Etusormi

 

Tunnen jätkän, joka osoittaa minua ja muita etusormellaan, kun hänellä on asiaa. Häntä lykitään tästä kärryillä, mutta joskus hän kiipeää portaat ihan itse. Ja näyttää sormella.

 

Etusormi on latinaksi ”index”, oikean käden.

 

Olen ryhtynyt tekemään indeksiä eli asiahakemistoa elämästäni.

 

«« Mötikäinen, Malakias, professori, HY, tavattu siivouskomerosta toimistosihteerin kanssa VIII 3.7.11.; nimitetty virkaansa viekkaudella ja vääryydellä, IX 18.3.; Addendum 18, passim.

«« Ipsissimus; kun aioin konekivääriampujaksi vuonna 1947, LC 3.11. Hotchkissin ja Maximin  vertailua saksalaiseen MG42-aseeseen LC 3.11.8. Peckinpah, ”Hurja joukko” konekivääriurheilun yhteenvetona LC 3.12. Bengtskärin majakkasaaren Madsen-konetykki rannikkopuolustuksessa LC 4.0.18

«« Kirosanojen käsikirja ”Les gros mots” (Tel Quel) 1973 (Paris). Ks. myös «« Joka naisen niksikirja, Suova, Maija (ed.) 1953, s. 55-56, 108.

«« Jumalauta, sanoi Joulupukki, kun lahjat loppui, Kemppinen, J., op. cit, s. 11088

 

Tämän kirjoituksen kuvassa esiintyvä kirja kertoo, miten yllättävästi sekä konkordanssi että indeksi keksittiin jokseenkin samanaikaisesti 1250-luvulla. Grossetesten uraa uurtavan teoksen jaksoja on kahdessa museossa. 

 

Luetteloiden laatiminen näyttäisi olleen kirjoitusten lähtökohta ympäri tunnetun maailman, unohtamatta ennustuksia ja rukouksia. On kohtuullisen oikein väittää, että tämä kirjaimistomme on foinikialaisten kehittämä. Jatkuvuuden erottaa jopa paljaalla silmällä. Myös heprea ja arabia ovat samaa kantaa, ja laiskanpulskeiden ihmisten vaikeaksi väittämä kyrillinen eli venäläinen kirjoitus on päivänselvästi sitä samaa.

 

Mitä perua on aakkosten järjestys, siis alfa ja omega, englanniksi A – Z, suomeksi A - Ö, on sitä vastoin aika mutkikas tarina. Tuo järjestys vakiintui varhain, eikä siinä tunnu olevan mitään havaittavaa juonta. Myös digitaalisen maailman järjestelmät, kuten Unicode ja heksadesimaalit, pyörivät tuo aakkoston ympärillä.

 

On väitetty – itse epäilen, että väite on humalaisen päähänpisto – että kiinalaisten ja japanilaisten tietty jälkeenjääneisyys softan kehittämisessä – johtuu sitä, että he käyttivät lähdekoodii läntisiä kirjaimia ja jopa käyttöjärjestelmät olivat pitkään englanninkielisiä, ainakin DOS.

 

Surullinen ajatus. Korkein runous ja kaunein kirjoitus olivat Kiinassa samaa T’ang -kauden perua eli ajanlaskumme ensimmäisen vuosituhannen lopulta. T.S. Eliot esitti muka uutena ajatuksena runouden ylivertaisuudesta, että sen korvaamaton tehtävä on siivot kieltä ja pyyhkiä siitä pölyt.

 

Mutta konkordanssi oli ensin luettelo kaikista Raamatun sanoista ja indeksi eli asiahakemisto palveli suuresti muun muassa saarnamiehiä. Kirjojen kulttuuri levisi kuin rutto 1200-luvulla. Indeksit olivat enemmän kuin tarpeen.

 

Nyt me ovat vielä enemmän. Google ei ole ”hakukone”, vaan indeksi eli asiahakemisto. Sellaisen aikaansaaminen on valtava työ. Vltava on ollut kyllä taloudellinen tuloskin.