31. heinäkuuta 2008

Täysi komento


Jäämme odottamaan viisaampaa tietoa kaunokirjallisuuden lukemisesta. Sen voin kertoa, että kuluja uhmaten olen tavannut ostaa Virallisen tilaston, jonka yhteydessä on viime vuodet ollut CD-levy. Sen taas olen säännöllisesti kopioinut koneeseeni ja useimmiten vaivalloisesti muuttaen tiedostojen nimet käsin.

Niinpä minulla on Kultt_21_Kirjallisuus ja Kultt_23_Kirjastot.

Siksi tiedän, että vuonna 2005 fyysisiä käyntejä yleisissä kirjastoissa oli 53 miljoonaa, ja tuon tietäen mietin edelleen, minkä verran kirjastosta oikeasti lainataan kirjoja.

Näkemäni perusteella (viime vuosina Kirkkonummi, Tapiola ja joskus Iso Omena) kuvittelen, että lapsiperheet ovat ahkerimpia. Niitä näkee kirjastossa aina, ja kuvakirjoja ja lukukirjoja roudaillaan todella paljon.

Espoo ansaitsee kovan kehumisen Ison Omenan kirjastostaan; minusta jo se on mieluisaa, että jonkin verran pelottavan ja tihkuvan kaupallisen kulutustemppelin sisällä on yksi ilmainen ja idealistinen palvelu eli kirjasto.

Ja jatketaan kehumista. Pääkaupunkiseudun Helmet on aika hyvä hakukoneeksi ja kokemuksen mukaan uskottavakin. Jos kirja on tietokannan mukaan hyllyssä, se todennäköisesti oikeasti on hyllyssä.

Meillä kehyskunnassa pyörivä Web-Origo ajaa asiansa sekin moitteettomasti.

Lisään tiedoston hallintaan teille, lukijat, ilmaisen vihjeen. Kuljetan ja säilytän kirjaston kirjoja aina asianomaisen kirjaston maksullisessa paperikassissa. Siitä on se suunnaton etu, että palauttamaan ryhtyessä kirjat todennäköisesti löytää.

Kun niitä kirjoja on muutenkin.

Arvokkaita ja vaikeasti korvattavia kirjoja ei pitäisi koskaan lainata ystäviltä. Lainasin kerran yhdeltä Pirkko-Liisalta matrikkelin, ja yliluonnollisen säätämyksen mukaan juuri se kirja piilottautui kirjahyllyyn niin mahdottomaan paikkaan isojen niteiden taakse, ettei teoreettinen fysiikka riitä selvittämään, miten se ylimalkaan oli päässyt sinne.

Kun nyt luen ihastuksesta mykistyneenä Kalle Päätalon Iijoki-sarjaa, kirjastossa ei ilmennyt vaikeuksia, koska Päätalo on jostain mielenkiintoisesta syystä kokonaan poissa muodista eli siis hyllyssä juuri nyt.

Varmaan arvaatte, että asia eli Päätalo tulee toistekin puheeksi tässä. Ihastuin häneen kuitenkin siinä määrin, että lähetin jo Kanavaan ihan esseen, jonka nimeksi olin pannut Kalle Päätalon maineen palautus, vaikka en ole varma, ovatko muutkin kuin minä pitäneet häntä vähämaineisena (pitkäveteisenä, vanhanaikaisena, oppimattomana) kirjailijana.

Nyt vain vihjaan, että pidän itseäni kohtalaisena jatkosodan asiantuntijana, ja esimerkiksi Kiestingin – Louhen suunnan taistelut 1941 luulen tuntevani hyvin yksityiskohtaisesti. Silti Päätalon ”Liekkejä laulumailla” ja siihen sisältyvä kuvaus Pudasjärveläisten kuolemankukkulasta ja Kallen haavoittumisesta Kapustnajajoella (oikeinkirjoitus epävarma – kirjassa Kapustajoki) muutti järkyttävyydessään käsitykseni koko tapauksesta. Uskoisin myös kirjoittajan muistikuvaan perustuvan maininnan Turtolan ja Selinheimon ”vauhkoontumisesta”. Tosin kuvaus talousaliupseerin arkipäivän toimista ja sitten sotasairaalasta olivat vielä mielenkiintoisempia.

Mutta tämän päivän kirjoituksen kuvana on ylpeästi hakemisen ja löytämien laite Total Commander.

Olen sitä hävennyt kuin mikäkin Päätalo – käyttöliittymä on jonkin varhaisen Windowsin versio, ja minä olen tähän niin piintynyt, etten osaa kuvitella elämää ilman sitä ja olen etsinyt siitä jopa Macissä toimivan version.

Mieli näetsen herahti hyväksi, kun arvostamani blogisti Lifehacker piti viikolla lukijoilleen kilpailua parhaasta tiedostojen hallintaohjelmasta, ja tämä Total (entinen Windows Commander) sijoittui komeasti viiden parhaan joukkoon.

Olen käyttänyt sitä ainakin kymmenen vuotta (päivittäen). En käytä esimerkiksi kameroiden tai puhelinten mukana tulevia erikoisohjelmia, sillä tämä explorer löytää usb-laitteen ja näyttää sen levyasemana sisältöineen. Paljon näppärämpiä kopioida käsin ja tyhjentää kojeiden muistikortit varmistuttuaan, että sisällöt ovat oikeilla paikoillaan.

Tiedän että tosimiehet esimerkiksi rippaavat tai etsivät stringejä jollain grepillä tai vastaavalla, mutta ei minulla ole Unix-taustaa, ei nahkahousuja eikä puukenkiä.

21 kommenttia:

  1. Helmet-järjestelmään liittyen.
    Kopion täältä toivelaulukirjojen hakemiston ja lisäsin niihin linkit Helmet-järjestelmään, niin että linkkaamalla laulun perässä olevaa koodia, pääsee katsomaan missä pääkaupunkiseudun kirjastossa kirja on saatavilla.
    Minun versioni hakemistosta on tuolla-> Toivelaulukirjojen hakemisto

    VastaaPoista
  2. rajapinnastako oli kyse....
    mä kun olen hurahtanut, tai tottunut noihin toisiin mainitsemiisi, vaikka noista toisistakin kyllä joitakin kokemuksia on kertynyt...
    mä nyt laitan huvikseni nämä tänne, jos jotakin sattuisi kiinnostamaan, luultavasti ne joita kiinnostaa, ne tietää..... toi toinen vaan hiukkasen huvittaa...

    http://www.apachefoorumi.net/index.php?topic=9576.0

    http://users.jyu.fi/~kolli/ITK215_05/php/?sivu=tietokanta

    QuickSilverillä voi myös luoda melkoisen tehokkaita tietokantoja, mutta eilen oli keskustelua kartoista, mitä aika usein tapahtuu, kun toi pikku broidikin oli huomannut, että kukaan ei enää tuolla böndellä muista - kun ei tiedä - niitä vanhoja paikannimiä. Siis niitä pienempiä ja kun mäkin olin huomannut sen saman, eli ennen kun meni tonne järvelle, tai Kymijoelle, niin jopa niillä järvenselän tai joen eri kohdilla tai mutkilla oli omat nimensä, niin kuin siellä metsässä olleilla suuremmilla kivillä tai rinteillä, tai rantaviivassa olevilla pienemmillä nyppylöillä. että jos sopi, että tavataan vaikka siellä lahnakalliolla kello kolme, niin tiesi metrilleen minne piti mennä.

    tämä muuten pisti silmään tästä ihmiskunnan ja eläinkunnan rajapinta asiasta - äänen voi kyllä laittaa pois...

    http://www.youtube.com/watch?v=adYbFQFXG0U

    VastaaPoista
  3. Ad Jussi:

    Käyttöliittymä, tarkemmin GUI.

    Satutko tietämään, mikä tuota kirjallisuuskarttaa pyörittää?

    Katselin itse muutamia vuosia käyttämääni TheBrain -ohjelmaa ja katsoin MindMap'in nykyiset versiot.

    Molemmat tuntuvat jotenkin vanhentuneilta. PC:n puolella olen kummakseni siirtynyt toisaalta MS OneNoteen "leikekirjana" ja gadgeteissa iGoogleen.

    Verkkotietokantojen kuten MySQL:n livä vieroksuminen johtuu siitä, että kotoa verkkoyhteys ei ole täysin luotettava ja yliopistoilla on omia, aika isojakin ongelmia. Jotta pääsisi vaivattomasta intraan, on viisainta konffata kone niin että se käyttäytyy stand-alone -moodissa sitten hankalasti.

    Yksityisiin tarkoituksiin käytän Maciä, joka tuntuu olevan juuri oikea valinta esimerkiksi radio-ohjelmien yhteydessä kahviloissa jne.

    VastaaPoista
  4. no jotkut kun on tota mainittua käytelleet vaan rajapintana...

    Mun pitää mennä yllättäen käymään duunissa, tän sä varmaan huomasit; http://www.gnod.net/ ;)

    tämä kaveri sen on tehnyt: Marek Gibney - broidi voi tietää enemmän, jos ehdin niin kysyn siltä, mutta voihan tolle kirjoittaa ja kysyä, luulisi että ainakin jotakin kertoo: marekgibney@gibney.de

    http://www.sensationbox.com/

    Gnod is my experiment in the field of artificial intelligence. Its a self-adapting system, living on this server and ‘talking’ to everyone who comes along. Gnods intention is to learn about the outer world and to learn ‘understanding’ its visitors. This enables gnod to share all its wisdom with you in an intuitive and efficient way. You might call it a search-engine to find things you don’t know about.
    ;)

    VastaaPoista
  5. Itse kahlasin innolla Iijoki-sarjaa kymmenkunta vuotta sitten noihin sotavuosiin saakka. Jotenkin homma alkoi hiipua, kun Herkko eläväisine sanankäyttöineen jäi syrjemmälle. Usein kirjoja saa lukea pahimmillaan satoja sivuja ennen kuin homma lähtee vetämään (jos lähtee), mutta Päätalon lukeminen oli kuin olisi ajanut fillarilla jatkuvaan myötätuuleen. Jos kohta opiskelutoverini katsoivat Päätalo-harrastustani hieman hitaasti. Tämä ei ollut ilmeisesti riittävästi linjassa räiskintäpelien, Kornin ja kaljanjuonnin kanssa.

    VastaaPoista
  6. Päätalo oli järisyttävän rehellinen kirjoittaja. Maineenpalautus saa kaiken tukeni.

    VastaaPoista
  7. Tuo Total Commander on Norton Commanderin klooni. Se on vanha, ulkoasultaan oleellisesti samannäköinen mutta tekstipohjainen ohjelma. Sen nimellä (tai yleisnimellä file manager) etsien löytää paremmin näitä samanlaisia ohjelmia. Niitä on pilvin pimein.

    Näitä laitteiden omia synkronisointiohjelmia lähes kaikki valmistajat harrastavat, mikä on naurettavaa. Musiikkisoittimien kanssa sen vielä jotenkin ymmärtää, koska samalla laiteeseen luodaan tietokanta tiedostojen sisältämästä metadatasta hakuja varten. Pelkissä massamuisteissa ne ovat älyttömiä.
    Tarkoitus on kai tehdä käytöstä ns. helpompaa ja piilottaa tiedostojärjestelmä tekniikkarajoitteisilta. Oikeampi suhtautuminen olisi pakottaa heidät käyttämään tiedostojärjestelmän perustyökaluja, jotta ymmärrys sitten voisi edes vähitellen muodostua.
    Ja ne omat "helpot" ja "hienot" ohjelmat kun ovat vielä niin älyttömän rajoittuneita ja hitaitakin. Jo pelkkä tiedoston kopioiminen on niillä usein kertaluokkaa hitaampaa.


    Pääjoki-kyllästyminen lienee kuoleman, TV-sarjan, ja näiden aikaisten rummuttamisten peruja, ja tietysti se "pääasiallinen" lukijakuntakin vanhenee vähitellen pois. Joutuu kirjasarja seisomaan omillaan, kun kirjailijakaan ei ole niin tapetilla eikä uusia kirjoja varmaankaan enää tule.

    VastaaPoista
  8. Ad Anonymous:

    Käytin joskus juuri Norton Commanderia. Olen muistavinani että Windows 3.1:n File Manager oli sama / samanlainen.

    Minun käytössäni tämä on ihanteellinen siksi, että erilaisissa töissäni joudun lukiessani ja kirjoittaessani jatkuvasti tarkistamaan esimerkiksi lainkohtia tai oppilaiden kirjoittamia alaviitteitä.

    Avaan oikean dirrin shortrcutilla ja näen päivämäärästä, milloin olen viimeksi tallentanut esimerkiksi Rikoslain tai tekijänoikeuslain. Kun on aihetta epäillä, vertaan verkosta löytyvään; tiedoston avaaminen suoraan Commanderista on ongelmatonta.

    Kun haluan esiin esim. 1990-luvun tekijänoikeustapaukset, käytän pdf-queryä omista faileistani.

    Suoraan command linesta työskennellessäni pelkään tekeväni tuhoja, aiheellisesti.

    Search on hidas ja synkronointi turhaa. Tällä hetkellä rutiinmainen kopioiminen ulkoisille levyille onnistuu kivasti jopa SyncToy'llä.

    Total Commanerilla ei pidä siirtää tiedostoja - se on hidasta varsinkin tausta-ajona. Kopiointi ja shift-del on nopea keino.

    Pohjaltaan luulen ihmisten suosivan sellaista, mihin on tottunut.

    VastaaPoista
  9. Aiemmin täällä kaivattiin JK-fanclubin kokoontumisajoa pappatuntureilla.

    Miksipä ei, ja t-paitaan teksti "total commander" niin tietäisivät muutkin kuin Mummo ja Männistön muori oikean suunnan.

    VastaaPoista
  10. Kirjastotilastoja voi tutkailla myös osoitteessa http://tilastot.kirjastot.fi/. Tilastot saa ulos myös Excel-tiedostona, olikohan vuodesta 1999 alkaen.

    VastaaPoista
  11. Koska kuulun juuri siihen kansanosaan, joka on pitänyt Päätaloa arveluttavana, vaikka ei ole lukenut yhtäkään teostaan, odotan kovasti sitä Kanavaa postiluukusta. On miehellä ainakin runollis-sielutieteellinen nimi.

    Niin, ja jotenkin iloitsen, että olet löytänyt vähämaineisen ja oppimattoman kirjailijan.

    Tekniikasta tajuan vain sen, että viimeinen kappale kuulostaa kannanotolta s/m-pornoon.

    VastaaPoista
  12. Pakko kommentoida. Avopuolisoni luettua koko Iijoki-sarjan minulle jäi kovin vähän vaihtoehtoja. Löimme loppukeväästä vedon. Jos saisin saman savotan läpi ennen Päätalosta kertovan elokuvan valtakunnallista ensi-iltaa, tyttö olisi minulle velkaa viskipullon.

    Pullosta viis. Se kyllä kuuluu asiaan ja Kallekin olisi sitä arvostanut, mutta suurin palkinto oli teos itse. Sarjan lukeminen oli huimaava kokemus. Volter Kilven jälkeen en ole haukkonut yhtä paljon henkeä kirjoja lukiessa kuin nyt Päätalon parissa.

    Sarjan metsästäminen eri kirjahyllyistä oli osa hauskuutta. Harvassa kirjastossa oli aivan ehjää sarjaa paikalla. Pyöräilin pitkin kesää ympäri Helsinkiä eri kaupungiosakirjastoihin sekä maalla, kesämökillä, sikäläiseen lainaamoon.

    Nuorena aikuisena ja repaleisen työhistorian kanssa kamppailleena tunnistan kirjan ihmiset ja ajatusmaailman. Suurten ikäluokkien kuukausipalkkaiset virat ja teollisuustyöpaikat ovat ihmeellinen poikkeus pitkässä linjassa. Kalle Päätalon lapsuusajan savotat ja aikuisuuden rakennus- ja kirjoitustyöt ovat silkkaa nykyaikaa, pätkätöitä, freelancer-työsuhteita. Olen ihmeissäni, kun tätä ei ole millään tavalla huomattu.

    Eräs miekkonen tuli minulle motkottamaan baarissa, että Kalle Päätalon kirjojen takana on Jaakko Syrjän mittava toimittaminen. Hänen mielestään se oli kai olevinaan teosten arvoa huonontava tekijä.

    VastaaPoista
  13. Jokunen vuosi sitten Hesarin yleisönosastossa joku vanhempi oppinut nainen syytti arvostelijoita karkeasta vääristelystä, kun he olivat vuosikausia leimanneet Päätalon kevyeksi viihdekirjailijaksi.

    Kun nainen oli kuitenkin tarttunut Päätaloon, hän kertoi järkyttyneensä sen sisällön voimasta ja rehellisyydestä - mistään viihdekirjamaisesta lässytyksestä ei ollut tietoakaan.

    Luulenpa ettei suurin osa arvostelijoista edes yrittänyt lukea Iijoki-sarjaa, vaan löi leimojaan vaan Koillismaa-sarjan perusteella.

    Päätalon esikoistahan kyllä kehuttiin, koska se oli jo silloin oikeaoppinen aihe, tämä rakennustyömaan arki.

    VastaaPoista
  14. Päätalon lukeminen on kuin junassa istumista: sielukin ehtii mukaan.

    Syrjälle kustannustoimittajana kuuluu kunnia siitä, ettei hän yrittänytkään (?) muuttaa Päätalon omaa pikkutarkkaa tapaa kuvata elämänsä kaarta.

    Sen sijaan esikoinen meni Ville Revon mankelin läpi tämän yrittäessä rakentaa siitä modernia romaania. Tapahtumien kulkuakin maisteri käski muuttaa niin, että Kalle pedanttina rakennusmestarina oli kusessa - hän kun halusi kertoa asiat niin kuin ne ovat.

    Tosin sen verran hän itsekin kuulemma myönsi käyttäneensä taiteellista vapautta, ettei ne Lainan viinanuuhkaisut olekaan totta!

    Kehtasikin.

    (Mummon tunnustus ihan hämmentää minua... Aina kun joku aikoinaan kysyi minulta kannattaisiko hänenkin lukea Päätaloa, vastasin aina ettei kannata. Sillä jos kannattaa, ei tarvitse kysyä.)

    VastaaPoista
  15. Ad Heikki Rönkkö ja Iijoki-fanit:

    Päätaloa ja pappatuntureita? Ei vielä!!

    VastaaPoista
  16. unixissa tai siis linuxissa tc on krusader.

    VastaaPoista
  17. Uskomaton juttu, Petja Jäppinen!

    Jokunen vielä puuttui, koska justiinsa se Ilmari K:n Kuulkaa korpeimme kuiskintaa ei heittänyt minnekään.

    Se on komia veisu, kun sen täräyttää nyahbinghi-rummuin.

    VastaaPoista
  18. Ad Heikki Rönkkö ja Iijoki-fanit:
    Päätaloa ja pappatuntureita? Ei vielä!!

    VastaaPoista
  19. No siitä literature-map jutusta vielä jotakin, eli takana varmaan joku samanlainen ohjelmisto kun mitä näistä linkeistä löytyy (eli saattavat olla tuttuja juttuja, mutta laitan ne nyt kuitenkin tänne - kartoo ei jostakin syystä auennut tätä kirjoitettaessa, mutta kyllä se vielä vähän aikaa sitten toimi)

    http://www.kartoo.net/e/eng/index.html
    eli
    http://www.kartoo.com/
    ja
    http://www.ujiko.com/v2a/flash.php?langue=en

    eli jotenkin se yhdistää sen löytämänsä tiedon ja sitten yrittää siitä tehdä yhdistäviä verkostokuvioita.....

    sinänsä toi aihe on hyvin mielenkiintoinen ja herättää kaikenlaisia ajatuksia ja vielä noin muuten vaan, että jos nyt sattuu vaikka jonkun mind mapping ohjelman omistamaan, niin hiukkasen kun funtsii, niin siitä saa enemmän hupia.

    http://www.youtube.com/watch?v=uvnbKEHOQIY

    ja onhan näitä erilaisia, eri systeemeillä pyöritettäviä

    http://www.discoverthenetworks.org/maprerout.htm

    ja lopuksi vielä, että tämäkin, mutta se on tietysti jo eri juttu, mutta verkottumistahan sekin on...

    http://plok.in/

    VastaaPoista
  20. Tekniikasta tajuan vain sen, että viimeinen kappale kuulostaa kannanotolta s/m-pornoon.

    Ties vaikka olisi.

    VastaaPoista
  21. Mainitsenpa tänne vielä erään tiedostonhallintaohjelman, joka omakohtaisella kokemuksella vetää nämä kaikki muut kölin alta mennen, tullen ja huvikseen ihan välillä muutenkin.

    Directory Opus.
    http://www.gpsoft.com.au/

    Lähtöisin Amigalta, sittemmin käännetty myös Windows-pohjalle. Vielä kun *nux ja mäkkiversiot saisi natiiveina niin oijoi.

    VastaaPoista