Saapuvilla olisi ollut koko kaarti jälkeläisiä. Ainakin tällä hetkellä tavalliselta tuntuva räkätauti esti menemästä. Kaunis termi voi olla lähtöisin lapualaisesta sanonnasta, että mies on niin kuin jätkän räkä piikkianka-aidassa, vaikka selässä lukee “virkiä”.
Teksti on urheiluseuran nimi. Piikkilanka-aitaa ei hevin näe, paitsi meidän pellolla, syvälle tramppautuneena. Eräät naapurit pitivät, uskokaa tai älkää, tässä lampaita. Siitä on vuosikymmeniä. Samaan aikaan kehuskelin harrastavani jousiammuntaa mhyös 90 metrin matkalta kotipihallani. Se on kirjaimellisesti totta.
Sekoilevan muisteleva sävy johtuu pätevästä syystä, jonka johdosta sisätiloissa on harrastettu merkittävämpääkin siivousta. Erikoisen tarmon kohteena ovat laatikot, joissa erinäiset vanhempieni tavarat ovat maanneet toistakymmentä vuotta.
Johtuu se siitäkin, että pikkutytöistä nuorempi uhkasi Jukka Kuuselan ikivanhaa kyläkunnan ennätystä eli pudota viisi kertaa tunnissa vesiojaan, ja joka kerta vaatteet uusiksi.
Lohduttaudun tiedolla, että amerikkalaisten lisäksi myös ruotsalaiset ovat aivan kauhuissaan tiedosta, että 25 minuutin matkan päässä pääkaupungin keskustasta voi lykätä juuri kouluun menneet natiaiset niskasta ulos esimerkiksi peuhaamaan lumessa.
Viimeksi he olivat majavia ja rakensivat patoa, tosin pellolle. Sitten saatiin lasten hamppareita, joihin oli hammasta purren laitettu myös jotain vihreää, ja päällysruuaksi jouluomenaa.
Vasta nyt kirjoittaessani huomaan, että olemme käytännössä jokseenkin digivapaa alue, vaikka välineitä olisi. Iltasatuna taisi olla “Maailman pienin ballerina” tai pätkä tarinaa “Kaislikossa suhisee”.
Mielestäni tieto “Tuntemattoman sotilaan” verkkoluennan miljoonasta kuulijasta oli sensaatio. Ääneen lukemisessa on taikansa. Kertomus, jonka tuhoamista etenkin kirjallisuuden modernismi on puuhannut sata vuotta, näyttää olevan keskeinen osa ihmistä. Vanhimmat tietämämme tekstit (kuten Gilgameš) ovat kertomuksia, ja uskonnon liittäminen myytteihin eli nykykielellä satuihin, johtaa hyödylliseen havaintoon. Ketään loukkaamatta - myös meidän uskontomme pyhät kirjat sisältävät hyvin paljon tarinoita ja sadun tyyppisiä kertomuksia, ihmeineen kaikkineen.
Ei ole totta, että rupikonnat hurjastelisivat automobiilillä, mutta tällaistakin kertovaa kirjaa on myyty pelkästään alkukielellä yli 100 painosta. Kun “Kaislikossa suhisee” ilmestyi 1908, arvostelijat suhtautuivat siihen kielteisesti, mutta yleisö ei.
Juuri Englanti tuotti suuren määrän valheellisia ja epätieteellisiä kertomuksia, joissa on nähty myös merkkejä ylivallan osoituksista. Nalle Puh. Peter Pan. Intian viidakoista. Liisa Ihmemaassa.
Mielelläni jatkaisin luetteloa hyväosaisista hullutusten sepittäjistä: Wodehouse, Chesterton, Wells, Conan Doyle…
Mahdottomilla jutuilla rakensi itselleen maineen jo Shakespeare, ja ennen häntä Chaucer.
“Tuhat ja yksi yötä” on ehkä vaikuttanut meilläkin ajatteluun ja tunteisiin aivan mittaamattomasti. Ensimmäinen valtavan suosion saanut versio ilmestyi ranskaksi 1700-luvun alussa, ja se oli vain alkua.
Perusteosta ei ole olemassa. Kysymyksessä on kokoelma arabiaksi levineitä persialaisia, intialaisia, kiinalaisia ja kaikenkarvaisia Lähi-Idän tarinoita, joiden keskinäinen suhde ja ajoitus on lyhyesti sanottuna epäselvä.
Merkillinen määrä myös vaikeita kertomisen keinoja on käytössä, jopa 10 sisäkkäistä ketomusta (Suutari joka tukehtui), ja tietenkin koko jutun kehyskertomus, “jatkuu huomenna” eli “cliffhanger”.
Luulen että äitini etunimi (Laila) on tuota perua. “Alf Laylah wa-Laylah”. Siis yö. Tiedoksi: 1800-luvun vahvasti eroottiset tainat eivät ole muita aidompi, ehkä pikemmin päin vastoin.
Kerrotaan, että lappalaiset oppivat joikhaamaan käräjillä.
VastaaPoistaNimittäin kaksi kiukkuista lappalaista naista olivat tapelleet oikein verissä päin. Juttua puitiin käräjillä ja kuultiin todistajia. Päätodistaja kertoi oikein joikhaamalla, että Leilaa löi Lailaa ja Lailaa löi Leilaa...
Heh, onpa hupaisaa! Tulee ihan Pulttibois mieleen. Ja ovatpa todella tavallisia saamelaisnimiä.
PoistaKyllä vaan meidän tosikkojen vitsit on parempia.
PoistaLappalaisia sanotaan nykyään saamelaisiksi.
PoistaMinulla on Tuntemattomaan Sotilaaseen tällä hetkellä jotenkin ambivalentti suhde. Kirja ei ole huono ja jo se että se aikanaan närkästytti parempaa väkeä on ilahduttavaa. Mutta nykyisin tuntuu siltä että se on kanonisoitu niin vahvasti että se dominoi yleistä mielikuvaa toisesta maailmansodasta ohi historiankirjoituksen. Silloin kun mukana olleita oli vielä laajalti elossa, tuli heitä kuunneltua. Ei siellä ollut niin hauskaa kuin kirjassa. Ja siellä oli myös paljon tylsempää ja yksitoikkoisempaa. Laineen elokuvassa sotilasfarssiainekset korostuvat vielä lisää.
VastaaPoistaMinun suhteeni ei ole ambivalentti vaan selvä kun pläkki. Tyhmä kirja. Suomalaiset palvovat sitä koska palvovat sotaa, väkivaltaisuutta, alistamista, alistumista ja seitsemäätuhatta veljestä sekä miestenkirjoja joissa ainoa viuhahtava nainen on Venla.
PoistaTuntematon nousi myyttisiin mittoihin siksi, arvelen, että sille oli tilaus. Lisäksi se on täytti tilauksensa täydellisesti.
PoistaMuistan miten 6-vuotiaana kuuntelin, kun äitini luki sitä tuoreeltaan ääneen tuvassamme ja ympärillä istuivat korvat hörössä oma aikuisväki ja lähinaapuruston aikuiset, huokaillen, ähkien ja hörähdellen.
Itse luin sen vasta 14-vuotiaana ja se teki suuren vaikutuksen. Laineen elokuvan katsominen 16-vuotiaana kruunasi vaikutuksen.
Myöhempi lukeminen ja filmien katselu ei enää vaikuta samalla tavalla, koska olen eräs niistä, joka osaa repliikitkin lähes ulkoa - mutta molempien hyvää tekevä vaikutus suomalaisten sielulle on mittaamaton.
Lönnrot, Runeberg, Linna.
Ekan anonyymin kommentti 9.12. on yksinkertaisesti tyhmä. Suomalaiset arvostavat Tuntematonta, koska se muistuttaa, ettei ylivoimaisen paskiaisen mielivaltaan ole pakko alistua. Se vaatii uhrauksia, mutta tuo itsekunnioituksen.
PoistaTuttu se on eikä tuntematon, joka muistuttaa, että ylivoimaisten paskiaisten mielivaltaan on kulttuurissamme pakko alistua. Se vaatii uhrauksia, mutta vie itsekunnioituksen. Niinkuin pitääkin täytyä olla.
Poista50 -luvulla Tuntematon oli kauhistus isänmaallisille, nyt se on "isänmaallisille" (malli amerikka) suorastaan pyhä teos?
PoistaLukutaidottomien kanssa on aina hauska keskustella kirjoista. "Ei siellä ollut niin hauskaa kuin kirjassa" ja "Laineen elokuvassa sotilasfarssiainekset korostuvat vielä lisää."
PoistaNiinpä. Varmaan luet tai näytät videolta Lehdon, Lahtisen, Hietasen, Koskelan ja Kariluodon kuolinkohtaukset säännöllisesti iltasaduiksi lapsillesi.
En ole "eka anonyymi" mutta toteanpahan silti, että nimim. Väpän kommentti on tyhmyydessään ylittämätön. Tiedoksi: Tuntematon kuvaa jatkosotaa konekiväärikomppanian miesten näkökulmasta kesäkuun 1941 liikekannallepanosta syyskuun 1944 aselepoon. Jatkosota puolestaan oli Suomen natsi-Saksan liittolaisena aloittama hyökkäyssota Neuvostoliittoa vastaan, tavoitteena mm. Suur-Suomen luominen Itä-Karjalan (ja aluksi Kuolankin) anastamalla. - Voisit siis miettiä, mitä tässä yhteydessä oikein tarkoittaakaan "paskiaisen mielivalta".
Poista---
Anonyymin (su 8. joulukuuta 2024) kanssa olen täysin samaa mieltä siitä, että Laineen tuntemattomassa korostuvat isänmaallisen puskafarssin ainekset. Louhimiehen ohjaama versio puolestaan on pääasiassa kaupallista räiskintää "nykyajan makuun". Ehdottomasti paras kolmesta on Mollberg (1985): realistinen, sotimaan komennettujen miesten, todellisten uhrien, kärsimykset sisäistänyt teos. Kuten Linna sen itse sanoi (tässä muistinvaraisesti) : - Haluan antaa kaiken kunnian miehille jotka kaiken joutuivat kestämään mutta itse sodalta haluan sen ottaa pois. Tulkitsen: Hän lienee tarkoittanut "itse sodalla" niitä(kin), jotka sen aloittivat.
” …ettei ylivoimaisen paskiaisen mielivaltaan ole pakko alistua.”
PoistaEt ehkä tiedä, mutta ne olivat suomalaiset, jotka tuossa romaanissa hyökkäsivät Neuvostoliittoon yhdessä natsi-Saksan kanssa. Mentiin luomaan Suur-Suomea. Saatathan sinä saada siitä itsekunnioitusta, mene ja tiedä.
Ensimmäiselle anonyymille: Tekeekö se romaanista huonon, jos se muokkaa voimakkaasti mielikuvia? Eikö se päinvastoin kerro teoksen , merkittävyydestä?!! Suuri(n) osa kirjallisuudesta ei todennäköisesti synnytä lukijoissaan juuri minkäänlaisia mielikuvia, saati voimista tai ylläpidä niitä lukijasukupolvesta toiseen. Suuri(n) osa kirjallisuudesta luetaan (tai kuunnellaan) ja unohdetaan saman tien. Kirjallisuushistoriaan asti - saati niille uusille lukijasukipolville - yltää lopulta hyvin harva teos.
PoistaIhmettelen myös tätä jatkuvaa vertailua reaalitodellisuuden tai (historian)tutkimuksen välillä. Hyvät hyssykät sentään, romaanithan ovat fiktiota! Sepitettä! Niillä voi, mutta ei tarvitse olla, yhteyksiä reaalimaailman kanssa. Piste.
Tuntemattoman sotilaan verkkoluenta ja sen miljoona kuulijaa kertoo jotain kansakunnan tilasta ja suomalaisista. Eikä se ole mikään kaunis kuva.
PoistaOnko täällä jotkut putinistien kokoontumisajot?
PoistaKuten nimikin kertoo, niin Jatkosota oli suomalaisten osalta suoraa jatkoa Talvisodalle, joka taas oli Stalinin ja Hitlerin keskinäiseen sopimukseen perustuva raaka hyökkäyssota Suomen, puolueettoman pikkuvaltion, kimppuun.
Suomi tarttui Saksan tarjoukseen saadakseen ryöstetyt alueensa takaisin ja varmistaakseen, etteivät venäläiset ihan heti hyökkää uudestaan. Natsismia meillä ei kannatettu, kuten Tuntemattomastakin voitte lukea.
Olisitte paljon uskottavampia, jos katselisitte historiaa rehellisesti, ettekä stalinisti-putinistisesti vääristellen ja faktoja unohtaen.
Koko Tuntemattoman sota on vain n. 3/107 osa "itsenäisen" Suomen historiasta. Olisiko jo korkea aika muistella jotain muutakin?
Poista"Tuntemattoman sotilaan verkkoluenta ja sen miljoona kuulijaa kertoo jotain kansakunnan tilasta ja suomalaisista. Eikä se ole mikään kaunis kuva. "
PoistaKauneus on katsojan silmässä.
Moskovasta katsoen kuva ei ehkä ole toivotun nöyristelevä ja alistuva, mutta näin suomalaisena tuo kertoo minulle jotakin kaunista sekä aiempien povien kunnoittamisesta että sellaisesta isänmaallisuudesta, joka ei ole keneltäkään muuta pois.
Tässä mietiskelen, miksi Linnan romaanit kansamme kohtalonhetkistä ovat tehneet niin syvän vaikutuksen kansaan. Uskaltaisin väittää, että kyse on tiivistämisen lahjasta. Sekä Tuntematon sotilas että Täällä Pohjantähden alla ovat tosia samassa mielessä kuin von Wrightien lintumaalaukset. Niin täydellisen lajityypillistä lintua kuin von Wrightit maalasivat, ei koskaan tule vastaan. Siitä huolimatta ne tuntuvat nimenomaan juuri siksi erityisen kuvaavilta ja tyypillisiltä.
PoistaAivan vastaavasti Linnan romaanien hahmot ovat nerokkaita tyyppihahmoja, jotka juuri tästä syystä ovat samaistuttavia. Lisäksi Linnalla oli erinomainen lahja ymmärtää sosiaalisia suhteita. Hänen kirjansa kanssa aivan samaan aikaan - ja täysin itsenäisesti - syntyi Knut Pippingin tutkimus "Komppania pienoisyhteiskuntana", joka kuvasi aikansa parhaitten menetelmien mukaisesti juuri konekiväärikomppanian epävirallista organisoitumista. Linnan kirja on olennaisesti Pippingin tutkimuksen dramatisointi. Linna osoittaa myös ymmärtävänsä armeijan hierarkiaa yllättävän hyvin. Esimerkiksi kapteeni Kaarna, vanhahko upseeri konekiväärikomppanian päällikkönä, oli juuri ideaali, johon jalkaväen henkilöstösijoittelussa pyrittiin. Ja se että Kaarna unelmoi pataljoonan komentajuudesta realistisena mahdollisuutena, oli myös todellisuutta. Kk-komppanian päällikkö oli lähtökohtaisesti ensimmäinen ehdokas korvaamaan kaatunut komentaja ja päälliköt oli valittu tätä silmällä pitäen. Tuskin Linna tätä varsinaisesti "tiesi". (Ylempien upseeren henkilöstökierto ei ole asia, josta alikersanttien kanssa jutellaan.) Varma vaisto vain johti kirjailijan kuvittelemaan asian aivan ohjesäännön mukaisella tavalla.
Juuri tämä herkkävaistoinen yhteisökuvaus tekee Linnan ihmisistä ja yhteisöistä samaistuttavia. Ja juuri samasta syystä tietty ihmistyyppi inhoaa näitä kirjoja. On ikävä tunnistaa itsensä joistain Linnan hahmoista.
Todellisuus on aivojen sepitettä.
PoistaHistoriattomat anonyymit väittävät Suomen hyökänneen Saksan kanssa Neuvostoliittoon. Jatkosota alkoi kun Saksa hyökkäsi NL:n kimppuun ja Hitler meni julkisuuteen esittämään että Suomi hyökkää heidän kanssaan. Se ei ollut totta vaan Suomi pidättäytyi sotatoimista. NL kuitenkin heti hyökkäsi Suomeen ja ryhtyi rajusti pommittamaan suomalaisia kaupunkeja. Kymmeniä ihmisiä kuoli ja tuhot olivat merkittäviä. Vasta sitten Suomen johto totesi että nyt olemme sodassa NL:a vastaan ja sotatoimiin ryhdyttiin.
PoistaKuten nimikin ”Jatkosota” kertoo, se oli jatkoa Talvisodalle, jonka puolestaan aloitti natsi-Saksan tukema Neuvostoliitto yllättävällä suurhyökkäyksellään Suomeen 30. marraskuuta 1939. Suomi selvisi siitä ankarin uhrein, mutta menetti ison osan maa-alueestaan.
PoistaSitä vääryyttä Suomi lähti jatkosodassa 1941 korjaamaan, ei mistään aatteen palosta. Nämä natsihöpinät ovat ikitaistolaisten väsynyttä propagandaa.
On härskiä historian vääristelyä tarkastella jatkosodan syitä talvisota unohtaen. Mutta sehän on vanha venäläinen tapa, joten se siitä.
"Onko täällä jotkut putinistien kokoontumisajot?"
PoistaNiin kai se sitten on: teikäläiset, muutoin vain "isänmaallisen" innon elähdyttämät ynnä vastaavat trollit, päihittävät näissä historiakeskusteluissa (siis "-keskusteluissa") aina ne, jotka yrittävät vedota historiantutkimukseen. Päihittävät kuin tutussa tarinassa lokista, joka lennähtää ulkoshakkilaudalle, kaataa kaikki nappulat, paskantaa laudalla ja kaartaa lentoon rääkäisten riemuissaan "minä voitin!".
Jatkakaa toki rauhassa.
Ehkäpä ystävällisesti valistatte meikäläisiä esimerkiksi Talvisodasta ja sen suhteesta Jatkosotaan?
PoistaMeitä kiinnostaisi myös kovasti tietää kumpi maa - pikkuriikkinen Suomi vai valtava Neuvostoliitto - teki sopimuksen natsien kanssa Euroopan jaosta 23.8.1939?
PS. Tällainen länsimainen demokratia on kiusallista, myönnän, kun menneitä muistelevia ei voi vain heittää ikkunasta pihalle.
Riidatonoja: ”Kuten nimikin kertoo, niin Jatkosota oli suomalaisten osalta suoraa jatkoa Talvisodalle,…” Sitkeästi jatkuvassa suomettuneessa – ja kuten Riidatonoja antaa ymmärtää: putinistisessa – historiankirjoituksessa on täysin sivuutettu jatkosodan tärkein syy: yleinen talvisodan vääryyteen hyvitystä oikeutetusti ja ymmärrettävästi janoava ilmapiiri kesäkuussa 1941. Ulkomuistista muutamia lukuja: 430 tuhatta oli menettänyt kotinsa ja kotiseutunsa, 27 tuhatta oli kaatunut tai kadonnut, 43 tuhatta oli invalidisoitunut. Käytännössä kaikki vähintään 7-vuotiaat Ahvenanmaan ulkopuolella muistivat/tunsivat sankarivainajan ja/tai sotalesken ja/tai sotaorvon ja/tai sotainvalidin läheisineen ja/tai todennäköisimmin kotiseutunsa ja kotinsa menettäneen ihmisen, kanssakansalaisen. Ruokahuollonkin kannalta tärkeää aluetta oli menetetty. Tämä kaikki oli tapahtunut äsken, viimeisen 17 kuukauden aikana. Ja kaiken tämän oli aiheuttanut talvisodan vihollinen. Eli jatkosota oli jo alkanut 30.11.1939 tai ainakin Tannerin rauhanehdot ilmoittavasta radiopuheesta 13.3.1940.
PoistaKansalaiset äänestivät jaloillaan: 600 tuhannesta sotatoimiin kutsutuista tai palveluksesta olevista lienee kieltäytynyt noin 1500 eli 0,25 prosenttia. Kuinka moni jäi menetetylle alueelle, siihenhän kansainvälinen oikeus olisi oikeuttanut? No, Hankoon oli jäänyt ”kaksi vanhaa akkaa” kuten Molotov lähettiläs Paasikivelle totesi.
Kesäkuun 1941 valtiojohdon päätöksenteko ei ollut ainoastaan ymmärrettävää vaan myös hyväksyttävää ja sille oli kansan tuki. – Lähes kaikki ne Petsamon asukkaat, joiden ensimmäinen kieli oli venäjä, tulivat Suomeen jatkosodan jälkeen. Jatkosodan historian ilmentymä tämäkin. - JRi.
Tiedä häntä tuosta ruotsalaisten kauhistelusta, olin taannoin muutaman vuoden Ruotsissa töissä ja siellä näin ensimmäisen kerran pitkästä aikaa vapaana keskenään leikkiviä.lapsia.
VastaaPoistaPuolisoni kanssa ahkerina kävelijöinä satumme tuon tuosta ohi omakotitaloista, joiden nurmettomalla pihalla kököttää ahdistuneena lapsi yksinään leikkimässä autoilla. Hänen ei tarvi kauhuissaan tuijottaa meitä kauaakaan, kun ovesta syöksyy rajuna tulta syöksevänä tuulispäänä nainen valmiina puolustamaan lasta tuntemattomalta ohikulkijapariskunnalta. Kesähelteellä poiketessamme uimarannalla meitä mulkoilee lihava raivoäiti luullen meitä tai tieten meidät lasten katselijoiksi ja ahdistelijoiksi. Suomessa lapset ovat hyvin turvassa.
PoistaVanhoihin sinänsä täysin tarpeettomiin esineisiin liittyy usein niin paljon muistoja, että pois heittäminen on varsin tuskallista puuuhaa. Jos en vielä sittenkään (etteivät vain muistot katoa samalla!)...
VastaaPoistaEsim edesmenneen vaimoni kutoma villapusero, kyynätpäätkin aivan puhki, mutta tuossa se edelleen on tuomassa mieleeni miljoona lämmintä muistoa!
Ken on nainen, jolle jää muistoksi miehen hänelle kutoma neule.
PoistaMonelle naiselle on jäänyt muistoksi miehen rakentama talo.
PoistaNaisen tulee kertoa miehelle vain tästä ja ainoastaan kauniita asioita somasti, pukeutuneena miehen kunniaksi parhaimpiinsa. Samalla hänen on tuotava tarjolle raikasta juomaa ja kaikkein ensiluokkaisimpia hedelmiä. Onneksemme tämä sivistys palaa jo nykyisellä hallintokaudella syöstäkseen inhan vemakkouden sinne mistä se on lähtöisinkin.
VastaaPoistaSiunaukseksi kansakunnalle oli aika, jona postiluukkuun oli kaiverrettu vain perheen pään sukunimi.
VastaaPoistaTaidat trollata. Ainakin lain edessä perheen aikuiset ovat pitkään olleet tasa-arvoisia. Tätä ilmeisesti vastustat.
PoistaAvoliitto on miehen kannalta väärin: nainen pääsee siitä liian nopeasti karkuun ja siivoomiset ja muu jää miehen harteille. Sen sijaan kihlaus, tammi- tai muun kuun, on vain hyväksi kaikille. Miehen apuna koko suku voi tarkkaan arvioida, onko nainen arvollinen miniäksi, tuomaan kapiot vai oliko se kaviot miehelle, saamaan suvun nimen ja jatkamaan sukua.
PoistaFeministeillä on oma ohjelmansa. Heidän maailmassaan miehille ja pojille ei ole varattu ihmisarvoa. Tämän ovat useasti tuoneet esiin pyrkien kaikin keinoin demonisoimaan vastakkaisen sukupuolen..
PoistaSiihen aikaan koko perheellä kyllä yleensä oli sama sukunimi.
PoistaPojan Amerikan-vanhemmat kauhistelivat, kun joskus yli kymmenen vuotta sitten lähetin heille kuvan, jossa nuorimmat lapset olivat lähdössä alakouluun pyörillä, selässä melkein itseään suuremmat reput. Nyt nuorempi heistä, tyttö, pääsi ylioppilaaksi ja piti koulun juhlassa hienon puheen. Oli kokenut tien kiviseksi, kun ei osannut säädellä voimiaan, vaan esimerkiksi vuosi sitten päivä oli ollut tällainen: 8-16 koulussa, 16-20 töissä kuntosalilla, 20-22 ja viikonlopun tiimin telinevoimisteluharkoissa. Nyt tuloksissa ei ollut valittamista, kun oli ymmärtänyt hakea itselleen diagnoosin, ADD, saanut lääkityksen ja pystynyt keskittymään oleelliseen. Nuorilla voi nyt olla monenlaisia vaikeuksia, vaikka päällepäin ei siltä näyttäisikään. Oli hauskat juhlat ja Tuusulassa uusi komea puukoulu. Rehtori sanoi kertovansa aina ulkomaisille vieraille, että tällaisia meillä rakennetaan nuorille verovaroin! Oikein.
VastaaPoistaEnnen koulussa keskeistä oli ABC, nyt tahdin paukuttaa ADH. Ehkä se on hyvää kehitystä ja oikeaotteista, kun jo pikkulapset ottavat pilleriä. Näin sosiaalistuvat he yhteiskuntaan. Ja vanhemmat alistuvat osaansa, muuten lapsoset riistetään oikeille omistajille, byrokrtaateille.
PoistaKyllä ne lastensuojelukentän ihmiset ovat vastuullisia lapsen huolenpitäjiä, eivät mitään byrokraatteja. Heitä vaan on aivan liian vähän.
PoistaMinut, räkänokan, pelasti kotiseudulla kulkeva sanonta; mies se tulee räkänokastakin, muttei tyhjännaurajasta.
VastaaPoistaPiti kysymäni ketä on uskominen ja rukoileminen. Päättäjää, asiantuntijaa, oikeusoppinutta, lain säätäjää, hallitsijaa, tieteen, musiikin, runouden, proosan, tietämisen ja tuntemisen tekijää, kirjoittajaa, kommentoijaa, toteuttajaa ja aikaansaajaa ja ketä näistä? Nyt muisti palautui hetkellisesti: Taivaan Isä on tuota kaikkea. Sorisiit. Vain hän voi aivopestä meidät. Vain hän ei voi petkuttaa. Mutta salasanat hän hallitsee ikävä kyllä. Sun muut.
VastaaPoistaVain pienestä aivopesty uskoo Jumalaan?
PoistaTulee mieleen kysyä:
PoistaKun ensin kuvittelee hahmon nimeltä Taivaan Isä ja tälle kaikki tiedot, voimat ja valtuudet ja sitten vielä kuvittelee, että rukouksia vastaan tämä suostuu pitämään juuri minun puoliani tässä itsekkäiden, ikävien ihmisten maailmassa, niin tarviiko itse ottaa enää mitään vastuuta toilailuistaan arkielämässä; tai toilailuistaan henkimaailman puolella, jos sattuu sinne ajatustensa siivin joutumaan?
Niin kauan kuin emme tiedä miten tämä maailmankaikkeus on syntynyt, missä se on ja miten sinne on kehittynyt elämää ja oman olemassaolonsa tiedostava olio, on viisainta todeta vain, että ”emme tiedä”.
PoistaJa mikä ettei, sopiihan sitä mysteeriä kutsua vaikka jumalaksi, jos se auttaa elämään ihmisiksi.
Eihän tuo noin ole, kristinuskon idea nyt kun ei ollenkaan tuollainen ole.
PoistaSiinä on kyse armosta.
Paska jätkä joka meistä suurin osa on, yrittää kantaa vastuunsa omista paskoista teoistaan. Mutta niin opettaa yleinen elämänkokemus kuin myös Uusi testamentti: siitä ei pidemmän päälle tule mitään. Selkäranka on kiero. Konkurssi tulee. Minulle, sinulle. Mätä meissä valuu ulos aina jostakin raosta ja reiästä.
Tässä kohden vasta astuu kuvioon se, mistä kristinuskossa on todellakin kyse. Eikä se ole itsen parannusohjelma kotikonstein ja eettis-henkinen mielenylentäminen, koska se meiltä ei vain onnistu. Vaan se on se armo. Jolla on nimikin. Tiedät kyllä kuka.
Aivopesu on meidän kognitiotieteilijöiden käsite sille, mikä putsaa aivot: klassinen musiikki, seksi, liikkuminen luonnossa, stressittömyys, taide, ihmisyhteys, terve työ, rukous, mystiikka, uushenkisyys. Näistä on kirjastollinen tietoa eri maista ja huippuyliopistoista. Mutta suomalaisella nettimulkulla on nyrkki ojossa jokaista vastaan joka tietää ja tekee jotakin hänen parhaakseen.
PoistaHuomauttaisin, että Jumalan - siis monoteististen uskontojen abstraktin jumalakäsitteen - perusteluun päätyy aivan mielekkäällä loogisella pohdinnalla. Ontologinen Jumalan olemassaolon todistus on aktiivisen tutkimuksen kohteena edelleen, eikä siinä välttämättä ole mitään erityistä loogista ristiriitaa. (Ongelmana on pikemminkin se, mitä aksioomia tarvitaan ja vastaavatko ne reaalimaailmaa.) Esimerkiksi Woodin God, jonka julkaisija on ihan laadukas Routledge-kustantamo, esittää tutkimuksen nykytilan hyvin. Ykyisellään filosofis-teologista spekulaatiota harrastavat ennen kaikkea analyyttiset filosofit. Koska tämä suuntaus ei ole Suomessa muodissa, alan tutkimus on maassamme enimmäkseen tuntematonta.
PoistaEli teismi elää ja hengittää filosofisena suuntauksena jopa vahvemmin kuin 40 vuotta sitten. Vulgaariateismi sen sijaan on usein älyllisesti halpahintaista retorista syljeskelyä. (Älyllisempi ateismi sen sijaan on asia erikseen.)
Sitten kokonaan toinen asia on kristinuskon ja filosofisen teismin yhteys. Se Jumala, jonka filosofia saattaa todistaa, ei nimittäin ole mitenkään välttämättä se Jumala, joka kristinuskon mukaan tuli lihaksi maailmaan. On nimittäin paljon helpompaa päätyä spinozalaiseen jumalakäsitykseen, jossa Jumalalla ja maailmalla ei ole mitään yhteyttä. Tämä ei kyllä ole kristinuskolle mitenkään uusi tilanne. Olennaisesti tilanne ei juuri eroa stoalaisuuden ja kristinuskon suhteesta.
Saattoi olla lapselle turvallisempaa kuin Suomessa 2024 koulu, koti ja digi. Kaikki peittyy tarinohin, mutta niiden taa on aikuisen pakko katsoa. Paitsi jos on sepittäjä
VastaaPoista"Mistä tulee etunimi Laila?
VastaaPoistaLaila-nimi on ollut nimipäiväalmanakassa vuodesta 1908. Se on kuitenkin tullut käyttöön jo 1800-luvulla. Nimeä teki tunnetuksi norjalaisen saamen kielen tutkijan J. A. Friisin romanttinen kertomus, joka ilmestyi suomeksi nimellä Laila vuonna 1883. Laila-nimeä on annettu eniten 1920–1950-luvuilla.
Lailalle on esitetty myös arabiankielinen lähtönimi Layla ’viini’. Karjalassa Laila tunnetaan Klaudia-nimen puhuttelumuotona. Lailan nimipäivää vietetään 5. maaliskuuta."
(Lähde: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus)
Iltalehtikirjailija Jari Tervo laittoi huonoista kirjoistaan yhdelle nimeksi Layla.
VastaaPoistaWaltaria en ole koskaan ihaillut enkä toisia yöpuolen viihdekirjailijoita. Jotkut ihailevat hänessä tai hänen kirjoissaan itseään, mikä on jo yököttävää. Grimmin veljesten suosiokin on paljastavaa. Hyvää Waltarissa on vain se, että suomalaisen miehen ja palavan oikeistokristityn sisikunta paljastuu.
VastaaPoistaTilanteen normalisointia olisi säätää tyttöjen aviosäätyyn pääsy lailliseksi. Nyt heidän hyväksikäyttönsä on jo niin yleistä, että se alkaa olla normaalia. Sitä paitsi 9-vuotias tyttö, siis Beatricen ikäinen, hinkuu ja pääsee seksisuhteeseen koulunkäyntiavustajansa kanssa, mikä on yksi peruste lapsiavioliittojen nykyaikaiselle hyväksyttävyydelle. Jos lakia ei säädetä, mitä siihen Waltarikin sanoisi. Ei tarvi olla salatieteilijä tietääkseen. Minna Canth ymmärsi asiat spiritismittäkin. Hän jota Waltari-fanit ällöävät.
VastaaPoistaKuka Beatrice? Mitä muka on lapsiavioliittojen nykyaikainen hyväksyttävyys?
PoistaWaltari, muutama huomautus
VastaaPoistahttps://kemppinen.blogspot.com/2007/11/waltari-muutama-huomautus.html
Mika harrasti uskonnollista etsintää. Ja löysi sadismin.
VastaaPoistaKirjallisuuden, ylipäänsä taiteiden, tehtävä on luoda kertomuksia ja tarinoita. Niillä katsojien ja lukijoiden mielikuvitus saadaan liikkeelle. Ihmismielissä alkaa tapahtua uutta jota he eivät ole ennen kokeneet ja löytävät uusia ajatuksia, uusia ulottuvuuksia, uusia ratkaisuja, jotka rikastavat heidän elämäänsä. Parhaat teokset innoittavat ihmisiä positiiviseen tulevaisuuteen keksimään ja löytämään uusia asioita.
VastaaPoistaNäinhän se on, kiitos erinomaisesta kommentista!
PoistaKun keskustaoikeistolainen kirjailija on pahoinpitelevä papinpoika ja hirviöalkoholisti, se salataan. Hänestä julkaistaan ylistyksiä ja valtavia haastatteluja, ja hänet kutsutaan kissanristiäisiinkin näyttäytymään, kunnes hän on sukupolvien heeros. Hänestä leivotaan koko kansakunnan nisse, ylevä ja esimerkillinen kaikkitieto, jota opettajat nyyhkien suosittelevat koululaisten esikuvaksi, ja hänen valokuvansa, muotokuvansa ja pystinsä juhlistavat kaikkein arvokkaimpia ja muita julkisia rakennuksia, kouluja, luokkia ja koteja. Myös odotushuoneita, sairaaloita ja hoitokoteja, joissa häntä palvovat kävijät eivät tiedä hänen mielisairaudestaan, rikoksistaan, raiskauksistaan ja sadismistaan.
VastaaPoistaTämä pätee myös äärioikeistolaisiin pappeihin. Yksi heistä on nimekkään modernistin romaanissa liikemieheksi naamioituna tunteeton, julma, syyttömän tappamiseen pystyvä kammotus. Satutko tietämään, kuka? Et satu, koska kukaan ei ole sitä sinulle kertonut. Etkä liioin seuraavan sukupolven professoriperheessä ollutta hirveää perheenjäsenen murhaa. Vaikka sukunimi on taajaan otsikoissa.
Kun vasemmistolainen, mieluiten äärivasemmistolainen kirjailijanero ryyppää saman verran kuin muutkin ikätoverinsa, hänen kirjansa ja elämäntyönsä leimataan mitättömiksi ja harrastelijamaisiksi ja hänet epäonnistuneeksi, asuinpaikkansa ja sukunsa häväisseeksi katkeraksi rentuksi.
Olet varmaan osallistunut tähän ihanteenmuodostukseen.
Mikähän sai aikaan tämän kummallisen ryöpyn taas kerran? Kenestä lie kyse?
PoistaJa kaikki tämä paasaus vain jostakin löytyneen tunnetun kirjailijan julkaisemattoman runomuotoisen käsikirjoituksen takia…
PoistaRomaanit, novellit, näytelmät, runot - ne ovat fiktiota. Vain elämäkerrat ovat olevinaan ”totta”.
Eikö nykyinen toimittaja- ja lukijapolvi ymmärrä näin yksinkertaista asiaa? Tidernapas har man levat.
Söde yöpaita herrahenkilöllä. Darwinistina on hän sonnustautunut komeisiin sulkiin, kuten urokselle kuuluu.
VastaaPoistaOnko tämä se kuva yksijalkaisesta, joka meille joitakin aikoja sitten luvattiin?
VastaaPoistaTaitaa olla kuvassa lepakko, joka ei jalkoja käytä eikä tarvi. Verenimijä ja kuolemantaudin levittäjä. Mikä on sellaisen vallankäytön eli ristilukkiuden nimitys?
PoistaOsunko pilkkaan vai meneekö hännille?
VastaaPoistaAnon muistivarainen sitaatti on Linnan kirjeestä kustantajalle ja menee näin: “Tahdoin antaa kaiken arvostukseni ihmisille jotka koko onnettomuuden hartioillaan kantoivat, mutta itse sodalta minä tahdoin sen ottaa pois.”
Tuon edellä kirjailija sanoo pelkäävänsä niitä ihmisiä, jotka joskus tulevat ihmettelemään, että eikö tällä miehellä todellakaan ollut ainoatakaan sanaa sanottavanaan siitä mentaliteetista joka katsoo sodan jonkinlaiseksi inhimilliseksi arvoksi. Linna on tyytymätön siihen, että hänen arvostelunsa koskien sodanjohtoa ja sitä idealismia, joka oli sodan sielullinen käyttövoima, on perusteettomasti poistettu.
Minäkin olen Krista Kiuru.
VastaaPoistaLähtölaskenta alkoi Voi miten odotan Kiitos kutsusta Haluan mennä
VastaaPoista1001 yötä kuolemaa. Saisipa kuolle ennen joulua, se on niin raskas. Ei kuolema.
VastaaPoistaJouluräyhä on jo noussut (ei laskeutunut) maahan maan uumenista. Viinan ja huumeitten käyttö lisääntyy, ensikodit täyttyvät, lapset kuuntelevat väkivaltaisten ja pilvisten vanhempien uhkauksia ja tappeluja ja opettelevat varastamista saadakseen pameja ja merkkivaatteita. Ihmiset ovat kaupassa äkäisiä ja etuilevat. Ahneus ja näyttäminen kukoistavat.
PoistaTaas kaikki kauniit muistot nyt tulee mielehen. Joulu pahimpien perheriitojen, kännäämisten, lyöntien, ilkeyden, kateuden, itserakkauden, syyttelyn, mauttomuuksien, öykkäröinnin, isovanhempien sappi- ja sydänkohtausten, pelon ja pettymysten aikana. Mutta onneksi joulu on taas pian ohi, kuten yksin jätetty vanhus toivoo Helsingin Sanomissa.
Tuomittu vapauteen jota ei ole mutta tulee.
VastaaPoistaEikös se ole selvää, että elämä on satua. Ja vastaavasti taide elämää ja elävöittävää. Niin on tässä blogissakin. Se ei silti ole huumoria eikä satua, kun professori kirjoittaa, että professoriksi ei pääse, ellei ole tappaja. Se on tärkeimpiä asioita tässä blogissa kaikkina aikoina. Onko professori samaa mieltä sen tärkeydestä?
VastaaPoistaSamalla olisin pohtinut, tietääkö professori jonkun blogittajan, joka ahkerasti kyttää jonkun kommentoijan tilejä, sähköpostia ym. Sehän on helppoa, jos on sellaisesta kiinnostunut, harrastunut ja on hankkinut alan osaamista. Moni ei sitä tekisi mistään hinnasta, esimerkiksi minä. Entä blogittajan, joka muokkaa saapuneita kommentteja milloin tyylikkäiksi, milloin virheellisiksi? Blogittaminen on nykyisin tärkeä alue monesta eri syystä, ja kaikkien on hyvä olla selvillä vesillä sen asioista.
Kuten en koskaan muulloinkaan, en nyt syytä ketään mistään. Tutkijan on hyvä kuulla asioita monelta kannalta. Vai mitä?
Onko professorista hyvä, että pilkka, alentaminen, leimaaminen ja henkinen väkivalta on niin yleistä netissä? Jos hyvä, miten lisätä sitä, ja jos ei hyvä, miten vähentää sitä? Aikamoista nyrkkisotaa tämä kommentaari on. Ja kuten perussuomalaiset sanovat Kiurun pahoinpitelystä vähätellen, eihän se ollut poliittista. Millaisen ja mihin ryhmiin kohdistuvan väkivallan oikeusoppinut profesori hyväksyy? Naiset, luuserit ja sodassa vaurioituneet ovat usein olleet sen kohteina blogissa, sekä päivityksissä että kommenteissa.
Minkä arvon professori antaa sanan vallalle, sanan mahdille? Mitä internet on vaikuttanut sanankäyttöön voima-, alistamis- ja väkivaltakeinona? Minusta jopa ajatus on suunnattua voimaa, saati sana.
En mielelläni käyttäisi sanaa professori, sillä minulle jokainen on saman arvoinen, mutta kun sana on kultinomaisesti esillä blogin yläreunassa, se on tässä yhteydessä paljastava ja merkittävä, eikä sitä pidä sivuuttaa.
Internetin ja siellä mellastavien aiheuttama kärsimys näkyy osuvan täydellä teholla heikoimpiin eli lapsiin ja sellaisiin sairaisiin vanhuksiin, jotka on ensimmäisinä suvussaan jätetty totaalisen yksin ja jotka eivät pääse mihinkään liikkeelle. Miksi he ovat valikoituneet kohteiksi? Näin valinneet ja toimivat tietävät mitä tekevät ja aiheuttavat. Juuri se on lähes käsittämätöntä. Toisaalta, ihmisiä on kyllä mahdollista ja jossain mielessä helppokin ymmärtää. Mutta tällaisessa tapauksessa ei oikein haluaisi, niin ikävää se on. Kuten Krista Kiuru hallituksen, sen rahavirtojen ja roskamedian uhrina. Olisi hyvä että jokainen kohdallaan katsoisi, kenen joukoissa kivittää, ja ketä. Mutta sokea ei näe, eikä toisen sokean taluttamana vaihda suuntaa.
VastaaPoistaPaha ei koskaan johdu hyvien vaikenemisesta ja passiivisuudesta. Hyvät tekevät kaiken mahdollisen ja taistelevat viimeiseen hengenvetoon asti. Siksikö se ei riitä, että ihminen on niin eläimellinen ja turmeltunut?
Minulla on sammumaton tarve ymmärtää ihmistä ja kirjoitusta. Ainakin sen olen oppinut, että alhaisuutta on eniten ylhäisössä. Haluaisin tietää, voiko asialle tehdä jotakin.
Vergilius: Aeneis "Rannat rantoja päin, meren aallot iskevät yhteen. Syö viha sammumaton sukukuntaa."
Eläimellisyys, jota nykyään palvotaan, on ihmisyyden loppu.
Sitä että täällä ylistetään väärintekijää ja kivitetään sitä joka uskaltaa kirjoittaa sanat Taivaan Isä, kannattaa panna merkille ja yrittää ymmärtää ja tulkita.
Tavallaan on helppoa olla sellaisen kohteena, kun on aina ollut. Mutta vanhana ja sairaana kivitetty ei enää selviydy kokemuksellakaan vaan murtuu ja loppuu. Ei kai se mitään auta että hän kuolee ja poistuu, aina löytyy uusi kohde. Niin on professorivaltaisissa laitoksissa kokemukseni mukaan. Haudan yli kivittäjä uuden kohteen katsoo.
Kansanihminen voi olla parempi opettaja ja parantaja kuin moni korkeimmassa asemassa oleva.
Mutta lääkärikin voi olla sanomattoman upea parantaja. Ainakin, jos hän ei ole diagnoosi- ja pilleriautomaatti. Kiitos Taivaan Isälle omasta laajennetun lääketieteen lääkäristäni, joka on parantanut minua koko aikuisen ikäni. Kauan kauan sitten akuutin tarpeen ilmetessä ajelimme vastaanotolle saamatta sinne puhelinyhteyttä. Kyllä nolotti mennä ilman ajanvarausta, tulvihan sinne potilaita kaikesta ilmansuunnista. Hän näki sen ja sanoi unohtumattomasti: Muista aina, kuka on maailman tärkein ihminen.
Kukaan toinen ei sano eikä ajattele niin.
Yrittääkö auttaja tavoittaa miljoona ihmistä? Paras auttaja ja parantaja voi olla se, joka parantaa ne jotka Taivaan Isä tuo hänen ulottuvilleen. Niin Kristuskin toimi.
VastaaPoistaIhmisen pojalla ei ole mihin päänsä kallistaisi. Sinulta ja minulta kysytään, mitä teimme heikoimmille, avun tarvitsijoille. Mitä vastaamme, ehkä on vastattava vain omasta puolestaan.
VastaaPoistaIhmisestä puhutaan, mutta ihmiselle ei puhuta. Sellaiseksi on mennyt. Se on kivisodan alku. Pitäisikö ihminen vaientaa, yleisyydestään huolimatta se ei ole oikein.
VastaaPoistaHyvän joulunodotuksen toivotus voi olla kuin puukko selkään. Mutta mitäpä siitä. Sanat ovat voimakkaampia kuin ihminen. Ehkä vanhukset saavat syntyä seuraavassa elämässä kissoiksi ja koiriksi, niin kohtelu on inhimillistä.
Sanat ovat vanhempia kuin ihmissuku. Ne ovat vanhempia kuin maailma ja kaikkeus. Niissä on voima ja virta jota ei huomaa.
Tämä on ainoa paikka, mutta silti, miksi niin paljon henkistä väkivaltaa. Muutamalla sanalla voi ruokkia monia, tai tuhota. Ajattelen että jos sairas vanhus vaiennetaan, se on hänen loppunsa. Mutta siihen kai pyritään, onhan toisen kuolema toisen leipä.
Ehkä vanhus on elänyt tarpeeksi pitkään. Siksi häntä kohdellaan kuolettavasti, vaikka sitä ei tule huomanneeksi. Tekevälle sattuu.
Ehkä joulu on suomalaiselle vanhukselle kovempi kuin kuolema. Kaikki tapahtuva on tarkoitettua, ihmisten tarkoittamaa ja rakentamaa. Koskaan ennen tiedossa olevina aikoina ei Suomessa ole kohdeltu suuressa mitassa vanhoja kuten nyt. Vaikka olihan tätä ennen Snellmanin nälällä surmaamat, ja anteeksipyyntönä sitten heidän muistomerkkinsä Pohjois-Karjalan hautuumailla. Mutta mitä muistamme ja mitä olemme oppineet? - Sellaista on suomalainen kristillisyys.
Poika, katso äitisi. Äiti, katso poikasi. Sellaista on Kristuksen sana ja toiminta.
Saksa ja Suomi eivät hetkessä päättäneet edistyä fasisteiksi. Se oli jo 1800-luvulla, kun arkkipiispa, professori kirjoitti lehdessä: "Siveys on kansan voima. Milloin siveellinen tunto sortuu, tulee kansa raadoksi, jota Jumalan kotkat aina syövät. Mutta oikea siveys riippuu oikeasta uskosta. […] Joka pyytää tätä totuutta riistää kansalta, hän on kansan henkinen murhaaja." (Johansson 1897.)
VastaaPoistaFasismi ei alkanut ja vahvistunut kadunmiehistä ja työläisistä, vaan erittäin hyvinvoivasta lukeneistosta. Sitä vaan pääsi harmittamaan, kun ei kyllin nopeasti noussut upporikkaaksi eri alojen huipuiksi ja professoreiksi. Siinä sitten järjestettiin asiat niin, että juutalaisilta vapautui professuureja, arvoasuntoja, kallista taidetta ja kultahampaita. Niinhän sen oli oltava, kun se oli tarpeen ja niin oli päätetty.
On turhanaikaista moittia fasisteja. Siinähän oli mukana koko kansa, paitsi työväenliike joka poltettiin savuna ilmaan.
Niin on tänäänkin. Muutos on tapahtunut silmiemme edessä 15 vuodessa, ja tällä kertaa on saatu työväenliikekin osallistumaan.
Nytkin on antisemitismia, mutta kun juutalaisia ei ole Suomessa tarpeeksi, on keksaistu muita vihollisia. Työttömät, sivistys, taiteentekijät, dosentit. Siunauksellisinta on ollut vainon kohdistaminen vanhuksiin ja muuhun kurjalistoon, koska sitä onneksi riittää säästökohteeksi eli riistää ja tuhota asti.
15 v sitten työttömiä alettiin syyttää työttömyydestä kuten juutalaisia aikoinaan juutalaisuudesta ja kaikesta muusta. Samaan aikaan uushenkisyys vai oliko se -aineellisuus keksi nerollisesti tärkeimmän kohteensa: vanhukset. Se oli huomannut, että heitä oli liikaa. Se oli pannut merkille, että rikkaita ökyvanhuksia on tarpeeksi ja että siitä ryhmästä ai ainoakaan nouse puolustamaan vanhuskurjalistoa, joka oli pitkäaikaistyöttömyydestä potkittu omaishoitajiksi eli syytettäviksi, määräiltäviksi ja orjuutettaviksi, kiitollisiksi kolmannen sektorin, kulttuurin ja kaiken muun ennen arvostetun osaaviksi vapaahtoisiksi.
Tästä ei ollut pitkä matka siihen, että puolueitten talutusnuorassa oleva media ja some alkoi päivä päivältä syyttää vanhuksia. Nämä eivät olleet rakentaneet isänmaata kyllin hyväksi. Päin vastoin. He olivat liian ahneita, uteliaita, kaikkeen puuttuvia, häijyjä, huonosti pukeutuvia, lihavia kuin tynnyri ja laiskanläntiä, käyttivät terveysen/sairaan hoitopalveluja hirveät määrät, olivat nuoremmille ja varsinkin palkallisille hoitajilleen suunnaton taakka, vaativat ja närisivät, eivät viitsineet kuolinsiivota eivätkä osanneet testamentata niin kuin kuuluu. Varakkaat hyvinvoivavanhukset osallistuvat luuserivanhusten joukkotuhontaan ihan kiitettävästi ja monin eri keinoin. Siihen ovat he tottuneet kultalusikkalapsina, koulujen lellioppilaina ja työpaikkojen tehosadisteina. He ovat eläköityessään valmiiksi koulutettuja heille varattuun tehtävään.
Asenteenmuutos toteutui nopeasti ja tydellisesti, kun ihmiset samaan aikaan opetettiin sanomaan EI, ottamaan lapsen ja vanhuksen tilalle koira ja kissa, jättämään kelkasta kaikista muista voimaa imevät ja vaateliaat vanhukset. Ja koska tämä oli valtava säästö yhteiskunnalle. Sairaan-, terveyden- ja vanhushoidon heikennyksiä alettiin sanoa niiden tehostukseksi, kurjistamisalueita hyvinvointialueiksi.
Huomattiin, että kaikki hyvin, kun vanhukset saadaan päiviltä näppärästi kuten ennen vanhaan juutalaiset. Pääasia ettei soiteta joululaulua jossa vanhus on joulun yksinään Lapissa ja lapset etelästä vain soittavat pikapuhelun. Se laulu vaiennetaan, koska siitä menee joulumieli vanhusten omaisilta eli perijöiltä.
Rahat säästyvät kilpaurheiluun, urheilutemppeleihin, kirjastojen purkuun, taiteen näivettämiseen, valtavien teollisiin kouluihin ja Suomen pakottamiseen ajattelua ja aivostoa muutavaan digiin.
Suomi on vanhasta tottumuksesta notkahtanut fasismiin ilman että kukaan on huomannut aata sanoa. Juhlat, perinne, arki ja arvot on muutettu 15 vuodessa. Lapset ovat alkaneet käyttää huumeita ja tappaa toisiaan, aikuiset ovat alkaneet hylätä vanhuksensa perinnön toivossa eikä joulu ole kerran vuodessa vaan ainainen.
Jopas oli vetäisy! Fasismia 1890-luvulla jo? Mitä tämä fasismivouhkaaminen oikein on?
PoistaJuttu ja kuva kuin Waltaria.
VastaaPoistaJoulukuussa on oltava joka aamu uusi adventtikalenteriluukku jossa päivitys. 1001 aamua ilman päivitystä ei jatkoon.
VastaaPoistaPaikoitellen blogin komenttiosaston kirjoitukset ovat hyvin raskasta kerrontaa.
VastaaPoistaToimii mahdollisesti etäänlaisena terapiaväylänä painavaa taakkaa harteillaan kantaville. Taakka saattaa keventyä, kun siitä pääsee kirjoittamaan.
Minua ihan oikeasti ihmetyttää sellaisen ihmisen mielenmaisema, joka kehtaa syyllistää Suomen sotaanlähdön saksalaisten apuna 1941 - eikä sanallakaan mainitse venäläisten massiivista yllätyshyökkäystä vuotta aiemmin eli Talvisotaa???
VastaaPoistaEn kerta kaikkiaan keksi tälle muuta selitystä kuin putinistinen propaganda.
Kommenteissa oli puhetta siitä, että joku on joutunut kokemaan kuukaudesta toiseen laajalevikkistä nettiherjausta, joka on vaikuttanut hänen fyysiseen terveyteensä. Tietysti se vaikuttaa, siitä ei ole epäilystä. Silloin Kemppinen kirjoitti joko blogitekstissä tai kommentissa, että hän ei hyväksy toistuvaa nettikiusaamista. Mutta siitä on jo kauan. Sen jälkeen sota on koventunut tässä kommentaarissa. Minua kiinnostaa erityisesti, miten uhri voi suojautua. Rehdeintä ja oikeudenmukaisinta olisi ottaa asia esille kyseisellä foorumilla. Jos se ei korjaa tilannetta tai vie tilanteen entistä karmeammaksi, jotakin on tosiaan pahasti vialla. Ihmisellä on vastuu jokaisesta kohtaamastaan, sanoi Helmer Knutar. - Nykyisin kohtaaminen tapahtuu usein internetissä. Tämä asia on tärkeä.
VastaaPoistaMiten Kemppinen voisi olla pekkaa pahempi. Eihän tämäkään toimi kuten sanoo.
PoistaViehättävästi kerrottu pikku tyttöjen leikeistä luonnon helmassa ja päivän päätteeksi iltasatuna aiheeseen sopivasti "Kaislikossa suhisee". Kyllä lapset oppivat nykyäänkin lukemaan kirjoja, vanhempaakin kirjallisuutta, kun sitä heille ensin luetaan. "Tuntemattoman" valtakunnallinen ääneen luku oli loistoidea, vaikka en sitä juuri ehtinyt seuraamaankaan, kun sain peruutuspaikan kirurgiselle poliklinikalle niin, ettei vuoden jonotus juuri ylittynyt. Lienee Areenassa, mutta yhteinen Suomi-tunne jäi vähälle.
VastaaPoistaSe sairaala olikin mielenkiintoinen kokemus, ystävällisiä, empaattisia ihmisiä koko joukko hoitajista kuljettajiin ja varsinkin kirurgi, joka kävi seuraavana päivänä tiedustelemassa vointia ja lupasi vielä soittaa kahden kuukauden kuluttua (julkisella puolella!). Ettei olisi joulupukki liikkunut Vantaalla päin ja pehmentänyt ilmapiiriä? Mutta arjen työtä se oli, sairaanhoitaja Otto, iso raavas mies, vei leikkaussaliin, jossa kaikki sujui täsmällisesti, kovalla pulinalla, omahoitajakin kävi esitäytymässä, kuljettajan kanssa puhuttiin savvoo, "siks myö niin hyvin tullaannii toemeen" (parin repliikin jälkeen). Yhden omahoitajan opetin sanomaan kaksoiskonsonantin ja pitkän vokaalin, kun se "pisa" ja kävi niin korvaan. Sano pis-sa, ja tyttö sanoi oikein nätisti, niin kuin ne muutkin sanat. Huonetoveritkin verhon takana sattuivat olemaan lauhkeita, paljon kokeneita ihmisiä, varsinkin se pieni vikkelä mies, joka kertoi sukunsa tarinoita Karjalasta lähtien, näytti kännykästään kaikki uintiennätyksensä (joista en mitään ymmärtänyt) ja ne Kukkapuron palkittujen tuolien prototyypit, jotka oli tehnyt, "vaikka ei ollut saanut käydä kuin kiertokoulua ja pari vuotta ammattikoulua". Toinen oli jäämässä eläkkeelle 68-vuotiaana sosiaalialalta ja sanoi nauttivansa elämästä, "ei se nuoruus niin onnellista aikaa ollut". Kukaan ei valittanut tästä hetkestä!
Kuin naistenlehti. Saa lukea hienosta suvusta jolla menee hyvin ja joka halveksii ulkopuolisia ja panee oven reikeliin. Siksi onkin outoa että on olemassa kommentaari. Ymmärtääkseni siinä kuuluu kehua Kemppisiä ja saahan klikki siitä klikkauksia jotka ovat kuin saldo pankissa. Joo ovat hienoa väkeä. Murskaavat voimalla ulkopuolisen. Siihenhän se hienous perustuu, että ulkopuoliset ovat huonoja. Hyvää joulua herrasväelle ja syökää paljon ässiä, ne olivat suosissa etenkin 20-30-l. mutta myöhemminkin. Kiva että joillain menee hyvin. Rehellisesti sanoen en yhtään kadehdi. Olen päätynyt siihen että ulkopuolisen haukkujat ovat hekin Kemppisiä. Kyllä metsä huutoa vetää ja viita paskaa, sanoi ässien syöjä Sillanpää niitä syömättömälle Viidalle.
VastaaPoistaJoku kirjoitti kommentistani että se on paras ja kaunein mitä tässä blogissa on koskaan ollut. Hurrare emanum est. Kaikkea kannattaa yrittää. Mutta tämä on viimeinen paikka johon olen yrittänyt tehdä majan. Mihinkään muualle en enää edes yritä. Lyönteihin olen tottunut aina joten sikäli on kotoisaa. Täytyyhän luuseristakin jotain hyötyä olla, mutta takaisin en lyö enkä oikein haluaisikaan. Katselen ympärille ja ihmettelen elämän menoa. Riemullista joulun odotusta ja riehakasta joulua vaan, sano! Sitä jona monelle ei ole sijaa talossa, mutta sehän on joulun tarkoitus, siis eriarvoisuus. Eihän kaikki millään voi mahtua taloon. Jonnekin jokainen mahtuu, yksi kerrallaan, joten nou hätä. Tarpeettomia ihmisiä on yhä enemmän ja enemmän. Tai no ihmisiä ja ihmisiä, ei kai sellaisista voi sitä sanaa hassata. Jollain tavalla sen oppi jo syntyessä, ja äiti sen vahvisti, että synnytys oli hirveä, ihan erilainen kuin esikoisen putkahtaessa maailmaan. Ainoa selitykseni on, etten halunnutkaan syntyä. Kun on tarpeeton, on tarpeeton. Voin kuollakin jos niin päätätte ja haluatte. Uskoisin että vanhuksen sydäri auttaa jouluisin vanhuksen vihamiehiä. Oliko kommentti selvää pässinlihaa, ettei yatvi syyttää outoudesta? Mutta aina on minua kohtaan syytöksiä täällä löytynyt. Miksi haluat rusentaa ihmisen kuin torakan, minä en ole koskaan halunnut.
Oikein kristillistä joulua kaikille! Joulupukki on suomalainen. Jeesus ei ollut vähemmistöä.
VastaaPoistaHelsingin Sanomissa oli tänään hieno syntymäpäivähaastattelu. Parhaat önnittelut ja rauhallista joulua päivänsankarille!
VastaaPoistaAntaa mennä
VastaaPoistaOnnea 80-vuotiaalle (23.12.) ja kiitos vuosikausien mieltä piristävistä blogeista! Hyvää joulua ja mielenrauhaa kaikille, "rauha päälle maan"!
VastaaPoistaKatkeruus pois. Unohdetaan ne joille ei ollut joulunakaan sijaa talossa. Keskitytään myönteisiin, paikkansa löytäneisiin ja niistä kiinni pitäviin. Kristus ei kuulu jouluun eikä mihinkään: ei mihin päänsä kallistaisi, ei sijaa matkustajakodissa eikä hotellissa, oikeassa olevien viranhaltijoiden, oikeusoppineiden ja muiden kunnon ihmisten syyttämä ja tuomitsema rikollinen, ei jatkoon.
VastaaPoistaHyvää syntymäpäivää!
VastaaPoistaPekka Nieminen, Kauhava
Enää ei pidä kysyä, kuka heittää ensimmäisen kiven. On aika katsoa, kuka heittää viimeisen.
VastaaPoistaKuka ristiinnaulitsee, on oleellista.
Kuka jää temppeliin, josta Kristus lähti aikapäiviä. Ketä seuraat, kun seuraa minua -houkutuksia satelee, se ratkaisee kaiken.