Jukka Kemppinen, fil. tohtori, kirjailija, s. 1944, eläkkeellä. Johtava tutkija, professori, hovioikeudenneuvos, korkeimman oikeuden esittelijä, asianajaja. Runokokoelmia, tietokirjoja, suomennoksia, tuhansia artikkeleita, radio-ohjelmia. ym. Blogilla on joka päivä ainakin 3000 lukijaa, yli 120 000 kuukaudessa, vuodesta 2005 yli 10 miljoonaa. Palkintoja; Suomen Kulttuurirahaston Eminentia-apuraha 2017 tieteellistä ja taiteellista elämäntyötä koskevaan työskentelyyn.
Jos taas hiilinieluaan siinä missä sieluaan alat joulunakin pohtia niin etpä taida tohtia moniakaan kohtia perinteistä noudattaa joulusauna löylyineen ei mahdu hiilitaseeseen!
ja lähimmäistään lyömättä jää joulukinkut syömättä.
Vaan arkipäivän kohtuuskaan ei kuulu juhlaan suurimpaan ei sentään pelkkää kaalia syödä kun on saturnaalia!
Hauska jouluruno! Minä en juuri osaa riimeillä, mutta Areenassa "Tobias leipoo joulutarinan" ja Ole kertoo H.C.Andersenin sadun "Snemanden", Lumiukko, niin että sen ymmärtää (varsinkin kun lukee tekstin). Jos jollakulla on vielä 20 minuuttia ylimääräistä aikaa jossain välissä (ja kiinnostusta), niin Areenassa, radion puolella voi kuulla Tove Janssonin joulukertomuksen "Granen" kirjailijan itsensä lukemana, kauniisti melkein riikinruotsiksi äännettynä. "Näkymättömän lapsen" neljäs luku.
Jouluaattona 2021 ylen radiouutisissa klo 16 ja17 oli juttu enkelihenkisyydestä. Samassa virkkeessä käytettiin ilmaisua ”ortodoksi” ja ”roomalaiskatolinen” muistaakseni taivutetuissa muodoissa. Jos käyttää ilmaisua ”ortodoksi” pitää käyttää rinnakkaisilmaisua ”katolinen”, ei ”roomalaiskatolinen”. Sanan ”ortodoksi” vakiintunut suomennos on ”oikeaoppinen” vastaavasti sanan ”katolinen” suomennos ”yleinen”. ”Kreikkalaiskatolinen” ja ”roomalaiskatolinen” ovat sivistyneesti oikein rinnakkaisilmaisuja. Jos käyttää ilmaisua ”lappalainen” pitää sietää myös niin ikään sivistymätön ilmaisu ”lantalainen”. Ilmaisut ”saamelainen” ja ”suomalainen” ovat korrekteja rinnakkaisilmaisuja. Jos käyttää ilmaisua ”ryssä” pitää sietää niin ikään myös sivistymätön ilmaisu ”tšuhna”. Ilmaisut ”venäläinen” ja ”suomalainen” ovat korrekteja rinnakkaisilmaisuja. ”Vihollinen” lienee sotaa koskevassa keskustelussa aina korrekti ilmaisu. Lukuun ottamatta autenttisia lainauksia pitää aina käyttää korrekteja, sivistyneitä ilmaisuja, mutta rinnakkaisesti oikein; näin ei radion uutisissa jouluaattona tapahtunut. Kaikille hyvää joulua ja parempaa uutta vuotta 2022.
Alunperin lantalainen ei ollut mikään haukkumasana, vaan tarkoitti lappalaisten eli saamelaisten eteläpuolella asuvaa maanviljelijäväestöä, niin norjalaisia ja ruotsalaisia kuin suomalaisiakin. Nimi tuli sanasta "land", ei siis lannasta.
Mielestäni "ryssä" ei ole sivistymätön ilmaisu vaan vanhan perinteen mukainen kieliasu. Ruotsin kielessä se kuuluu sanastoon ja on ollut muodossa "ryss" satoja vuosia. Venäläiset itse käyttävät itsestään vastaavaa sanaa. Miksi meidän pitäisi ryhtyä käyttämään jotain uuskieltä?
Sanat eivät itsessään pahenna vaan tarkoitus siellä takana.
Kielipidepoliisi valvoo myös joulupukin parran korrektia mallia. Ei mikään estä kuvittelemasta sen pituutta tai lyhyyttä. Kaikki arvaukset ovat oikein tehdyt. Sinisiä tonttuja ei ole.
Ano ei ihan observoinut että pääpuheenvuoro käsitteli ylen ohjelmaa jossa nimistä ei ollut yhtikäs puhe vaan uskon nimityksistä.
Nimi; kuten puku, tekee henkilön. Lystinpäiten kutsun sitä nomenestomenologiaksi. Yllättäen sen olemassaolo voidaan todistaa. Osa todistusta on tuo jonka anonyymi juuri avuliaasti esitti.
Ellei sitten ole kyse kuvitteellisen hahmon nimestä josta on lukuisia populaarikulttuurin luomia vaihtoehtoja joita on johdettu Nicholas - nimisestä pyhimyksestä. Tässä nuuttipukki on jätetty huomiotta sillä sanan kanta on toinen, muu - ei kristillinen ja vanhempaa perua.
Yksityiskohtaisempaa selvitystä kaipaaville suositan yleistä sivistystä ja parempaa aivotoimintaa. Kokeilkaapa kalanmaksaöljyä. Aluksi voitte korvata hoitotason konjakkkiannoksen sanotulla aineella 1/100n.
Ehkäpä H.Allantie opservoitsee meille tyhmemmille (mutta paljon selväsanaisimmille), mitä uskontoa näillä tekstin nimityksillä tarkoitetaan:
"Ilmaisut ”saamelainen” ja ”suomalainen” ovat korrekteja rinnakkaisilmaisuja. Jos käyttää ilmaisua ”ryssä” pitää sietää niin ikään myös sivistymätön ilmaisu ”tšuhna”. Ilmaisut ”venäläinen” ja ”suomalainen” ovat korrekteja rinnakkaisilmaisuja. ”Vihollinen” lienee sotaa koskevassa keskustelussa aina korrekti ilmaisu."
Kiitokset lantalaisuus-käsitteen huomauttajalle valistavasta kommentista. – ”Kotiryssä” -ilmiö on Suomen poliittisen historian osarealiteetti. Voisiko käyttää ilmaisua ”tehtaankatu-salayhteys” yhdysviivalla tai ilman? ”Tehtaankatuyhteys” ilman ”sala”-sanaa olisi ehkä liian neutraali ilmaisu? Vaihtoehtoilmaisuja olisivat myös ”tehtaankatu-epävirallisyhteys” ja jopa räikeä ”tehtaankatu-hämäräyhteys”?
Ehkäpä en, ota itse selvää. Voit kysyä kirjastosta apua. Aapiskirja on hyvä aloitus. Toisaalta voit jättää koko touhun ja pysytellä nimettömänä ja tyylikkäänä kommentoijana joka on aina oikeammassa kytätessään muiden sanomisia. Varo virheitä, uskottavuutesi on täysin niiden puutteen varassa. Yksioikoisuus on mahtavaa, paitsi jos se kohdistuu sinuun.
Stenlund: "Mielestäni "ryssä" ei ole sivistymätön ilmaisu vaan vanhan perinteen mukainen kieliasu. Ruotsin kielessä se kuuluu sanastoon ja on ollut muodossa "ryss" satoja vuosia. Venäläiset itse käyttävät itsestään vastaavaa sanaa. Miksi meidän pitäisi ryhtyä käyttämään jotain uuskieltä?" ..
Stenlund se tuntuu joulunaikaankin liikuskelevan ketunhäntä kainalossa. Jos hän ei todellakaan tunne niitä äärimmäisen halventavia konnotaatioita, joita Suomessa "ryssittelyyn" yhdistettiin ns. ensimmäisen tasavallan aikana ja sotavuosina, niin voi voi sitten vain.
2010-luvulla satuin yleisöluennolla kuulemaan, miten luennoitsijan ("huumorimiehiä") viljelemä "hurri" laukaisi yleisössä kiivaan vastalauseryöpyn, joka ei tahtonut lainkaan rauhoittua. Ja kuitenkin tuo sana on pejoratiivisuudessaan todella mieto (esim. prof. emer. Nils Erik Villstrand joutuu oikein pohdiskelemaan asiaa teoksessaan Riksdelen/Valtakunnanosa).
Vaikka ei sillä, onhan vaikkapa ruotsin sanastossa monia sanoja, joihin on myöhemmin alettu liittää myös poliittisia merkityksiä. Miten olisi esimerkiksi jo varhaismodernina aikana käytössä ollut kunniallinen käsityöläisammattinimi "slaktare". Kannattaisikohan se Stenlundin antaman mallin mukaisesti jälleen elvyttää uusiokäyttöön Suomen vuoden 1918 kansalaissodan kuvauksissa?
Sanalla ei ole muuta merkitystä kuin kieliyhteisön sille antama. Ja sekin muuttuu ajan mittaan, välillä nopeastikin. Vaikka Ryssland on korrekti ilmaus, niin ryssä ei ole - herra tietää miksi. Hurri on paljon miedompi. Lahtari valkoisten nimityksenä on vastaava kuin vastapuolen punikki.
Kieli muuttuu, merkitykset muuttuvat. Vanhojen mielestä nuoret puhuvat väärin. Eikö se ole totta vai todellista, esimerkiksi.
Veljekset, vanhoja poikia molemmat, jäivät asustelemaan loppuiäkseen (toinen kuoli 74 v ja toinen 81 v) hirsiseen, pärekattoiseen synnyinpirttiinsä. He eivät koskaan kutsuneet toisiaan nimellä, vaan toinen oli "tuo muuan" ja toinen "se yksi".
"Kääpikö se tuo muuan saanassa?"
"Minnekkään se yksj´ nyt on jiäny?"
(Pitäisiköhän nämä vakiintuneet kutsumanimet nyt kirjoittaa isolla alkukirjaimella?)
Romaanin nimeksi voi panna nyt melkein mitä vain - ilman kenenkään "paheksumista". Eikä Anneli Kanto silti tarkoittanut, että HÄNEN mielestään kyse oli "lahtareista", (Olen vuonna 2018 kullut hänen esitelmänsä.)
Mutta "lahtari" historiantutkijalla asiaproosassa ilman lainausmerkkejä (niin kuin K-sarjalla punikki toistuvasti)? Löytyykö esimerkkejä?
K-sarjalla kyse lienee tietoisesta provokaatiosta. Sillä eikö ole niin, että yleisesti mediassa ja julkisuudessa sisällissotamme osapuoliin suhtaudutaan täysin päinvastaisilla tavoilla: punaisiin ymmärtäen ja säälien, valkoisiin tuomiten ja inhoten?
Mielestäni Anneli Kannon Lahtareita voi asennetasolla verrata Sillanpään Hurskaaseen kurjuuteen. Rikolliseen julmuuteen osallistuneet kuvataan yksinkertaisiksi harhautuneiksi tomppeleiksi, jotka eivät tienneet mitä tekivät.
Punikki lienee häviäjistä käytetyistä halventavista nimityksistä lievemmästä päästä. Niitä muita ei nyt halua tässä ruveta luettelemaan. Kosto ja syrjintä ulottui pieniin lapsiinkin. Siksi pidän Keskisarjan käytöstä epäasiallisena, mutta sillähän hän brassailee.
"Sillä eikö ole niin, että yleisesti mediassa ja julkisuudessa sisällissotamme osapuoliin suhtaudutaan täysin päinvastaisilla tavoilla: punaisiin ymmärtäen ja säälien, valkoisiin tuomiten ja inhoten?"
En minä tuollaista säännönmukaisesti vinoa asennejakaumaa ole pannut merkille. Kun muistovuonna 1918 julkisuudessa kysyttiin itse tasavallan presidentiltä ja toisaalta ministeri Orpolta (muistaakseni eduskunnan valtiosalissa), millä nimellä he vuoden 1918 sotaa kutsuvat, kumpikin vastasi suunnilleen näin: - Minun (lapsuuden)kodissani käytettiin nimeä Vapaussota. Loppu jäikin sitten kuulijan itsensä pääteltäväksi. Tietenkin myös korkeassa asemassa olevilla saa olla asiaan henkilökohtainen kanta, mutta kun kyseessä samalla ovat valtiollisen instituution asemassa olevat henkilöt, jäin kyllä kohdallani ihmettelemään. Lisäksi tuossa valtiosalin samaisen juhlatilaisuuden televisioinnissa annettiin todella paljon paljon puheaikaa eräälle kokoomuslaiselle erittäin vapaussotamieliselle historioitsijalle.
Jos sitten hävinnyttä osapuolta kohtaan osa julkisuudessa toimivista tunteekin myötätuntoa, voisiko se ehkä johtua siitä, että voittajat panivat huhti-toukokuussa 1918 kostoksi toimeen niin massiivisen verilöylyn ("skall bli arkebuseras på stället" jne.), vähintään suhteessa 1 : 5, vaikka kyseessä oli jo syksyllä 1917 lailliseksi julistautunut osapuoli. Ja tuo kaikki tapahtui ilman lakiperustaa.
Jännä arvailla, mitkä nyt vielä sallitut sanat muuttuvat tulevina vuosina kielletyiksi. Vai käykö myös niin, että jotkut kielletyt muuttuvat uudelleen sallituiksi?
Kenen niskaan kaikki pahuus sitten kaadettaisiin, aijuu kiellettäisiin sanan paha käyttö. Tosiaan. Ehkä sittenkin liian pitkälle vietyä. Jospa eräät saisivat luvat poliisilta, haettuaan lääkäriltä lausunnon? Saisivat olla erinomaisen ahkeria töissään, syytösten virratessa vuolaina. Miltä tämä vaikuttaisi? Aluksi voisi olla vähän totuttelemista mutta entäpä jos lupatoimiston luvissa olisi klausuuli että puheissa esiintyvät viittaukset joutuu numeroimaan juoksevalla järjestysluvulla jonka saa keskustekisteristä pientä maksua vastaan, ahkerimmille annettaisiin luotollinen tili?
Hieno jouluruno! Itse en osaa runoilla mutta vaimo kirjoitti oikein hauskan runon joulun lapselle, joulupäivänä neljä vuotta täyttäneelle pojanpojalle.
On Joulun Sielu rakkaus
VastaaPoistasymbolinaan lahjapakkaus.
Jos taas hiilinieluaan
siinä missä sieluaan
alat joulunakin pohtia
niin etpä taida tohtia
moniakaan kohtia
perinteistä noudattaa
joulusauna löylyineen
ei mahdu hiilitaseeseen!
ja lähimmäistään lyömättä
jää joulukinkut syömättä.
Vaan arkipäivän kohtuuskaan
ei kuulu juhlaan suurimpaan
ei sentään pelkkää kaalia
syödä kun on saturnaalia!
Rauhaa päälle maan
käyn toki teille toivottaan!
Aivan loistava jouluruno!
VastaaPoistaHyvää joulua Hyvinkäältä
Toivotamme blogistille, samoinkuin yhteiselle lukevalle kansalle, kaunista joulua sekä vähemmän pitkästyttävää uutta vuotta!
VastaaPoistaJOULU nro. 57
VastaaPoistaLohiviilupaketissa oli Bear Diet. Helppoa ja yksinkertaista karhuille.
Karhut eivät pahemmin lue paketista. Myydään ihmisille.
Ihmistenkään ei tulisi lukea kalapaketista, ei ole kalan sarjanumeroa.
Söin viilut, puhelin soi. Sarjanumerohan se.
Hauska jouluruno! Minä en juuri osaa riimeillä, mutta Areenassa "Tobias leipoo joulutarinan" ja Ole kertoo H.C.Andersenin sadun "Snemanden", Lumiukko, niin että sen ymmärtää (varsinkin kun lukee tekstin). Jos jollakulla on vielä 20 minuuttia ylimääräistä aikaa jossain välissä (ja kiinnostusta), niin Areenassa, radion puolella voi kuulla Tove Janssonin joulukertomuksen "Granen" kirjailijan itsensä lukemana, kauniisti melkein riikinruotsiksi äännettynä. "Näkymättömän lapsen" neljäs luku.
VastaaPoistaHyvää joulua kaikille!
Meillä on tuo Tove Janssonin hieno muuminovelli "Kuusi" kuulunut jouluaattoon kuin toisena jouluevankeliumina. Nytkin sen taa luimme.
PoistaRauhallista joulua kaikille runoilijoille ja blogin seuraajille.
VastaaPoistaJouluaattona 2021 ylen radiouutisissa klo 16 ja17 oli juttu enkelihenkisyydestä. Samassa virkkeessä käytettiin ilmaisua ”ortodoksi” ja ”roomalaiskatolinen” muistaakseni taivutetuissa muodoissa. Jos käyttää ilmaisua ”ortodoksi” pitää käyttää rinnakkaisilmaisua ”katolinen”, ei ”roomalaiskatolinen”. Sanan ”ortodoksi” vakiintunut suomennos on ”oikeaoppinen” vastaavasti sanan ”katolinen” suomennos ”yleinen”. ”Kreikkalaiskatolinen” ja ”roomalaiskatolinen” ovat sivistyneesti oikein rinnakkaisilmaisuja.
VastaaPoistaJos käyttää ilmaisua ”lappalainen” pitää sietää myös niin ikään sivistymätön ilmaisu ”lantalainen”.
Ilmaisut ”saamelainen” ja ”suomalainen” ovat korrekteja rinnakkaisilmaisuja.
Jos käyttää ilmaisua ”ryssä” pitää sietää niin ikään myös sivistymätön ilmaisu ”tšuhna”.
Ilmaisut ”venäläinen” ja ”suomalainen” ovat korrekteja rinnakkaisilmaisuja.
”Vihollinen” lienee sotaa koskevassa keskustelussa aina korrekti ilmaisu.
Lukuun ottamatta autenttisia lainauksia pitää aina käyttää korrekteja, sivistyneitä ilmaisuja, mutta rinnakkaisesti oikein; näin ei radion uutisissa jouluaattona tapahtunut.
Kaikille hyvää joulua ja parempaa uutta vuotta 2022.
Tärkeintä lienee tulla ymmärretyksi.
PoistaHyvää joulua.
Alunperin lantalainen ei ollut mikään haukkumasana, vaan tarkoitti lappalaisten eli saamelaisten eteläpuolella asuvaa maanviljelijäväestöä, niin norjalaisia ja ruotsalaisia kuin suomalaisiakin. Nimi tuli sanasta "land", ei siis lannasta.
PoistaMielestäni "ryssä" ei ole sivistymätön ilmaisu vaan vanhan perinteen mukainen kieliasu. Ruotsin kielessä se kuuluu sanastoon ja on ollut muodossa "ryss" satoja vuosia. Venäläiset itse käyttävät itsestään vastaavaa sanaa. Miksi meidän pitäisi ryhtyä käyttämään jotain uuskieltä?
PoistaSanat eivät itsessään pahenna vaan tarkoitus siellä takana.
Rauhallista Joulunviettoa kaikille!
Kielipidepoliisi valvoo myös joulupukin parran korrektia mallia. Ei mikään estä kuvittelemasta sen pituutta tai lyhyyttä. Kaikki arvaukset ovat oikein tehdyt. Sinisiä tonttuja ei ole.
PoistaJuu, ei nimi miestä pahenna, vaan mies nimen.
PoistaAno ei ihan observoinut että pääpuheenvuoro käsitteli ylen ohjelmaa jossa nimistä ei ollut yhtikäs puhe vaan uskon nimityksistä.
PoistaNimi; kuten puku, tekee henkilön. Lystinpäiten kutsun sitä nomenestomenologiaksi. Yllättäen sen olemassaolo voidaan todistaa. Osa todistusta on tuo jonka anonyymi juuri avuliaasti esitti.
Ellei sitten ole kyse kuvitteellisen hahmon nimestä josta on lukuisia populaarikulttuurin luomia vaihtoehtoja joita on johdettu Nicholas - nimisestä pyhimyksestä. Tässä nuuttipukki on jätetty huomiotta sillä sanan kanta on toinen, muu - ei kristillinen ja vanhempaa perua.
Yksityiskohtaisempaa selvitystä kaipaaville suositan yleistä sivistystä ja parempaa aivotoimintaa. Kokeilkaapa kalanmaksaöljyä. Aluksi voitte korvata hoitotason konjakkkiannoksen sanotulla aineella 1/100n.
Ehkäpä H.Allantie opservoitsee meille tyhmemmille (mutta paljon selväsanaisimmille), mitä uskontoa näillä tekstin nimityksillä tarkoitetaan:
Poista"Ilmaisut ”saamelainen” ja ”suomalainen” ovat korrekteja rinnakkaisilmaisuja.
Jos käyttää ilmaisua ”ryssä” pitää sietää niin ikään myös sivistymätön ilmaisu ”tšuhna”.
Ilmaisut ”venäläinen” ja ”suomalainen” ovat korrekteja rinnakkaisilmaisuja.
”Vihollinen” lienee sotaa koskevassa keskustelussa aina korrekti ilmaisu."
Kiitokset lantalaisuus-käsitteen huomauttajalle valistavasta kommentista. – ”Kotiryssä” -ilmiö on Suomen poliittisen historian osarealiteetti. Voisiko käyttää ilmaisua ”tehtaankatu-salayhteys” yhdysviivalla tai ilman? ”Tehtaankatuyhteys” ilman ”sala”-sanaa olisi ehkä liian neutraali ilmaisu? Vaihtoehtoilmaisuja olisivat myös ”tehtaankatu-epävirallisyhteys” ja jopa räikeä ”tehtaankatu-hämäräyhteys”?
PoistaEhkäpä en, ota itse selvää. Voit kysyä kirjastosta apua. Aapiskirja on hyvä aloitus. Toisaalta voit jättää koko touhun ja pysytellä nimettömänä ja tyylikkäänä kommentoijana joka on aina oikeammassa kytätessään muiden sanomisia. Varo virheitä, uskottavuutesi on täysin niiden puutteen varassa. Yksioikoisuus on mahtavaa, paitsi jos se kohdistuu sinuun.
Poistaon varmaan veljesuniversumia.
VastaaPoistaTulkaa, jos teitä on.
Onnea syntymäpäiväsankarille (vähän myöhässä, mutta ei haitanne, kun onnea tarvitaan aina)!
VastaaPoistaHyvää joulua ja idearikasta uutta vuotta 2022!
T: Lea N.
Kuules pikku karhukainen
VastaaPoistaTarina tää synkänlainen
Kertoi ensin mutsi mulle
Reprisoin sen tässä sulle
(noin 1000 säettä myöhemmin)
Missä hurme huppeloi
Missä tuhkaa sataa
Siellä lysti laulu soi
Karhukaiset mataa
Tässä sulle ensi alkeet
kuinka puhkuu maliman alkeet
Poika tämä mielees paina
Karhukaiset jyllää aina
Karhukaiset eivät "mada" (matele?), vaan niillä on jalat, joilla ne kävelevät. Ja jopa juoksevat.
PoistaStenlund: "Mielestäni "ryssä" ei ole sivistymätön ilmaisu vaan vanhan perinteen mukainen kieliasu. Ruotsin kielessä se kuuluu sanastoon ja on ollut muodossa "ryss" satoja vuosia. Venäläiset itse käyttävät itsestään vastaavaa sanaa. Miksi meidän pitäisi ryhtyä käyttämään jotain uuskieltä?"
VastaaPoista..
Stenlund se tuntuu joulunaikaankin liikuskelevan ketunhäntä kainalossa. Jos hän ei todellakaan tunne niitä äärimmäisen halventavia konnotaatioita, joita Suomessa "ryssittelyyn" yhdistettiin ns. ensimmäisen tasavallan aikana ja sotavuosina, niin voi voi sitten vain.
2010-luvulla satuin yleisöluennolla kuulemaan, miten luennoitsijan ("huumorimiehiä") viljelemä "hurri" laukaisi yleisössä kiivaan vastalauseryöpyn, joka ei tahtonut lainkaan rauhoittua. Ja kuitenkin tuo sana on pejoratiivisuudessaan todella mieto (esim. prof. emer. Nils Erik Villstrand joutuu oikein pohdiskelemaan asiaa teoksessaan Riksdelen/Valtakunnanosa).
Vaikka ei sillä, onhan vaikkapa ruotsin sanastossa monia sanoja, joihin on myöhemmin alettu liittää myös poliittisia merkityksiä. Miten olisi esimerkiksi jo varhaismodernina aikana käytössä ollut kunniallinen käsityöläisammattinimi "slaktare". Kannattaisikohan se Stenlundin antaman mallin mukaisesti jälleen elvyttää uusiokäyttöön Suomen vuoden 1918 kansalaissodan kuvauksissa?
Sanalla ei ole muuta merkitystä kuin kieliyhteisön sille antama. Ja sekin muuttuu ajan mittaan, välillä nopeastikin. Vaikka Ryssland on korrekti ilmaus, niin ryssä ei ole - herra tietää miksi. Hurri on paljon miedompi. Lahtari valkoisten nimityksenä on vastaava kuin vastapuolen punikki.
PoistaKieli muuttuu, merkitykset muuttuvat. Vanhojen mielestä nuoret puhuvat väärin. Eikö se ole totta vai todellista, esimerkiksi.
"Lahtari valkoisten nimityksenä on vastaava kuin vastapuolen punikki."
PoistaT. Keskisarja on jo pitkään käytellyt vuoden 1918 toisesta osapuolesta sanaa punikki. Missä viipyy lahtari redivivus? Ujostellaanko sittenkin?
Veljekset, vanhoja poikia molemmat, jäivät asustelemaan loppuiäkseen (toinen kuoli 74 v ja toinen 81 v) hirsiseen, pärekattoiseen synnyinpirttiinsä. He eivät koskaan kutsuneet toisiaan nimellä, vaan toinen oli "tuo muuan" ja toinen "se yksi".
Poista"Kääpikö se tuo muuan saanassa?"
"Minnekkään se yksj´ nyt on jiäny?"
(Pitäisiköhän nämä vakiintuneet kutsumanimet nyt kirjoittaa isolla alkukirjaimella?)
He olivat lapsuuteni naapureita, sukulaisia.
VEK
Anneli Kanto kirjoitti muutama vuosi sitten hyvän ja palkitun kirjan nimeltään "Lahtari". Aika harva paheksui tai kummasteli nimeä.
PoistaSiitäkään huolimatta, että hänen edellinen, vastapuolta käsitellyt kirjansa oli nimeltään "Veriruusut".
Toinen nimi tyly, toinen romanttinen. Eiköhän tämä ole myös totuus suhtautumissa?
Romaanin nimeksi voi panna nyt melkein mitä vain - ilman kenenkään "paheksumista". Eikä Anneli Kanto silti tarkoittanut, että HÄNEN mielestään kyse oli "lahtareista", (Olen vuonna 2018 kullut hänen esitelmänsä.)
PoistaMutta "lahtari" historiantutkijalla asiaproosassa ilman lainausmerkkejä (niin kuin K-sarjalla punikki toistuvasti)? Löytyykö esimerkkejä?
K-sarjalla kyse lienee tietoisesta provokaatiosta. Sillä eikö ole niin, että yleisesti mediassa ja julkisuudessa sisällissotamme osapuoliin suhtaudutaan täysin päinvastaisilla tavoilla: punaisiin ymmärtäen ja säälien, valkoisiin tuomiten ja inhoten?
PoistaMielestäni Anneli Kannon Lahtareita voi asennetasolla verrata Sillanpään Hurskaaseen kurjuuteen. Rikolliseen julmuuteen osallistuneet kuvataan yksinkertaisiksi harhautuneiksi tomppeleiksi, jotka eivät tienneet mitä tekivät.
Punikki lienee häviäjistä käytetyistä halventavista nimityksistä lievemmästä päästä. Niitä muita ei nyt halua tässä ruveta luettelemaan. Kosto ja syrjintä ulottui pieniin lapsiinkin. Siksi pidän Keskisarjan käytöstä epäasiallisena, mutta sillähän hän brassailee.
Poista"Sillä eikö ole niin, että yleisesti mediassa ja julkisuudessa sisällissotamme osapuoliin suhtaudutaan täysin päinvastaisilla tavoilla: punaisiin ymmärtäen ja säälien, valkoisiin tuomiten ja inhoten?"
PoistaEn minä tuollaista säännönmukaisesti vinoa asennejakaumaa ole pannut merkille. Kun muistovuonna 1918 julkisuudessa kysyttiin itse tasavallan presidentiltä ja toisaalta ministeri Orpolta (muistaakseni eduskunnan valtiosalissa), millä nimellä he vuoden 1918 sotaa kutsuvat, kumpikin vastasi suunnilleen näin: - Minun (lapsuuden)kodissani käytettiin nimeä Vapaussota. Loppu jäikin sitten kuulijan itsensä pääteltäväksi. Tietenkin myös korkeassa asemassa olevilla saa olla asiaan henkilökohtainen kanta, mutta kun kyseessä samalla ovat valtiollisen instituution asemassa olevat henkilöt, jäin kyllä kohdallani ihmettelemään. Lisäksi tuossa valtiosalin samaisen juhlatilaisuuden televisioinnissa annettiin todella paljon paljon puheaikaa eräälle kokoomuslaiselle erittäin vapaussotamieliselle historioitsijalle.
Jos sitten hävinnyttä osapuolta kohtaan osa julkisuudessa toimivista tunteekin myötätuntoa, voisiko se ehkä johtua siitä, että voittajat panivat huhti-toukokuussa 1918 kostoksi toimeen niin massiivisen verilöylyn ("skall bli arkebuseras på stället" jne.), vähintään suhteessa 1 : 5, vaikka kyseessä oli jo syksyllä 1917 lailliseksi julistautunut osapuoli. Ja tuo kaikki tapahtui ilman lakiperustaa.
Jännä arvailla, mitkä nyt vielä sallitut sanat muuttuvat tulevina vuosina kielletyiksi. Vai käykö myös niin, että jotkut kielletyt muuttuvat uudelleen sallituiksi?
VastaaPoistaKielletyksi ehdolla ykkössijalle pantakoon suvaitsevaisuus ja kakkoseksi kielletty.
PoistaJotkut kovan luokan jatkuvasti toistetut iskusanat myös katoavat äkisti: esim. "monikulttuuri".
PoistaMyöskään "moniosaajaa" ei näy enää missään, vaikka juuri nyt niitä niin kipeästi tarvittaisiin!
Poistase moniosaaja on multitaskaaja. Ilmaus on tosin osin ironinen.
PoistaSuomessa mitään monikultuuria ole, on vain monokulttuuria pakkoenglanniksi!
PoistaParas monokulttuuri on Lapissa maaliskuusta huhtikuulle. Vaikka huhtikuussakin täytyy nousta ylös ja nimenomaan valoisan yön läsnäollessa siellä.
PoistaPakkoenglanti ja maamme nopea amerikkalaistuminen on näemmä tabu.
Poista...niin, ja kun on ne Laanilan monotanssitkin ja itsellä loppuiäksi monona nautittava musiikki kun toisesta korvasta meni kuulo.
PoistaKiellettyjen sanojen listaa soisin täydennettävän ensitarpeeseen sanalla suvaitsevaisuus ja toisijaisesti sanalla kielletty.
VastaaPoistaKannatan! Lisäksi kieltää pitäisi ehdottomasti sanat vihapuhe, valkoinen, mies ja natsi.
PoistaKenen niskaan kaikki pahuus sitten kaadettaisiin, aijuu kiellettäisiin sanan paha käyttö. Tosiaan. Ehkä sittenkin liian pitkälle vietyä. Jospa eräät saisivat luvat poliisilta, haettuaan lääkäriltä lausunnon? Saisivat olla erinomaisen ahkeria töissään, syytösten virratessa vuolaina. Miltä tämä vaikuttaisi? Aluksi voisi olla vähän totuttelemista mutta entäpä jos lupatoimiston luvissa olisi klausuuli että puheissa esiintyvät viittaukset joutuu numeroimaan juoksevalla järjestysluvulla jonka saa keskustekisteristä pientä maksua vastaan, ahkerimmille annettaisiin luotollinen tili?
PoistaHieno jouluruno! Itse en osaa runoilla mutta vaimo kirjoitti oikein hauskan runon joulun lapselle, joulupäivänä neljä vuotta täyttäneelle pojanpojalle.
VastaaPoista