Tiedollisesta heiveröisyydestä

 

Kuva: (c) Wikipedia

 

Yhdysvaltain korkeimman oikeuden enemmistössä esiintyy hälyttävän heiveröistä ajattelua, joka voi johtaa hyvin onnettomiin tuloksiin.

 

The New York Timesissa kirjoitti vierasesseen tutkija, joka selitti kevyesti perinnettä tukevien tuomareiden kannan aborttiasiaan ja samalla muuten myös ympäristökysymykseen kertomalla, että amerikkalainen oikeudellinen ajattelu perustuu John Locken käsitykseen omistusoikeudesta. Tuo oikeus olisi absoluuttinen ja jakamaton.

 

Tämän tiesin. Ajatus on sekä väärä että virheellinen. Se on kätketty auktoriteettiperustelu. Koska itse Locke kirjoitti näin, näin on oltava. Toiseksi Locke ei kirjoittanut noin. Lähde on 1600 luvulta (Two Treaties).

 

Absoluuttinen oikeus on USA:ssa peruskurssiasia ja samoin se, että erimielisyydet käsitteestä ovat jatkuneet ratkeamatta pari sataa vuotta.

 

Perinteen puoltajat ovat hyvin hiljaa siitä, että ’omistaminen’ ei tarkoittanut maan tai muun varallisuudet omaksi saamista. ”Ihminen omistaa itsensä”, Locke kirjoitti ja samalla määritteli, miten ja miksi orja ei voi omistaa mitään. Myöhemmät lakimiesten sukupolvet arvioivat osoittaneensa, ettei ainakaan afrikkalaistaustainen orja ole ihminen.  Locken jälkeen myös Englannissa oikeushistoria perustajaisät Maitland ja Pollock perustelivat, miksi valtio takaa ihmisille enemmän omaisuutta kuin he tarvitsevat tai voivat käyttää.

 

Taustalla on ansa. Omistaminen ja päättäminen yhteisistä asioista eli oman kielenkäyttömme mukaan äänioikeus oli kytketty yhteen. Lapset ja naiset eivät saa äänestää, koska he eivät oikeastaan ’omista’ mitään. He tarvitsevat erilaisia holhoojia.

 

Amerikkalaisia ei näytä häiritsevän, että myös Locken mielestä ihminen saa ryöstää ja raiskata eläimiä ja ympäristöä, koska Jumala on määrännyt niin. Perustuslain kirjaimesta kiinni pitävät sivuuttavat, ettei tuo laki alun perin antanut mitään suojaa alkuperäiskansoille eikä orjille eikä heidän elinehdoilleen. Vielä sisällissodan jälkeen 100 vuotta pidettiin rotuerottelussa kiinni ennakkotapauksesta ”erillään mutta tasa-arvoisina”. Nyt sikiön oikeuksista kirjoittavat unohtavat, että kuolleella ihmisellä ei ole oikeuksia. Perinnöstä ja testamentista määrää laki.

 

Amerikkalaista keskustelua kauan seuranneena ihmettelen erästä keskeistä kysymystä. En ole opiskellut Yhdysvalloissa, mutta se sijaan opettanut yliopistoissa, ja luennoinut Berkeleyn oikeustieteellisessä, myös professorille. Olen saanut paljon tietoa amerikkalaisilta tuomareilta, joten väittäisin tietäväni sikäläisistä oikeusoloista enemmän kuin mediasta voi lukea.

 

Siis: mihin unohtuu David Hume, yleensä konservatiiviksi luonnehdittu skotti, joka kirjoitti myös yksityisestä omaisuudesta ja Adam Smithiin liittyen kansantaloudesta? Mielestäni USA:n korkeimman oikeuden ympärillä on yleensä leijunut Humen henki, ei Locken. Schopenhauer muuten sanoi oppineensa Humelta enemmän kuin Hegeliltä, Herbartilta ja Schleiermacherilta yhteensä.

 

Järjen merkityksestä siteeraan tanskalaista Kierkegaardia: ”Pidän totena Humen ajatusta, ettei järki tee meistä viisaampia. Järki paljastaa tietämättömyytemme.” (Fyysikko R. Feynman muuten sanoi takavuosina:” Ongelma on, että tiedämme niin vähän ja että olemme niin tyhmiä.”