

    VastaaPoista
  7. Kirjastosta puuttuu paljonkin jänniä tilastoja, joita minä kaipaisin... Kyselin, mutta ei kuulema voi laatia. Eivät voi myöskään säilytellä uutuusluetteloita kuin sen esilläolon ajan - omituisen kummallista. Niin, luen joka kesä Sinuhen (periaatteessa se on kesäkirja) ja joka vuosi Tuntemattoman ja Pohjantähden....
    Lainaustilastoni on vuodessa n. 700 kirjaa, josta puuttuvat omat ja ostetut kirjat, kavereilta lainatut, virastosta kopatut ym.

    VastaaPoista
  8. Tuomitsee Kemppiselle muutaman päiväsakon kielivirheestä. Lieventävänä asianhaarana on kielivirheiden suppeus, yksi sivu, ei Waltarin tuhatta sivua.

    Mikäli "papereista" haluaa faktaa, niin luotettavin lähde on Pöyryn konsulttiyhtiö. Sieltä löytyy aivan varmasti maapallon kaikkien sanomalehtipaperikoneiden tuotannot. Tosin Pöyry saattaa vaatia vastikkeen näistä tiedoista.

    Halvemmalla pääsee, kun lainaa kirjastosta Magnus Diesenin oppikirjan. Oppikirjan mukana on CD, joten ennen perinteisen kirjan palauttamista kirjastoon, kannattaa sisältö kopioida digimuodossa omalle kovalevylleen.

    VastaaPoista
  9. Osmo Soininvaaraa ei ko. kartta tunne. Aikomus olisi lukea hänen kirjansa jossa O.S. pyöräilee Tallinnasta Nizzaan 31 päivässä.

    VastaaPoista
  10. Kirjojen etsinnässä ei kannata luottaa siihen, mitä kirjastonhoitajat opettavat. Olen löytänyt kaikki parhaimmat kirjat siten, että istun kirjastohyllyn vieressä (kamalassa kellarissa 6 kerrosta maan alla...olisi sekin loukku sillä talon omistaa joku ulkomaalainen joka osti koko Aleksandiran ja entisen Pukevan
    (kodin anttilan). Siellä, heidän kellarissaan on nyt maamme parhaimmat kasvatustieteen, psykologian, filosofian jne alan kirjat jos oppia aikoo. Minä siis istun siellä loukussa ja toivon, että hissi toimii kun pitää mennä ylös ja luen kirjoja ja olen yleensä yhdessä päivässä tehnyt tieteellisen "matkan" paljon, paljon pidemmälle kun jos istuisin tietokoneen edessä ja hakisin hakuportaalien kautta jotain tiettyä kirjaa. Ei ole ikinä löytynyt mitään.

    Olen myös huomannut, että jos haluaa oppia merkkiteoriat pitää puhua vammaisjärjestöjen kanssa sillä heidän kirjat ja materiaalit menevät suoraan ongelmaan, eikä tarvitse opetella sitä mitä Kiinassa ovat 2000 vuotta tajunneet. Saa aika nopeasti ymmärtää miten logiikka ja prinsiipit menevät. Se on iso askel. Jos vastaavasti haluaa ymmärtää pedagogiikkaa (ja miksi meidän koulu on jäykkä ja tahtotila ei halua muuttua) niin pitää lukea vaihtoehtokoulujen osaamiset. Sieltä oppii sitten ns. oppimisesta paljon nopeammin kuin se, että kahlaisi meidän pedagogiikan filosofian kirjoja, sillä niissä on liian paljon sensusoitu. Mutta Steiner ja Montessori ja muiden vaihtoehtolinjojen kautta tajuaa heti mikä oppiminen on ja miksi ihmisen pitää saada varttua kriittiseksi heti alkujaan. Mutta tämän takia globaalit firmat pistävät omat muksunsa näihin vaihtoehtokouluihin, mutta sanovat sitten hieman häpeillen (joka on tietysti fuulausta) että meidän Kalle ei vaan viihtynyt tavallisessa koulussa hehe. Mutta itse tietävät, että jotta Kalle todella tajuaisi jotain muita (deterministisesti indoktrinoituja) ihmisiä nopeammin tai korkeammin hänen on saatava sekä oppia itse että pärjätä itse. Mutta ulos sanovat korkealla äänellä päinvastaisesti; "ette kait te nyt sentään heitteille jätä teidän Pelle-poikaa".

    He siis leikkaavat siivet heti tietoisesti manamalla se, mitä itse sitten kuitenkin tekevät mutta silloin sillä on toinen nimi eikä köyhä tajua yhdistää näitä tekoja. Paperit ovat siis vain paperia mutta paperin voi säilyttää ja paperin voi levittää samalla lailla (paitsi Hbl jolla on jo nyt eri kannet eri paikkakuntiin ilmeisesti). Valta käyttää konstit, joita on vaikea tajuta. Siksi minun kompetenssini on nähdä ei-oleminen eli näen myös ne asiat, joita ei voi verrata. Yleensä ihmiset näkevät vain niitä asioita joita voi heti suoraan verrata koska heidän kyky fantasioida (joka on sitä oikeaa mistä Sartre kirjoitti) on kehittymätön. Ja jos paapoo se juuri häviää. Jos ihmistä ns. hoitaa liian hyvin heti alusta kasvaa AirBag-tyyny aivoihin ja varsinainen aivomekanismi ei ehkä starttaakaan?

    Suojaa menemällä takaisin laumaan.
    Kuin sammakot, joiden kutu on yksi mössö. Mutta aina joskus joku poikanen irtoaa ryhmästä ja alkaa tutkia maailmaa omin nokin. Minä tein sen ja vaikka hulluksi luulevat (mitä en voi kun valittaa) niin minä ikävä kyllä pidän vain tätä riippuvuussuhdetta missä suurin määrä edelleen ovat vain sairautena tai kehittymättömyytenä. Mutta heidän puolellaan on tämänhetkinen ns. tiede, joka nojaa paperiin nimeltään Raamattu.

    Täytyy vaan tyytyä siihen, että minä olen taiteilija vaikka suren sitä, koska suurimmat asiat mitä tajuan eivät varmasti ikinä pääse kunnolla siksi dokumenteiksi. Yritän siksi näin netistä, mutta sekin sensuroidaan sitten tietysti. Peittävät kaiken koska pystyvät näkemään minne tietyt alueet leivävät ja eilen oli minun koneestani peitettynä refresh-nappula (ei siis näkynyt ollenkaan muutaman kerran pitkin päivää) ja mietin, että rustaavat näitä erikoisratkaisuja, jossa minä kuvittelen kirjoittavani nettiin ja se meneekin ehkä meidän omaan perunakellariin).

    Loukussa ollaan sairaiden ihmisten takia. Miksi sairaat eivät edes yritä kuolla mopollaan?

    VastaaPoista
  11. Kiva peli tuo kirjallisuuskartta.

    Jos siihen tutustuvat oikeasti lähtevät nimilistan ja avoimen mielen kanssa kirjastoon, voi melkein kuulla tajuntojen laajenevan: esimerkiksi haulla Jim Thompson läheisimmäksi kirjailijaksi valikoituu Jean Genet...

    VastaaPoista
  12. Molemmat aiheet niputtaen kirjoitin sinne lukukoneeseen Robert M. Pirsig.

    Antoihan se tuttuja, vaikka minusta Carlos Castaneda siinä ihan paalupaikalla oli jo vähän liikaa. No, olen toki lukenut ja löytyy pari hyllystäkin.

    Strindberg toi tekijöitä, joita en enää edes aio lukea. Henry Miller puolestaan vei minut nuoruuteeni. Mukava mies.

    Yhtään suomenkielistä kirjailijaa en sieltä löytänyt. Muutenkin tuollaisen koneen tekeminen on ymmärtääkseni aika helppoa.

    Mutta ettäkö kirjoja lukevia olisi vain 1-3 %. En usko. Mutta voi se silti olla totta.

    PS. Ymmärsinkö oikein, että eilisessä ketjussa pedattiin jo JK-klubilaisten kokoontumisajoja?

    Taas aiheniputus: millainen on tyypillinen JK-klubilainen?

    VastaaPoista
  13. No, enpä todellakaan löytänyt suomenkielisiä, kun en osannut etsiä!

    Nyt osasin ja löytyi.

    VastaaPoista
  14. Pari vuotta sitten minua kävi haastattelemassa peräti tunnin ajan Tilastokeskuksen henkilö aiheena kulttuurin kulutus. Ymmärsin olleeni satunnaisotoksessa. Kysymykset sisälsivät useita kirjallisuutta ja kirjastoja koskevia kysymyksiä, joten tutkimus olisi relevantti päivän teemaan. Kunhan kotiudun lomalta saatan löytää tiedot, joilla tarkistaa tutkimuksen aikataulun.

    Lukemansa kirjailijat tai heilastamansa tytöt eivät ole mikään satunnaisotanta, vaan ympärillämme on se tarjonta kuin on ja kykymme siihen reagoida on mm kielitaidon, ajankäytön ja muiden aiempien valintojen seuraus. Se tietysti, että keski-iän kriisejä on paljon parempi kokea kirjastossa kuin tanssilavalla. Oli aktiviteetista sitten tullut jälkikasvua, eli omaa tuotantoa, tai ei.

    PS Perheen Citroënia aikanaan muutaman kerran peltikorjauksessa käyttäneenä espoolaisena totesin, että Vehon teho ei tässäkään merkissä huimaa, onneksi nopea, osaava ja vieläpä ihan virallinen sitikka huolto myös korivaurioihin on Länsi-Autolla siinä Olarinluoman kirkon kupeessa.

    VastaaPoista
  15. Ad Omnia: moottoripyöristä - liikennevakuutuksen ja kaskon hinnat ovat aika kolkkoa luettavaa. Nojautuisin niihin hiukkasen voimakkaammin kuin onnettomuustilastoihin.

    VastaaPoista
  16. Addendum:

    Kirjallisuuskone antaa minulle jokseenkin tarkan luettelon kirjahyllystäni haulla "Wallace Stevens".

    VastaaPoista
  17. Moottoripyörien vakuutusmaksut eivät ole kolkkoa luettavaa.

    esim. 1100 ccm:n moottoripyörä Helsingissä
    ympärivuotinen vakuutus lv+kasko 739 euroa.

    Maksut määräytyvät nykyään iän, asuinpaikan ja moottoripyörälle estimoidun onnettomuusriskin perusteella. Nuoret miehet tehokkaalla, kevyellä moottoripyörällä maksavat eniten. Vanhat pierut painavalla kohtuullisen tehottomalla ja painavalla moottoripyörällä maksavat vähiten.

    Maksut muuten valmistellaan tilastoaineiston perusteella, milläs muulla. Uskoisin tilastoihin enemmän kuin liikennevakuutuksen ns. listahintaan, josta voi aina neuvotella.

    VastaaPoista
  18. Ad Jussi
    muistaisin - voi olla että muistan väärin, mutta laitan sen piruuttani tähän, ehkäpä oikea tieto jostakin löytyy - että yhden paperikilon valmistamiseen tarvittaisiin 3000 litraa vettä
    Oikeampi lukea olisi jotakuinkin 20 kg/kg paperi tai kuten paperimaakarit pruukaavat esittää asian 20 m3/tonni ADt. Tuo ADt tuossa tarkoittaa "air dry tonne of paper" eli ilmakuivaa paperia. Ja ilmakuiva sisältää määritelmään mukaan 6 % vettä.

    Euroopassa tehtaiden raakaveden kulutukset ovat välillä 10-40 m3/ADt. 60-luvulla vielä vettä kului parhaimmillaan 10-kertaisesti.

    Kymmenkuntavuotta sitten Tekesin rahoittamassa Cactus-projektissa

    VastaaPoista
  19. Ad Omnia

    Lipes se 1. kommentti Jussille...

    Eli osoitteesta

    http://www.tekes.fi/ohjelmat/cactus/

    löytyy tutkittua tietoa mahdollisuuksista vähentää raakaveden kulutusta paperin valmistuksessa.

    VastaaPoista
  20. Moottoripyöräilijän mielipiteenä sen verran, että liikennevakuutuksen ja kaskon kolkko hinta kertoo lähinnä vakuutusyhtiöiden bisnesosaamisesta, ja siitä miten vähäinen yhteiskunnallinen vaikutusvalta moottoripyöräilijöillä ryhmänä on.

    Minusta näyttää, että suurinpiirtein sama porukka on altis tärväämään itsensä, oli alla sitten auto tai moottoripyörä. Näitä ovat ensinnäkin eräät ihan nuoret pojankollit, joilla testosteroni kiehuu yli ja hukuttaa harkintakyvyn heti maantielle päästessä, ja toiseksi ne muut, joilla on muuten vaan halu päästä adrenaliinihumalaan ajamalla oikein tosi kovaa turvallisuudesta piittaamatta.

    Moottoripyörän ajamisen voi oppia vanhempanakin, kunhan ottaa ajamisen opiskelun riittävän vakavasti eikä kuvittele, ettei Harrikka tai XXX-Honda ole penskana kokeiltua pappatunturia kummempi. Erityisesti pitää oppia varomaan muita maantiellä liikkujia ihan eri tavalla kuin autoillessa, koska onnettomuustilanteessa motoristiin aina sattuu, eikä oikeassa oleminen auta mitään.

    Nuo professoriheitot ovat hyviä esimerkkejä siitä, miten joskus tarina on niin hyvä, että totuuden ei ole väliä. Näkyy myös se, miten moottoripyöräilijät yhä leimataan omituiseksi marginaaliryhmäksi.

    VastaaPoista
  21. Oh, kiva leikkiä tuon kirjallisuuskartan kanssa, kiitos vinkistä. Hieman sotkee se, että jotkut kirjailijat ovat tuolla kahteen kertaan, esim. "Saramago" sekä "Jose Saramago", eivätkä nämä ole edes lähimpinä toisiaan...

    Tuollahan on vastaava myös elokuville ja myös musiikille (joka on ilmeisesti vasta rakentumassa). www.gnod.net

    VastaaPoista
  22. Ad Jussi
    ...että mitä jos ne kiinalaiset rouvat ja herrat kantaisivat sen ruokansa joka päivä kotiinsa sieltä kaupasta juuri sillä käynnillä ostetussa muovipussissa...
    Omakohtaisen, parin viimeisen vuoden aikana syntyneen yhteensä puolen vuoden oleskelun perusteella voin todistaa, että juuri näin tapahtuu. Kiinalaisissa kaupoissa lastataan tavarat vähän suomalaista vakiomallia pienempiin hedelmäpussin oloisiin muovikasseihin.

    Mutta nyt Kiina on kieltänyt ohuiden eli alle 0.025 millimetrin paksuisten muovipussien käytön kokonaan (Kiina kielsi ohuet muovipussit, Tekniikka & Talous, 2.6.2008). Eli kelluuko tässä potentiaalinen pelastusrengas suomalaiselle puunjalostusteollisuudelle? Trendikkät ympäristöystävälliset pärekorit ostoskasseiksi kiinalaisrouvien sieviin kätösiin?

    VastaaPoista
  23. Olen lukenut lapsensyntymärunoja Linnusta länteen kirjasta ja kun huolet juuri äsken syntyneestä alkavat painaa, ajattelen 1985 kirjoitettua kirjaa ja äitiä siellä ja silloin nykyhetki raivaantuu kirkkaaksi ja se näkyy ... niin pientä vilkaisua ei olekaan ettei suuri valo ja suuri pimeys ehdi vilahtaa.

    VastaaPoista
  24. Tätä voisi kokeilla:
    http://tilastot.kirjastot.fi/

    Perustiedot

    Koko maa
    Asukasluku: 5 250 032
    Vuosi: 2 007

    Tunnusluvut
    Tunnusluku Koko maa

    Kokoelmat / Asukasluku 7,71
    • Kokoelmat: Kirja-aineistot / Asukasluku 7,00
    • Kokoelmat: Muut kuin kirja-aineistot / Asukasluku 0,71
    • Kokoelmat: Musiikkiäänitteet / Asukasluku 0,40
    • Kokoelmat: Kuvatallenteet / Asukasluku 0,14

    Hankinnat / (Asukasluku / 1000) 373,81
    • Hankinnat: Kirja-aineistot / (Asukasluku / 1000) 314,80
    • Hankinnat: Muut kuin kirjat-aineistot / (Asukasluku / 1000) 59,02
    • Hankinnat: Musiikkiäänitteet / (Asukasluku / 1000) 25,86
    • Hankinnat: Kuvatallenteet / (Asukasluku / 1000) 18,76

    Hankinnat / Kokoelmat 4,85 %
    • Hankinnat: Kirja-aineistot / Kokoelmat: Kirja-aineistot 4,50 %
    • Hankinnat: Muut kuin kirjat-aineistot / Kokoelmat: Muut kuin kirja-aineistot 8,32 %
    • Hankinnat: Musiikkiäänitteet / Kokoelmat: Musiikkiäänitteet 6,54 %
    • Hankinnat: Kuvatallenteet / Kokoelmat: Kuvatallenteet 13,85 %

    Lehdet / (Asukasluku / 1000) 17,82

    Poistot / Kokoelmat 5,18 %

    Kokoelman muutos = Hankinta - Poistot -135 002

    Lainauskierto = Lainaus / Kokoelmat 2,48
    • Lainaus: Kirja-aineistot / Kokoelmat: Kirja-aineistot 2,01
    • Lainaus: Muut kuin kirja-aineistot / Kokoelmat: Muut kuin kirja-aineistot 7,14
    • Lainaus: Musiikkiäänitteet / Kokoelmat: Musiikkiäänitteet 4,21
    • Lainaus: Kuvatallenteet / Kokoelmat: Kuvatallenteet 10,82

    Kokonaislainaus / Asukasluku 19,21
    • Lainaus: Kirja-aineistot / Asukasluku 14,06
    • Lainaus: Muut kuin kirja-aineistot / Asukasluku 5,07
    • Lainaus: Musiikkiäänitteet / Asukasluku 1,67
    • Lainaus: Kuvatallenteet / Asukasluku 1,47

    Saadut kaukolainat / (Asukasluku / 1000) 86,31

    Kokonaislainaus / Aukiolotunteja 71,82

    Kokonaislainaus / Henkilötyövuodet: Kirjaston palkkaamat 24 089,36

    Lainan hinta = Toimintakulut tilastovuonna / Kokonaislainaus 2,62 e

    Fyysiset käynnit / Asukasluku 10,91

    Fyysiset käynnit / Aukiolotunteja 40,78

    Käynnin hinta = Toimintakulut tilastovuonna / Fyysiset kirjastokäynnit 4,61 e

    Lainaajia / Asukasluku 41,73 %

    Toimintakulut tilastovuonna / Asukasluku 50,33 e

    Kirjastoaineistokulut / Asukasluku 7,13 e
    • Kirjojen hankintakulut / Asukasluku 4,56 e

    Henkilöstökulut / Asukasluku 28,64 e

    Henkilötyövuodet: Kirjaston palkkaamat / Henkilötyövuodet yhteensä 87,72 %

    Henkilötyövuodet: Kirjaston palkkaamat / (Asukasluku / 1000) 0,80

    Taloudellisuus = (Henkilöstökulut + Kirjastoaineistokulut) / (Fyysiset käynnit + Lainaus) 1,19

    VastaaPoista
  25. Ja tällaistakin sieltä löytyy A:sta Ö:hön.

    Kokonaislainaus / Asukasluku Lainaus: Kirja-aineistot / Asukasluku
    Lainaus: Musiikkiäänitteet / Asukasluku
    Lainaus: Kuvatallenteet / Asukasluk
    1. Akaa 17,70 13,35 0,93 1,73
    2. Alahärmä 11,93 9,34 0,08 0,47
    3. Alajärvi 22,63 16,70 1,15 1,58
    4. Alastaro 15,98 11,17 0,33 2,13
    5. Alavieska 29,26 22,02 0,59 2,54
    jne.

    VastaaPoista
  26. Eero Rauniolle: ei voi, jos arvostaa kaunista äidinkieltämme, sanoa "alkaa lukemaan". Kyllä, kyllä, Kielitoimisto sallii. Ja sallii parkkipaikan ja pian ties mitä saanssia ja keissiä.

    VastaaPoista
  27. Poikkeuksellisen kiehtova linkki. Kummastuttava asia: Aloitin parilla rakkaalla naispuolisella scifi-kirjailijalla ja aika odotettuja nimiä tuli, mutta miksi ihmeessä kartalla ui Dostojevski? Mitä yhteistä on Connie Willisillä (Tuomiopäivän kirja) ja Dostojevskillä?

    VastaaPoista
  28. Jos kulutustottumuksia voi ennustaa, ei se vielä paljon ole. Mikäli ostan kaupasta usein porkkanaa, monien kaavioiden mukaan lienee luultavaa, että ostan myös toisinaan kesäkurpitsan. Ja ellen osta, ostan jo varmaan pian, jahka olen katsonut ennustetta tyypilliselle porkkananostajalle. Minusta tuntuu, että kirjallisuuden lukemista on vielä helpompi ennustaa kuin ruokailua. Ainakin minä yllätän ruokakaupassa itseni useammin kuin kirjastossa. Yhtenäkin päivänä ostin litran purkin oreganoa, joka on tuolla kaapissa taatusti vielä hautajaisteni aikaan.

    Senkin tutkin jostakin ennustekoneesta, kuolemani. Vaikka en juo enkä polta ja syön kasviksia, kuolen yllättävän nuorena. Se ehkä johtui siitä, etten ollut kovin rikas ja tunsin silloin tällöin epätoivoa. En nyt kyllä muista, milloin kuolen, mutta ennen kuin täytän 80 vuotta.

    Tapsa,
    tyypillinen Kemppisen lukija on 40 - 60-vuotias korkeakoulutusta saanut mies, jolla on parta ja salattu yötuska. Don Jusalla oli eilen näkemyksiä miehistä ja naisista teksteissä, ja niitä tutkimuksia olen ehkä minäkin nuorena lukenut, mutten lue enää. Yhdellä keskustelupalstalla minua pidettiin miehenä. En tiedä syytä. Minusta te kaikki voisitte olla naisia, Kemppinenkin välillä. Yleensä ihminen muuttuu ennustettavammaksi ja siten myös sukupuolisemmaksi, kun kommunikaatio on kahden välistä. Täällä on niin moniäänistä, että persoona jää kehittymättä.

    Kun olin 17-vuotias, kävelin ravintoloihin sisään isosiskon papereilla. Hän on niin erinäköinen kuin minä, ettei portsari voinut kuvitella jonkun yrittävän sisään niin kummilla väärillä papereilla.

    VastaaPoista
  29. Kirjallisuuskartta ei näy kunnolla puhelimella, mutta sen verran sain kokeiltua, että muutamia lastentauteja esiintyi. Kirjailijat tosiaan esiintyvät useampima esiinytyminä, jos nimi en erilaisille kirjoitusasuille altis kuten C. S. Lewis alias C S Lewis. Muuan Dumas pisti silmään Proustin listassa, lienee se keski-ikäinen kuten vanhassa konstaapelivitsissä. Mutta kokeilkaapa hakea Dumas'lla niin tuloksissa on useita kirjojen nimiä eri kirjailijoilta!

    VastaaPoista
  30. Uskon periaatteessa että aikuinen voi oppia, periaatteessa, ajamaan moottoripyörällä, mutta moottoripyörällä ajava aikuinen on samanlainen ajatus kuin miesten nilkkasukat, ajatusleikkinä toki mahdollinen, mutta itsessään mahdoton.

    VastaaPoista
  31. Ad Mummo
    Minä olin 15v. kun hain Alkosta jouluviinat kaverin äidille, ilman papereita.
    Pari vuotta myöhemmin puhuin 26-vuotiaan neidin sisään ravintolaan, jossa ikäraja oli 24v.

    "Vaikka en juo enkä polta ja syön kasviksia, kuolen yllättävän nuorena.
    Tuossa tilanteessa minäkin kuolisin nuorena ja oman käden kautta

    VastaaPoista
  32. En ole lukenut Sinuhea, en edes Riminin hiekkarannalla, vaikka olen siellä nähnyt sitä myytävän kirjakojussa.

    Jos saan kirjani viimeisteltyä, julkaisen oman "Minuhen".

    Nimeksi antaisin toki mieluummin "Taisteluni", ellei Ylä-Savon kirjailijayhdistys olisi ehtinyt siten nimeämään joskus syksyllä koottavaksi suunnittelemaansa antologiaa.

    VastaaPoista
  33. Paperista tuli väistämättä mieleen kaikkein suurin paperinen turhuus joka nykyään on jäljellä, paperiset puhelinluettelot: jättiläismäiset tiiliskivet jotka jaetaan väkisin koteihin ja joita tuskin kukaan tänä päivänä enää lukee. Yhdysvalloissa on tutkittu että jopa 10-30 prosenttia kaatopaikkajätteestä on poisheitettyjä puhelinluetteloita ja niiden muodostamista kerroksista voidaan päätellä muiden jätteiden ikä kuin puun renkaista ikään.

    VastaaPoista
  34. Heikki Rönkkö kirjoitti:
    "En ole lukenut Sinuhea, en edes Riminin hiekkarannalla, vaikka olen siellä nähnyt sitä myytävän kirjakojussa."
    Kirjoilla voi imagoida, kääntäenkin. Äskettäisessä kulttuuritapahtumassa kuuluu myydyn paitoja, joihin on painettu "Olen lukenut Alastalon salissa". Myös lisäyksellä "ääneen".

    VastaaPoista
  35. Tuossa kartassahan esiintyy samat henkilöt kahteen kertaan, esim

    Daniil Khamrms = Daniil Harms

    VastaaPoista
  36. Mää oon tässä aatellu hankkivani Eu-mopon itelleni kulkuvälineeks polkupyörän rinnalle, mut kaikki ystävät varottaa mua, et muka tulen tappamaan itteni. Oon kyllästyny autoon, siitä on vaan harmia ja se kuluttaa hirveesti rahaa ja sitähän mulla ei oo liialti.
    Tosin en oo koskaan ajanu mopoo, mut sitähän voi kurssittaa ittensä, käydä oikein ajokoulun enneku lähtee valtateille.
    Kirjojen lukemisesta: meijän perhe on nk. kirjatoukkia ja kolme kämppää on pullollaan kirjoja joita jopa luetaan. Lasteni kautta oon ihastunu sarjakuviin, siis ei tollasiin Akuihin vaan todella upeisiin teoksiin sekä kuvallisesti että sanallisesti.
    Paperinkulutuksesta: 1970-luvulla työskentelin yhen paperitehtaan labrassa. Olin raivoissani joka päivä siitä luonnon saastuttamisesta! Paikalliset kalastajat kutsuivat kaloja sellukaloiksi: olivat niin suuria ja maistuivat puulle.

    VastaaPoista
  37. Kyllä Aurajoen rannoilla on aivan turhaan odotettu kolaria erään proffan Harrikka-harrastuksen takia. Mies jäänee kohta eläkkeelle.

    VastaaPoista