DeepL

Olen järkyttynyt. Heti rahaa maksulliseen versioon, runsaat 20 euroa kuussa! Tämä on Free Trial. Pojanpoika neuvoi. Alla olevat kolme kappaletta ovat, mitään muuttamatta, koneen englannista suomentamia. Valitsin tämän tekstin The Economistista, koska tunnen käsitellyn asian.

Tähän en ollut varautunut. Teksi on vaikea ja sisältää useita knoppeja. Virheitä on vain muutama. Irlanti on suomessa “Vihreä saari”, ei niinkään Smaragdisaari.

“Toistaiseksi eu:n sääntelyvallan symboli tekniikan alalla on ollut yleinen tietosuoja-asetus (General Data Protection Regulation, gdpr). Tässä yksityisyyden suojaa koskevassa laissa edellytetään muun muassa, että yksityishenkilöt antavat nimenomaisen suostumuksen ennen kuin heidän tietojaan voidaan käsitellä. Toukokuusta 2018 lähtien voimaan tullut laki on valloittanut maailman. Graham Greenleaf Uuden Etelä-Walesin yliopistosta sanoo, että lähes 160 maata on hyväksynyt lainsäädäntöä, johon se on "vaikuttanut merkittävästi". Pari muuta lakia, jotka Euroopan parlamentti hyväksyi heinäkuun alussa, tulevat kuitenkin todennäköisesti kilpailemaan sen kanssa: digitaalisia palveluja koskeva laki ja digitaalisia markkinoita koskeva laki, jotka alkavat tulla voimaan ensi vuonna. dsa käsittelee muun muassa vihapuhetta, laittomia tavaroita ja mainontaa. dma:ssa määritellään uusi luokka määräävässä asemassa olevia "portinvartija-alustoja", joita useimmiten johtavat amerikkalaiset teknologiajätit, ja kielletään niitä harjoittamasta kilpailukyvyttömiksi katsottuja käytäntöjä, kuten suosimasta omia palveluitaan tai estämästä pikaviestipalvelujaan toimimasta yhteistyössä kilpailijoiden kanssa.

Gdpr on kuitenkin jo osoittanut, miten vaikeaa tällaisten digitaalisten sääntöjen noudattaminen on. Täytäntöönpano on ollut hidasta, ainakin sakkoina mitattuna. Vuodesta 2018 lähtien rangaistukset ovat lakiasiaintoimisto cms:n mukaan olleet lähes 1,7 miljardia euroa (1,7 miljardia dollaria) noin 1 200 tapauksessa. Vaikka asetuksen pääkohteille, amerikkalaisille teknologiajätille - Alphabetille, Amazonille, Applelle, Metalle ja Microsoftille - langetetut kumulatiiviset sakot olivat yhteensä 1,3 miljardia euroa, se on alle tuhannesosa siitä, mitä ne yhdessä tekivät liikevaihtoa viime vuonna.

Tärkein syy tähän suhteelliseen lempeyteen on tapa, jolla eu on järjestänyt täytäntöönpanon valvonnan. Rajat ylittäviä tapauksia käsittelee sen maan tietosuojaviranomainen, jossa yritys sijaitsee. Tämän pitäisi tehdä Irlannin tietosuojakomissiosta eu:n tehokkain yksityisyyden suojaa valvova viranomainen: kaikki suurten teknologiayritysten eurooppalaiset pääkonttorit Amazonia lukuun ottamatta sijaitsevat Smaragdisaarella. Yksityisyyden suojan puolustajien tyrmistykseksi maa on kuitenkin osoittautunut pullonkaulaksi. Sillä ei ole riittävästi resursseja, eikä se ole varma, kuinka aggressiivisesti sen pitäisi tavoitella yrityksiä, jotka tarjoavat paljon paikallisia työpaikkoja ja verotuloja. Välttääkseen saman sääntelyn jumittumisen uuden dma:n ja dsa:n kanssa komissio on nyt antanut itselleen valvojan roolin. Se on jo alkanut rakentaa uutta alan vahtikoiraa. Sen palveluksessa on lopulta noin 220 virkamiestä, sopimussuhteista työntekijää ja kansallista asiantuntijaa. Sillä on oma rahoitus, joka perustuu sen sääntelemiltä yrityksiltä perittävään maksuun, ja se saa räätälöidyn ohjelmistoalustan, jolla se voi seurata tapauksia.”

Translated with www.DeepL.com/Translator (free version)

So far the symbol of the eu’s rulemaking power in tech has been the General Data Protection Regulation, or gdpr. This privacy law requires, among many other things, that individuals give explicit consent before their data can be processed. Enforceable since May 2018, it has taken the world by storm. Graham Greenleaf of the University of New South Wales says nearly 160 countries have adopted legislation “influenced substantially” by it. A pair of other laws, however, which the European Parliament passed in early July, are likely to rival it: the Digital Services Act and the Digital Markets Act, which will start entering into force next year. The dsa deals with such issues as hate speech, illegal goods and advertising. The dma defines a new category of dominant “gatekeeper” platforms mostly run by America’s tech titans—and prohibits them from engaging in practices deemed uncompetitive, such as giving preference to their own services or blocking their instant-messaging services from interoperating with rivals.

Yet the gdpr has already shown how difficult it is to make such digital rules stick. Enforcement has been slow, at least when measured in fines. Since 2018 penalties have amounted to nearly €1.7bn ($1.7bn) in about 1,200 cases, according to cms, a law firm. Although the cumulative fines meted out to the regulation’s main targets, America’s tech titans—Alphabet, Amazon, Apple, Meta and Microsoft—reached a hefty €1.3bn, this is less than a thousandth of what they collectively made in sales last year.

The main reason for this relative leniency is the way the eu has set up enforcement. Cases that cross borders are handled by the data-protection authority in the country in which a firm is based. This should make Ireland’s Data Protection Commission the eu’s most powerful privacy watchdog: all of big tech’s European headquarters bar Amazon’s are based in the Emerald Isle. Yet to the dismay of privacy advocates, the country has proved to be a bottleneck. It does not have enough resources and is unsure how aggressively it should go after firms which provide a lot of local jobs and tax revenues. To avoid the same regulatory logjam with the new dma and dsa, the commission has now given itself the role of enforcer. It has already started building what will amount to a new industry watchdog. It will eventually boast some 220 civil servants, contract workers and national experts. It will have its own financing, through a levy on the firms it regulates, and a bespoke software platform to keep track of cases.

(The Economist, 22.5.3023, The World in Brief - excerpt)