Kohtuullista palkkaa ei ehkä ole olemassa. Ainakin osa niistä, jotka tienaavat mielettömiä, saavat mielestään rahaa vain kohtuuden mukaan. Ainakin osa niistä, jotka maksavat surkeaa nylkyripalkkaa työntekijöilleen, pitävät toimintaansa kohtuullisena. Monien mielestä sairaanhoitajien palkat eivät ole kohtuullisia. Niiden pitäisi olla parempia. Itse ajattelen noin ja vertaa ansiotasoa muihin ammatteihin ajatellen työn vaativuutta ja vastaavuutta.
Lunastuksessa, jonka nimitys oli ennen pakkolunastus, käytettiin nimityksiä käypä hinta ja korkein käypä hinta. Taito löytää ne kehittyi vähä vähältä. Moni tietää, ettei esimerkiksi tilan tai tontin verotusarvo ole ”käypä” eli lähelläkään sitä hintaa, minkä siitä joutuu maksamaan.
Oli ajatus kirjoittaa sairaanhoitajien työtaistelusta eli sekaantua asiaan, josta en tiedä tarpeeksi. Julkisuuteen tullut tieto turvaamistoimen määräämisestä tuomioistuimessa on kutkuttava. Ulosottokaaren ja oikeudenkäymiskaaren mukaan menevä turvaamistoimenpide eli turvari, yleiskielellä nopeasti annettava, heti noudatettava käsky tai kielto, on sangen monimutkainen asia. Niitä on käytetty, ja ennakkotapauksiakin on. Tiedossani ei ole nyt ratkaistun kaltaista tapausta: työtaisteluoikeus vastaan toinen ihmisoikeus eli henki ja terveys.
Lääkärit ovat olleet hiljaa ansioistaan. Itse muistan ajan, jolloin juuri valmistuneet nuoret lääkärit menivät vuodeksi tai kahdeksi ”kuntaan tienaamaan” eli kunnanlääkäreiksi jonnekin kauas. Se oli tilaisuus rikastua tai ainakin maksaa pois opiskeluvelat. Saatiin lääkäreitä ja lääkärit saivat oppia. Sairaanhoitajilla ei ollut mitään vastaavaa.
Sairaanhoitajana et ansaitse niin että pystyisit edes sitkeästi säästämällä hankkimaan huonon omakotitalon.
Otsikon esimerkki on menneisyydestä. Nuori lakimies joutuu yleensä työskentelemään erinäisiä vuosia oppiakseen jotain rahan arvoista. Minun ikäisissäni oli vielä miehiä (alalla oli ennen naisia hyvin vähän), jotka päästyään huonoille palkoille ylimääräisiksi esittelijöiksi urakoivat raastuvanoikeudessa notaareina eli panivat kokoon pöytäkirjoja. Silloin vallinneen ”urakkapalkan” eli virkasivutulojen aikana jotkut tuttavani uurastivat itselleen omakotitalon Herttoniemestä tai Leppävaarasta.
Tuomioistuinlaitoksessa palkat olivat erittäin huonoja. Korkeimman oikeuden jäsen ansaitsi vaivoin saman kuin lukion opettaja. Ajatus saattoi olla se, että kun virka on niin hieno, ei siitä tarvitse paljon maksaakaan. Tämä on muuttunut. Palkat ovat kunnollisia. Tiedän alle 40-vuotiaita ihmisiä, jotka tienaavat saman kuin yliopiston professori. Keskustelu tuomareiden sivutuloista on tauonnut. Ennen etenkin rahakkaat välimiehen tehtävät puhuttivat paljon ja aiheellisesti. Oli tapauksia, joissa tuomari tienasi vuoden palkan kuukaudessa, oman toimen ohella. Vastaavasti eräät oikeustieteen professorit suolsivat lausuntoja oikeusjuttuihin ja laskuttivat niistä hurjasti, vaikkeivat ne lausunnot oman kokemukseni mukaan olleet välttämättä ihmeemmin asiaan vaikuttavia. Poikkeuksia toki oli.
Minulla on ”omakotitalo”. Asuntolainan korko oli 17,5 prosenttia ja takaisinmaksuaika 7 vuotta. Siirryin liikejuristin tehtävistä kolmannespalkalle esittelijäksi, koska käsitin, ettei minusta ole liikejuristiksi eikä johtavaksi herraksi. Herätti kummastusta, että tein kirjavia töitä, vaikka lähisukulaiseni menestyivät asianajajina.
Mutta olen tässäkin asiassa huono esimerkki. Työurani ja siis CV tuo mieleen saippuoidun porsaan. Meteli on kauhea ja vauhti huima, mutta eteneminen ei.
"Sairaanhoitajana et ansaitse niin että pystyisit edes sitkeästi säästämällä hankkimaan huonon omakotitalon."
VastaaPoistaHöpsistä. Itse ostin juuri talon sairaanhoitajan palkkoja paljon vaatimattomammilla tuloilla, vieläpä osa-aikaista (30h) työviikkoa tekevänä. Ei ne suuret tulot jne?
Pienihän se tietysti on ja kaukana kaikesta, mutta oma ja koti.
Ei ok-taloja eikä mitään kalliimpia investointeja kukaan tavan töissä ahertava Suomessa pakoillaan tuosta vain hanki. Pankkilaina on miltei poikkeuksetta ainoa vaihtoehto jos perintöjä, lottovoittoja tms. itse ansaitsematonta ei ole kertynyt. Lainat sitten maksetaan jos jaksetaan ennen hautaan kupsahtamista, useinkin nippanappa.
PoistaOn tietenkin niitä, jotka taloja itse rakentamalla ja muutaman vuoden välein niitä myymällä nettovatkin, mutta sitten se onkin liiketoimintaa ja aivan eri asia kuin kallista kotiaan kunnioittavien elinikäisasumiset.
Pankkilainallahan suuret ikäluokat itselleen omistusasunnot hankkivat. Inflaatio auttoi, mutta oli niissä silti maksamista. Merkittäviä perintöjä oli tosi harvalla, kylmä tila tai hatara kesämökki.
PoistaMielessäni aina vertaan sairaanhoitajaa insinööriin. Ammattikorkeakoulukoulutus saman mittainen. Edellinen pelastaa ihmishenkiä. Jälkimmäinen laskee vaikka rahoja tai kirjoittelee kokouspöytäkirjoja. Kumman palkka vastaa tehtävän vaativuutta?
VastaaPoistaSurkeata että maailma ei mitenkään palkitse ihmisiä kiltteydestä.
Ilman insinöörejä sairaanhoitajien työolot, -koneet ja -kalut olisivat aika alkeellisia.
PoistaEi oikeastaan ollut tarkoitus mitenkään vähätellä insinöörejä, vaan ihmetellä sitä miksi toisilla koulutuksen ja tehtävän vaativuus vaikuttaa palkkaan, kun taas toisilla ei.
PoistaNs. ammattikorkeakoulutus on verrattavissa lähinnä kirjanpitokikkaan, jolla saadaan tulos näyttämään erin laiselta. Hallinnollisella toimella eli lailla säädetään, että koulutus on neljä vuotta vaikka samat tiedot ja taidot saa pienemmälläkin vuosimäärällä. Ainakin ennen sai.
PoistaMitä tulee insinööreihin ja sairaanhoitajiin, niin ensinmainitut työskentelevät pääosin yksityisellä sektorilla ja maksavat julkisen puolen palkat, sivukulut, verot ja eläkkeet. Monimutkaisin laskutehtävä sairaanhoitajilla on lääkelasku ja insinöörit voivat jopa joutua käyttämään korkeampaa matematiikkaa. Se siitä samantasoisesta vaativuudesta.
Jostain kumman syystä tuota verovaroilla tuotettua sote-palvelua ei ymmärretä verovaroin tuotetetuksi.
Syynä voi olla niinkin yksinkertainen asia kuin että insinöörit ovat perinteisesti olleet etupäässä yksityisellä sektorilla, kun taas hoitajat julkisella? Tietysti historian painolasti vaikuttaa yhä - no, nyt alkaa muutos. Eläköön tasa-arvo!
PoistaEi se yleensä ole sinällään tehtävän vaativuus, vaan siitä saatava taloudellinen hyöty, joka vaikuttaa palkan suuruuteen.
PoistaAnsaintalogiikkaa on sekoittamassa vielä tieten ylläpidetty kutsumusammatti -hölmötys. Niin kuin nyt vaippojen vaihto olisi kenenkään kutsumus. Jos tämän nähtäisiin olevan palkkoihin vaikuttava tulisi sen itsestään selvästi olla suurempien palkkojen syy.
VastaaPoistaMikä tässä oikein mättää? Terveet päättämässä paljonko sairaista saa tulla kustannuksia? Polarisaatio rikkaisiin ja köyhiin on epävakaa ja epäoikeudenmukaiseksi tuleva, tämä tiedetään mutta ei suostuta toimimaan järjen ja tiedon mukaan.
Lisää liksaa Pentti ja Pirjo Perushoitajalle, ala on palkkakanjonissa jossa on liikaa porukkaa vaatimassa ja sitä pidetään suotuisana kampeamiskeinona että kalliiksi tulevaa yksityistä hoitoa saadaan kustannettua.
En antaisi leikellä itseäni yksityispuolella, tiedän että jos pöydällä käy jotain odottamatonta on yksityisen tulos riippuvainen vähintään puolen tunnin vasteajasta, julkisen sairaalan osalta asiat ovat kunnossa. Tämä on sitä yksityishoitoa jonka tuloksilla kelpaa käydä osakekauppaa.
Kun katsoo tuolta nimen alta Professorin muitakin titteleitä, niin kunnioitusta herättävältä se lista vaikuttaa.
VastaaPoistaPalkkojen hyvyys ja huonouskin ovat niin suhteellisia asioita, ettei niiden oikeudenmukaisuutta (vaikka olisi oikeusneuvos) voi määritellä. Erityisen mitään merkitsemätön on yleinen väite, ettei esim. jonkin ammatin palkalla tule toimeen. Tuleehan moni toimeen ilman palkkaakin.
Lisäksi kyse on myös siitä, kuka sen palkan maksaa. Me veronmaksajatko vai jokin muu taho, esim. yritys eli yrityksen asiakkaat.
Suomessa meillä on hieno perinne pyrkiä elämään omassa asunnossa. Monissa muissa maissa asutaan surutta vuokralla.
PS. Kunnon suomalainen ei osta omakotitaloa, vaan rakentaa sen itse.
Suomalainen omistusasumisen perinne on samaa perua kuin pienet paikalliset puhelin- ja sähköyhtiöt. Maassa oli niin kehnosti pääomia, ettei keskittämiseen ollut varaa. Jos halusi uuden asunnon Töölöstä, piti välttämättä laittaa omaa rahaa likoon, sillä maasta ei löytynyt tarvittavaa suurpääomaa keskiluokalle kelpaavien vuokra-asuntojen rakentamiseen. Ihan samalla lailla maasta ei löytynyt pääomaa rakentamaan maakunnan tai valtakunnan laajuudessa sähkö- tai puhelinlaitoksia. Jos kirkonkylän isännät ja paikallinen saha halusivat puhelimen ja sähkön, piti perustaa omat laitokset ja kaivaa niiden peruspääoma omasta taskusta.
PoistaOsassa itäistä Suomea noita itsellisiä kutsuttiin loisiksi. Nimitys oli täysin kunniallinen. Eräänlaisia luovia ihmisiä siis.
PoistaTermi "omakotitalo" on mielenkiintoinen. Se pitää ymmärtää ennen kaikkea poissulkevana: "Talo" olisi ymmärrettävä maatilaksi, joka antaa omistajalleen elannon. "Mäkitupa" olisi periaatteessa sama asia eli pelkkään asumiseen tarkoitettu rakennus, mutta sosiaalisesti ihan eri ilmiö. Asutuslainsäädännön "asuintila" tarkoittaisi sitä, että tarkoitus olisi harjoittaa ainakin jonkinlaista kotitarveviljelyä. Kaupunkiympäristössä "asuintalo" viittasi puolestaan kaupunkitaloon, jonka omistaja todennäköisesti vuokrasi ainakin osaa talosta muille. Olihan "talonomistaja" kunniallinen ammatti.
VastaaPoista"Huvila" eli ruotsin villa viittaa ylemmän keskiluokan tai yläluokan kesämökkiin, josta tulee liikenneyhteyksien parantuessa varsinainen esikaupunkiasunto, mutta termi ei ollut tarjoituksenmukainen. Kun tämä asumismuoto tuli kuitenkin ihan tavallisenkin työihmisen ulottuville, ei kukaan, eivät ainakaan omakotitalotehtaat, halunneet samaistaa asumismuotoa kaupunkilaiseen hienosteluun. Ilmaisu "omakotitalo" oli nerokas. Siinä on viittaus omistusasumiseen, viittaus jokaisen maaseudun ihmisen ihannesäätyyn eli "taloon" ja toisaalta selkeä tarkenne "koti", jolla tehtiin pesäero sekä pienviljelyyn että toimettomaan huvilaelämään.
Vanhan luokkajaon perusteella laskien melkein kaikki ovat nykyään "itsellisiä" eli toiselle työtä tekeviä jotka eivät asu tuon toisen nurkissa.
PoistaItsellinen tarkoitti kyllä sellaista, joka nimenomaan asui toisen nurkissa (eikä siis itsenäisesti), mutta teki elääkseen itsenäisesti eli eräänlaisena senaikaisena yrittäjänä monenlaisia töitä, esimerkiksi käsitöitä, monille eri tahoille. Niiden tulokset menivät vain asumiskustannusten osalta asumuksen omistajalle.
PoistaSuomalaisten sairaanhoitajien palkkoja voidaan verrata naapurimaihin, Ruotsissa ne ovat korkeammat, Norjassa melkein kaksinkertaiset ja työolotkin vähemmän hektiset. Sairaaloiden hierarkia taitaa myös vaikuttaa meillä työviihtyvyyteen?
VastaaPoistaJos terveydenhuolto halutaan meillä toimivaksi, suomalaisten on osallistuttava siihen kautta linjan maksamalla siitä enemmän tai luopumalla joistain eduistaan. Miten? Korkeammilla maksuilla? Veronkorotuksilla? Leikkauksilla jostain muusta? Lisälainoilla ja lykkäämällä maksuja lastenlapsille?... Kaikilla niillä?
Kaiholla muistelen aikaa, jolloin terveyskeskuksessakin oli omalääkäri. Minulla on ollut kaksi ja muistan heitä molempia lämmöllä. Lääkäreitä pitäisi kouluttaa enemmän (mutta lääkärit eivät halua, kun palkat voisivat laskea...), samoin hoitajia, joita pitäisi houkutella lisää myös ulkomailta tähän akuuttiin kriisiin.
Ja neuvottelutilanteessa molempien osapuolten pitää osoittaa joustavuutta, muutenhan ei päästä minkäänlaiseen kompromissiin.
Totta kai hoitajille pitäisi maksaa enemmän, mutta en pidä populistisista näkemyksistä että se onnistuisi helposti.
VastaaPoistaInsinöörityön tuottavuus voi räjähtää, kun annetaan tietokoneiden tehdä työ. Ihmisten hoitamisessa automaation hyöty on paljon pienempi. Suuri osa tehtävistä, joissa tuottavuuden kasvu on työn luonteen vuoksi pieni, kuuluu julkiselle sektorille. Siksi hyvinvointivaltion ylläpitäminen vaatisi veroasteen nostamista sitä korkeammalle, mitä pidemmälle yhteiskunta kehittyy. Muun muassa verokilpailun vuoksi se taas on mahdotonta ainakaan kansallisin päätöksin tehtynä.
Protestien kohde on nyt väärä, kuten yleensä, koska ihmiset eivät tunnista systeemiä ongelmien takana.
"Palkkojen hyvyys ja huonouskin ovat niin suhteellisia asioita, ettei niiden oikeudenmukaisuutta (vaikka olisi oikeusneuvos) voi määritellä. Erityisen mitään merkitsemätön on yleinen väite, ettei esim. jonkin ammatin palkalla tule toimeen."
VastaaPoistaNoin kirjoittaa ilmeisesti henkilö, joka itse ei haluaisi "verovaroistaan" osallistua sellaisen palkan maksamiseen esimerkiksi juuri sairaanhoitajille, että sillä nykymaailmassa tulisi toimeen. Erittäin kuvaavaa: "Tuleehan moni toimeen ilman palkkaakin."
Yhteiskunnan palvelut tuollaisille arvattavasti sentään kelpaavat?
Juuri äskettäin kuollut arvostettu amerikkalainen yhteiskunnallinen kirjailija Barbara Ehrenreich kirjoitti aikoinaan suomeksikin käännetyn kirjan "Nälkäpalkalla" Kyseessä oli Wal-Mart-ketjun työntekijöiden kokemuksista ja elinehdoista Amerikoissa. Tuskin erehtynee, jos arvelee niistä löytyvän suomalaisenkin paapuurin puolen puolueiden kannattajien enemmistön ja yhtä lailla eräiden "vasemmistolaistenkin" julkisuushakuisten strebereiden työehtoihanteen.
Se "tuollainen" henkilö olin minä, ja myönnän auliisti että kommenttini oli provosoiva - mutta silti todempi kuin väittää, ettei esim. sairaanhoitaja tule palkallaan toimeen.
PoistaEihän heillä kaikilla edes ole sama palkka! Entäpä vielä vähemmän tienaavat, kaupanmyyjät ja bussikuskit, kuolevatko he jo joukoittain nälkään?
Mitä tulee anonyymin arvailuun mitä minä en haluaisi maksamillani verorahoilla tehtävän, niin se on hyvä esimerkki ennakkoluuloista. Päättäjät tehköön mitä parhaaksi katsovat, kansa valitkoon päättäjät - ja kantakoon seuraukset.
PS. En muuten kommentissani mitenkään arvostellut palkkoja tai palkkapyyntöjä tai oikeutta työtaisteluun - arvostelin ainoastaan nykyisin julkisuudessa ja työtaisteluissa käytettävää retoriikkaa.
Elinikäinen maakrapu korjaa oman virheensä: styyrpuurin, tietenkin.
VastaaPoista
VastaaPoistaTimo Rothovius, samanimi kuin yhdellä piispoistamme, ei se mikä kahdella Getzelius. Isä ja poika parantelivat raamatun suomennosta siitä mihin oli jäänyt 100 vuotta aikaisemmin Agricolalta.
Noista erehtyy helposti. Tämä Vaasan Timo on selventänyt ansiokkaasti osakepörssin ja -pelin kiehtovia käänteitä parin vuosikymmenen aikana.
Kirkastajia pyrkivät Getzelius piispatkin olemaan. Puhdasoppisia. Jumalan sanan äärellä. Siksi käännöksen terävöittäminen maankolkkamme kiellä.
Jotta kukin voisi itse päätellä omantuntonsa valossa ja järkikultansa mukaan mitä Jumala ja poikansa -ihmisluontoinenkin- oli tarkoittanut. Siksi piti olla Kirja ja lukukinkerit. Ja lukkari. Lauloi kristitunnelmiin Kalevanpoikia. Ja pakotti lukemaan. Ihan itse. Pidätti miehet naisista elleivät opetelleet puukstaaveja. Ja vähän Käskyjäkin. Mutta että ihan itse miettisivät mitä Luojansa heiltä kultakin vaati ja eväätkin oli antanut. Kuvansa heijastuksina. Minussa.
Että siitä vaan. Satoa kantoi Ison Vihan upseerien vienti Siperiaan. Oli aikaa lukea paneutua itseensä, omaankuvaansa jumalanluomana. Sotamiehetkin matkivat ainakin seurattuaan kotitähteä pois sotaretkeltään. Paavo Ruotsalainen saatiin ja upseeri/pappisuvuista uudet esivallan miehet Suomelle. Siitä se lähti ja tieteeseen kaatui.
Lukkarin sijaan tuli progressiiviset naimattomat tyttäret kansakouluihin ja kohta jo eläinlääkärikin. Ja kätevä tiedepalkinto kun lautasten ja saavien kuuramisen jäljiltä kumolleen asetttu tiski patentoitiin astiainkuivauskaapiksi. Noin lähti sivistys Suomesta.
Mitä nyt Uniperiin tulee niin sen johdannaiset eivät ole pörssisukua, vaan tiskin alta. Over The Counter. 2008 jälkeen johdannaisia ajettiin omiin pörsseihin ( ei ole pohjoismainen sähköpörssi, vaan ihan omanokkelia papereita omin vakuusin ja käteistakuin). Fortumin ostaa halvalla ja Uniperin myydä kalliilla. Hyvä veto.
Niitä koskee sopimusraami yksityisten jonkunlainen masterpohja ISDA. Johdannaispörssi hoitaisi kauppatakuut, mutta vapaa kauppa sekin jatkui, vapaus nääs. Superpankit tykkäsivät. Antoivat ne takuut siitä kyvystään, aluksi lakilahjasta noin joululta 1900 tehdä rahaa tyhjästä, mutta nyt 2010 jo tyhjästä biljoonittain. Tämä 2008 kuriyritelmä johti siis osin vastakohdikseen. Kuin taikaJim GS teki tavaksi sen mistä sitä oltiin sakotettu 2008 sekasorrosssa. Tapaus Abacus ja John Paulsson. Paulssonin sub-prime pajatson lyöntisormea (osin) valmensi FED uransa jälkeen itse Alan Greenspan. Ei kumma jos Rauramot Lundmarkit Kreml seurasivat. Viimeksimainitulla kirjoitusparin lisäksi käärepaperi revolverille. Se savuaa, mutta Imatran Voima + Neste palaa.Jukka Sjöstedt