Tunnen henkilön, joka oli todella kuullut historian siipien havinan. Isoäitini oli menossa siivoamaan junaa, koska se oli hänen työnsä, kun ilmassa suhisi ja näyteikkunoita lensi säpäleiksi. Rautatieasemalla oli muita kiireitä. Sota oli alkanut.
Sanomalehtiin ei perheellä ollut varaa, vaikka juniin jätettyjä sai viedä mukanaan, jos viitsi. Vanhin poika eli isäni, joka oli asevelvollisena opettelemassa vänrikiksi Haminassa, oli kirjeissään toistanut ajatusta, joka oli suvussa vanhastaan vallalla, eli ettei venäläisten puheisiin voinut luottaa.
Isosetäni Väiski, sytytti samana päivänä tuleen kotinsa, kaksi huonokuntoista mökkiä Joutselässä, josta oli rajajoelle neljä kilometriä. Seuraavaksi poltettiin Uudenkirkon kirkko. Kun sukulaiseni viimeksi kävivät paikalla, maisemaa hallitsivat kaatopaikat ja myrkylliset putket.
Halusin ilmaista ihmettelyni tänä ”historiallisena päivänä”. (Historia on näet kuin onni eli sen tunnistaa vasta, kun se meni ohi.)
Ihmettelin kansanedustajien ja ministerien ammattitaitoa, jota olen kieltämättä silloin tällöin epäillyt. Virkamieskunta on tunnetusti laajasti ottaen etevää. Kuten tiedetään, byrokratian todellinen kotimaa oli Itävalta-Unkari. Minua jotenkin viehättää asioitten hoituminen tärkeilyn, pikkumaisuuden ja yleisen sössimisen (Schlamperei) keskellä. Joka on jättänyt nobelisti Elias Canettin kolme suomeksikin ilmestynyttä kirjaa lukematta, syyttäköön itse itseään, kun ei paremmin eteensä katsonut.
Wienin viimeisestä suuruudesta sekä kaikesta muusta on muuten hieno uusi kirja, ”Journey to the Edge of Reason”, Gödelin elämäkerta. Wien ja juutalaisten vahvasti sävyttämä Wien olivat lähtökohta ja päälle kaatunut hulluus Princetonissa 1970-luvulla loppu. Gödel itse ei ollut juutalainen, mutta hänen vaimonsa ja kaikki kaverinsa, kuten Einstein, olivat. Ja Gödelin epätäydellisyyslause on nykyisen maailmankuvamme perusta. Suljettuja systeemejä ei voi todistaa tosiksi ja ei-suljettuja emme tunne.
Kiinnitän huomiota siihen, että kaikki demarit äänestivät Nato-asiassa jaa, myös Tuomioja. Vähien vasemmistoliittolaisten lausuma olikin heikosti ajateltu, melkein kuin perinteinen pasifismi Venäjän vieressä. Sitoutumattomina vältämme paremmin suursodan. Ajatus ei ota auetakseen.
Mitä tästä seuraa, sitä en tiedä. Mutta erästä ajatusta en ole havainnut julkisuudessa.
Yhdysvaltojen ja Etelä-Korean tieteellisen tutkimuksen keskeinen maksaja on armeija. Sovelletun tieteen lisäksi tämä koskee perustutkimusta. Paikoin huiman korkeatasoisen ammatillisen koulutuksen perusmaksaja on elinkeinoelämä.
Jään seuraamaan kiinnostuneena kehitystä, koska tiedän, että meillä on Otaniemessä ja Kumpulassa kiinnostavaa tutkimusta.
Mikään ei ole ilmaista. Joissakin tapauksissa patenttia ei voi ollenkaan hakea ja useissa tapauksissa himoittu tieteellinen julkaisu jää painamatta tai ilmestyy ”sopivasti” muokattuna. Ja juuri sama koskee Ruotsia. Olihan tuo Saab sekin aikoinaan lentokonetehdas…
"Vähien vasemmistoliittolaisten lausuma olikin heikosti ajateltu, melkein kuin perinteinen pasifismi Venäjän vieressä. Sitoutumattomina vältämme paremmin suursodan. Ajatus ei ota auetakseen."
VastaaPoistaEn ole vasemmistoliittolainen (enkä sen puoleen minkään muunkaan "liiton" kannattaja, en varsinkaan sen suuren Mu Isamaa -liiton, jonka edustajat nyt liikuttuvat lähes itkuun omistakin sanoistaan siteeratessaan "Äänruuttia".
Kannattaa kuitenkin pitää mielessä professori Rentolan, asioita sivusta seuraavan järkimiehen, äskeiset kommentit:
"Etulinjan maassa suomalaisille voi tulla holotna olo." - "Jatkossakin Kremlin päätökset voivat vaikuttaa väkevästi täkäläiseen päähinemuotiin."
Niin että vasta tulevat ajat näyttänevät, ketkä meillä Suomessa keväimellä 2022 "ajattelivat heikosti".
Minä puolestani jään pelonsekaisella kiinnostuksella odottamaan, millaiset muut kuin sotilaalliset voimat alkavat maassamme jylläämään. Oikeiston koomisiin mittoihin paisuneet ilonkyyneeleet jo antoivat siitä esimakua.
PoistaPutinin arvaamattomien hyökkäysten kohteina ovat olleet 22 vuoden aikana pienet liittoutumattomat valtiot joilla ovat olleet heikot asevoimat, nimiä ei tarvinne luetella. Ukraina oli listalla viimeisenä ja hyökkäys oli mittakaavaltaan massiivinen ja röyhkeä ja toteutukseltaan mitä törkeintä laatua. Venäläiset sotilaat ovat syyllistyneet valtavaan määrään sotarikoksia, asutusalueiden kaukopommituksiin, siviilien pommituksiin, raiskauksista kidutuksiin ja murhiin ja fosforipommien käyttöön jne. Venäläiset sotilaat kieltäytyvät kunnioittamasata kansainvälisiä sopimuksia jotka koskevat sodankäynnin sääntöjä, liittyen aserajoituksiin ja sotavankien kohteluun. Samalla on vierasta omaisuutta rahdattu Venäjälle valtavat määrät sekä kolme laivalastillista Ukrainalle tärkeätä viljaa on laivattu kolmansiin maihin.
PoistaKaikki tämä on uhannut läntistä Eurooppaa vakavasti, Suomi mukaan lukien. Vaikka meillä ovat vahvat asevoimat ja kehittyneet asejärjestelmät ja taistelutahtomme on korkea johtaen raivokkaaseen taisteluun, olemme heikommassa asemassa kuin potentiaalinen vihollinen jolla iskuvoima on monikymmenkertainen. Ei liene ihme että järkevät kansalaiset harkitsevat asiat nopeasti oikeaan asentoon. Suomi ei ole tässä suhteessa poikkeus vaan sääntö.
Taas tämä Venäjän rauhanjulistus, 'jos uskallat vähänkään vaikeuttaa mahdollista hyökkäystämme niin ydinaseilla sitten tullaan'. Toivottavasti lopulta käy kuten aina ennenkin.
PoistaOlemme vähälukuinen kansa, jonka kukaan naapurimme ei voi kuvitella hyökkäävän kenenkään kimppuun. Tästä huolimatta olemme aina olleet "etulinjassa", halusimme sitä tai emme. Natopäätös ei tuo holotnaa oloa eivätkä Kremlin päätökset vaikuta päähinemuotiimme. Päinvastoin päätöksiemme liikkumavara tulee kasvamaan, koska Venäjä ei enää voi sotilaallisella uhalla vaikuttaa kuten aikaisemmin. Näyttää myös siltä, että taloudellinen painostamisen mahdollisuudet hupenevat hyvää vauhtia. Nyt ollaan menossa kohti parempia aikoja.
PoistaYlipäänsä kaikki energiariippuvuus ja muu taloudellinen riippuvuus on katkaistava Venäjään kokonaan. vasta kun Venäjä alkaa kunnioittaa naapurikansojaan eikä yritä tuhota tai orjuuttaa niitä, voimme kenties aloittaa alusta luottamuksen rakentamista. Juuri nyt luottamus Venäjään on nolla.
PoistaTaitaa iskeä meihin enemmän kuin venäläisiin.
PoistaNATO turvaa Suomen ja Venäjän välisen rajan. Venäjältä poistuu suuret huolet tältä ilmansuunnalta.
VastaaPoistaKansanedustaja Merja Kyllönen on ymmärtänyt täysin väärin Suomen liirttymisen NATOon. Ruotsikin liittyy samanaikaisesti. Näillä näkymin kaikki Pohjoismaat ovat kohta NATOn jäseniä. Myös Putin suhtautuu asiaan maltillisesti päinvastoin kuin Merja Kyllönen on odottanut ja ehkä jopa toivonut.
"Sitoutumattomina vältämme paremmin suursodan. Ajatus ei ota auetakseen."
VastaaPoistaKannattaa jatkaa ajattelun harjoittelemista. Kummankin nyt eduskunnassa esillä olleen vaihtoehdon logiikka avautuu varsin helposti: sekä Natoon liittymisen kannattajien että vastustajien. Tämän suhteen ei tarvitse odottaa tulevia aikoja.
Toinen asia on, että tulevaisuuden skenaarioita ei juuri avattu eli sitä paljon puhuttua keskustelua - ei käyty. Olisiko pitänyt? Riippuu siitä, kuuluuko ulkopolitiikka lopulta kansalle, tai edes kansanedustajille, siis tosipaikan tullen.
Keskusteluu olisi ollut aikaa, ja aihettakin, jo paljon aiemmin, Hyvin tehokkaasti yritykset torpattiin.
Nyt "keskustelusta" tuli ahdistuksen ja vähän muidenkin tunteiden purkamista.
Epävirallisemmissa vuorosanoissa oli löyhkää, joka kantautui Tuomiojankin nenään.
Muta kansanvallan näytelmä kieltämättä oli tyylikäs, ja poliittista lahjakkuutta löytyi niin, että kaikki osasivat vuorosanansa.
- KK -
Vaikka olenkin kannattanut Natoon menoa jo 25 vuotta (silloin ovi oikeasti aukesi, sitä ennen vain haaveilin), niin ymmärrän toki hyvin vastustajienkin näkökannan.
PoistaTuskin meillä pariinkymmeneen vuoteen tässä mitään hätää olisi. Mutta joskus Putinin jälkeen valtaan voisi nousta johtaja, jonka mielestä maailmanpoliittinen tilanne vaatii suhteidemme syventämistä huolestuttavan kehityksen pysäyttämiseksi.
Asiasta toki neuvotellaan veljellisessä hengessä.
Ongelmana NATOssa onkin Yhdysvaltain presidentin mielenterveys ja terveys.
PoistaGödelin epätäydellisyyslause on todellakin tärkeä, maailmankuvallisesti merkittävä tulos, mutta ei se ole mielestäni nykyihmisen maailmankuvan perusta. Päinvastoin: Gödelin tuloksen tuntevat lähinnä ihmiset, jotka harrastavat matematiikkaa tai filosofiaa. Suurin osa väestöstä ei ymmärrä tuloksen laajakantoisuutta ja sitä, miten se asettaa inhimillisen tiedon äärimmäisen rajan: on tosia lauseita, joiden totuutta emme koskaan voi todistaa.
VastaaPoistaVai onko tämä sittenkään tiedon raja? Eikö se pikemminkin ole logiikan raja? Onko tietoa, jota voi saavuttaa logiikan lakien ulkopuolelta?
Byrokratia määriteltiin joskus virastokankeudeksi. Jotain hyvin negatiivista siis. Sanaa käytetään nykyisin kuitenkin hyvin usein merkityksessä hallinto yleensä. Siis esimerkiksi nimittämällä vaikkapa kunnallishallintoa kunnallisbyrokratiaksi. Hallinto sinänsä on välttämätöntä jokaisessa valtiossa,. Se voi olla hyvää tai huonoa, liiallista tai lìian heikosti resurssoitua.
VastaaPoistaKun merkitykset sekoitetaan, joskus kai tahallaankin, kuulija ei voi tietää, mistä on kyse.
Kun tietää kuka sekoittaa merkityksiä, tietää joskus senkin mistä on kyse.
PoistaPertti Paasio piti ulkoministerinä puheen Washingtonissa Yhdysvaltojen niin sanotulla pressiklubilla, joka on tunnettu vaativana paikkana. Kärkäs amerikkalainen media esittää kysymyksiä, kun ulkoministeri on esitelmöinyt maansa ulkopolitiikasta.
VastaaPoista– Toimittaja kysyi Paasiolta: "Eikö Suomen tragedia ole pelkistettävissä siihen, että teillä on 1 300 kilometriä yhteistä rajaa Neuvostoliiton suuntaan?" Paasio vastasi: "Se se vasta tragedia olisi, jos sitä rajaa ei olisi."
Jollain venäläisellä tv-kanavalla näytettiin metsäpaloja ja niiden sammutusta. Liekö otettu huomioon, että laajojen metsäpalojen käynnistäminen Suomen rajalla voisi olla yksi Venäjän kiusanteon muoto.
VastaaPoistaKielioppi 6-.
PoistaVoidaanko otaksua että metsäpalo on kelvollinen käytettäväksi sodassa?
Lisätehtävä
Kyllä.
Ei.
Valitse mieluisin vaihtoehto mutta vain yksi.
Voisi olla, mutta ne metsät on hakattu suomalaisiin sellukattiloihin.
Poista
VastaaPoistaEipä siinä sitten sen kummempia oikeastansa olekaan, kun saadaan vain ensin perusteellisesti ja huolellisesti tämä kaikkein suurin ja kylmin sota voitettua.
Rauha, ah! Oi että.
No, voi olla että ihmiskunnan kaiken juomaveden ja kaiken ravinnoksi kelpaavan aineksen isojako saadaan globalisaation (aidon) ynnä väistämättä sitä seuraavan helvetillisen paniikin aikana täpärästi alkuun, mutta eipä sen oikeastansa ole paskankaan väliä.
Olemme jo syöneet itsemme kylläisiksi, kaivaneet hautamme hampaillamme.
Ei mitään hätää enää.
Vihdoinkin maailmanrauha.
Olemme pieni kansakunta jonka materiaaliset voimavarat ovat verraten vaatimattomat.
VastaaPoistaMonimuotosodankäynnin yleistyttyä meidän olisikin luultavimmin hyödyllistä ja voinee sanoa jopa olevan tarpeen kehittää keinoja joilla voimme puolustautua.
Eräs saattaisi olla tsaristisessa hengessä preussilaisen kurin tavoin toimiva byrokratia kunhan se toteutetaan suomalaisen laadun vaatimukset täyttävään määrään ja markkinoidaan vientituotteen tapaan.