13. syyskuuta 2021

Tautiko tappoi


 

 

Appeni eli ensimmäisen vaimoni isä Viljo Tuomikoski julkaisi väitöskirjan ravinnon imeytymisestä suolistoon erityisesti leikkaushoidon kannalta (Zur Kenntnis der Ausnutzung der Nahrung nach Darmverkürzungen). Vuosi oli 1928 ja työtä ohjasivat Robert Tigerstedt ja Arne Palmen. Aineisto tutkimukseen hankittiin siten, että väittelijä itse joidenkin muiden opiskelijoiden kanssa eli viikkoja pelkällä pularavinnolla. Tuloksena oli tieto siitä, miten paljon ja mistä kohdin suolistoa. voi poistaa syöpäleikkauksien yhteydessä ja etenkin miten potilasta pidetään hengissä tällaisen leikkauksen jälkeen.

 

Blogini kommentoija selittää minulle Tigerstedtin tutkimuksesta, jonka olen tuntenut 1960-luvulta asti, ja esittää väärinkäsityksiin perustuvia nenään viisaita huomautuksia.

 

Näin keskustelua on käyty sata vuotta. En ole lääkäri mutta historiasta minulla on paperit. Keskustelin usein appeni kanssa näistä asioista. Hän oli ollut opiskelijana Suomenlinnan vankileirillä sanitäärinä ja sanoi, ettei tutkimuksissa ollut tuotu lainkaan esiin erinäisiä asioita, koska ne olisivat olleet loukkaavia sotilashallinnolle.

 

Tuon jatkuvan tutkimustietonsa appeni (kuvassa) sovelsi käyttöön leikatessaan ennen kaikkea ruuansulatuskanavan kasvaimia 1970-luvun alkuun eli eläkkeelle asti. Sotien aikana Tampereen yleinen sairaala toimi sotasairaalana. Tuosta vaiheesta kuulin kaikenlaista, mikä muutti käsityksiäni. Mieleen jäi kertomus Talvisodan pommituksesta, kun sairaalasta menivät kaikki ikkunat ja potilaat oli evakuoitava kovassa pakkasessa eri koululle.

 

Äidinisäni kertoi ja kirjoitti muistiin, mitä aiheutti lavantauti ja mitä punatauti ja miltä ne tuntuivat. Hän oli kokenut ensin mainitun kävellessään Muurmannilta 1917 ja viimeksi mainitun Poltinahon kasarmeilla Hämeenlinnan vankileirillä 1918.

 

Tiedän puolen vuosisadan kokemuksesta, etteivät lukijat halua millään muotoa kuulla asioita, jotka poikkeavat heidän jostain ohimennen kuulemistaan käsityksistä. Parin viime vuosikymmenen kokemus on muutenkin selvä. Kustannusliikkeetkään eivät halua julkaista vaivalloista tietoa.

 

Kuinka moni mahtaa tietää, että esimerkiksi Linnan Täällä Pohjantähden alla II:n kuvaukset punakaartista ja vankileiristä ja myös Hauhontaan ja Syrjäntaan taistelusta ovat vahvasti toimitettuja? Myös Sillanpään ”Hurskas kurjuus” on yleisen mielipiteen varjelemiseksi pumpuloitu.

 

Appeni ja isoisäni lukivat Linnan ja olivat kovin totisia. En osaa olla eri mieltä heidän kanssaan siitä, onko kaikkea syytä kertoa, kun pitäisi elääkin eteenpäin. Ehkä toinen isoisäni tuli toimineeksi oikein. Tietääkseni hän ei kertonut lainkaan, mitä Pietarissa ja sitten Viipurin seudulla tapahtui 1917-1920.

 

Aivan mainio lisä on nyt ymmärtämäni yhteys. Mannerheim ja Eino W. Suolahti olivat paljon tekemisissä keskenään. En ollut ymmärtänyt, mistä Suolahti loikkasi puolustusvoimain korkeimmaksi lääkäriksi vuosikymmenien ajaksi. – Henkivakuutusyhtiö Kalevasta. Man kahdella alan yhtiöllä eli Suomella ja Kalevalla oli takanaan maan parhaat – ja salaiset – terveystiedot. Henkivakuutus piti olla asuntolainaankin, ja jo sata vuotta sitten kaupunkien tyhöntekijöillä oli pikku vakuutus, kun muu sosiaaliturva oli olematonta. Nyt käsitän, että poikkeusvuosien tiedot eivät yleensä ole olleet tutkijoiden käytettävissä. Ja henkivakuutuskorvauksia maksettiin myös punaisina teloitetuille. Teloitetuksi joutuminen tai nälkään kuoleminen ei ollut tuottamuksellinen teko.

 

 

 

20 kommenttia:

  1. Arvoisa blogisti: Siteerasin (ja referoin) hyvin pitkälti Jaakko Paavolaisen ja Sture Lindholmin asiaa koskevia tutkimuksia, niiden ymmärtääkseni kesän 1918 vankileirien kuolleisuuden kannalta keskeisiä asioita.

    Selittää nyt vielä senkin, onko kuvattu menettely jo sinänsä "väärinkäsityksiin perustuvia nenään viisaita huomautuksia" ja mistä "vasemmistolaisista" (vrt. blogitekstin 12.9.2021 alku) väärinkäsityksistä ja harhautuksista oikein on kyse. Tietäisi sitten varoa.

    VastaaPoista
  2. Hauhontaka tekstissä on kai Tuuloksen Syrjäntaasta johtunut loppusointukontaminaatio. Hauholla on kyllä senniminenkin kyläkunta, mutta Hauhon taistelu 1918 käytiin Hauhon kirkonkylän lähimaastoissa. Muistomerkkikin on siellä.

    VastaaPoista
  3. Kovvoo tekstiä, sannoo liäkäri Iisalmesta

    VastaaPoista
  4. Hei, voisiko ajatella näin?:

    • Kun ei ole ahkeruutta ja rehtiyttä, ei ole myöskään Demokratiaa.
    Pitää olla kakku, jota jakaa ja riittävä sivistys jakaa se oikeuden-
    mukaiseti. Näistä seikoista koostuu Demokratian kyky tuottaa ihmisyhtei-
    söissä hyvinvointia ja turvallisuutta. Demkratioissa ei hallita pelolla ja
    puutteella.
    • Ovatko Amerikkalaiset todella niin naiveja, että yrittivät tuoda Demok-
    ratiaa Afganistaniin? Sula mahdottomuus! Miksi sitä ei nähty ajoissa
    ja olisimme kenties välttyneet epätoivoisilta yrityksiltä muuttaa Afganistanin ”heimoyhteiskuntaa”järkevästi hallituksi yhteiskunnaksi, jossa
    ihmisoikeudet kukoistaa kilvan vapauden kanssa.
    Ennenkaikkea ne 20kärsimyksen vuotta, jonka ajan USA Rauhanturvajouk
    koineen tuhlasi resurssejaan, mm. massiivisine miehistötappioineen - oli
    aivan turhaa.
    • Onko totta, kuten kerrotaan, että USA:ssa viruu yksityisvankiloissa yli 1,4
    miljoonaa rikollista, mustaa miestä syytettyinä mm. huumeidenvälityksestä,
    ryöstömurhista jne. Voiko syy/seuraus olla tämä: Nuorilla,mustilla miehillä voimakkain
    libido/seksualisuus korkeine testosteroni arvoineen /tietää aggressoita, heikko
    koulutus/usein oppimispolku keskeytynyt ja huumeiden yleinen helppo
    saatavuus. Näin katastroofin ainekset ovat läsnä.
    • En halua esiintyä rasistina, mutta toivoisin ettei totuuta heitettäisi pesuveden
    mukana pois. Jos asioidentiloista kykenemme olemaan edes jollakin lailla
    yhtämieltä, voimme myös edistyä yhteisten asioiden hoidossa, jotka nyt ovat
    hallitsemattomia.
    • Mutta ei niin pahaa etteikö hyvääkin: Mustat omaa sisäistä voimaa /libido,
    osa miellyttävän ulkonäön ja voimakkat tunteet , jotka ovat omiaan Show--businekseen.Hyviä viihdyttäjiä. Ovat iloisia ja nauravaisia.
    Mutta maanviljelijöiksi he eivät sovi. Afrikka on kaikista laajin viljelyalue,
    jonne oli pitänyt jo aikaa sitten rakentaa tehokkaat kastelujärjestelmät jne.
    Kaikki aloittamista vaille valmista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Et halua esiintyä rasistina, mutta kirjoitat kuitenkin rasistista tekstiä. Pakkoliike?

      Poista
    2. Rasismi on mielensairaus. Mieleltään sairasta ihmistä ei tarvitse yrittääkään ymmärtää, riittää että auttaa ja tukee parhaan kykynsä mukaan.

      Itse olen suurikokoinen neekeri ja mielenterveysongelmista päässyt sodassa.

      Tahtoisitko kertoa rotuongelmista lähemmin?

      Maksu mieluiten krugerrandeissa.

      Poista
    3. Harhoista rasisti ainakin kärsii..

      Poista
    4. Rasismi eli vieraan pelko - perusteltu tai alitajuntainen - on syntynyt ja kehittynyt ihmisellekin aiheesta. Varovaiset ovat säilyneet hengissä.

      Mitä nykyrasismiin tulee, niin kun katsoo rikostilastoja USAssa tai vaikkapa meillä, niin on sillekin perusteita. Ikävä kyllä.

      Poista
    5. Noh, rasismi voi olla hauskakin harrastus. Elämä on joskus kovaa ja tosiasiat kylmiä. Fasistis-imperialistisena sadistina on joskus rentouduttava ja oltava leikkisä vaikkei ehkä julkisissa liikennevälineissä vaikka nyt onkin kaikilla maskipakko. Vältäthän kovaäänistä keskustelua.

      Poista
    6. Vieraskielistemme keskuudessa vallitsee vahva rokotevastaisuus, kertoo puolueeton media.

      Onko rasismia tulkita tämä niin kuin se on: vieraskielisemme ovat samanlaisia pölvästejä kuin pohjanmaan uskovaisetkin?

      On se. Vain omat uskovaisemme ovat pölvästejä, vieraskielisemme sen sijaan fiksuja moniosaajia, joita ei vain ole riittävästi informoitu omilla heimokielillään.

      Repikääpä siitä.

      Poista
    7. Miksi puolustat rasisteja?

      Poista
    8. Rasistitkin ovat ihmisiä, erehtyviä ja vajavaisia, kuten me kaikki.

      He tulkitsevat rikostilastoja omien oletustensa valossa ja päättelevät, että esim. arikkalaisten ja muhamettilaisten yliedustus raiskaustilastoista johtuu heidän tavoistaan ja kulttuuristaan.

      Heitä pitää opettaa näkemään päätelmiänsä virheet, ystävällisesti ja tuomitsematta. Rakastakaamme rasisti terveeksi!

      Poista
    9. ...ja päättelevät, että esim. afrikkalaisten ja muhamettilaisten yliedustus raiskaustilastoista johtuu heidän tavoistaan ja kulttuuristaan.
      Kyllä -
      Vakavista ihmisoikeusrikkomuksista syytetyt
      toki
      heijastelevat edustamaansa kansan luonnetta ja yleistä henkeä, josta kuvastuu ennen kaikkea luonnonvalinnan ohjaama
      geneettinen perimä,joka taas vaikuttaa miten
      kehittynyt oikeudentaju yhteisön tavoissa ja kulttuurissa vallitsee. Seikat. joita on helppo ennustaa, mutta vaikea hallita kuten säätä.

      Poista
  5. Ryhdikäs soittoasento ja tyylipuhdas ns venäläisen koulukunnan jousikäden asento.

    VastaaPoista
  6. "Kuinka moni mahtaa tietää, että esimerkiksi Linnan Täällä Pohjantähden alla II:n kuvaukset punakaartista ja vankileiristä ja myös Hauhontaan ja Syrjäntaan taistelusta ovat vahvasti toimitettuja?"

    Voitko kertoa tarkemmin? Tuntemattomasta sotilaasta ilmestyi lopulta lyhentämätön laitos. Olisiko tämä mahdollista Pohjantähden kohdalla?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Huomautan kainosti tähän aiheeseen, että Linna osallistui itse Tuntemattoman sotaan, mutta Pohjantähden kapinan aikaan hän ei ollut vielä syntynytkään.

      Eli edellisen kuvaukset nojaavat omaan kokemukseen, jälkimmäisen johonkin muuhun.

      Poista
  7. Linnan kirjan vahvasta toimittamisesta tietää, jos on lukenut Laamannin muistelmat, mikä unohtui blogistilta mainita.

    VastaaPoista
  8. Seurasin "tuhokseni" tarkasti Fernindad Sauerbruchin muistelmien herättämää keskustelua 1940-50-lukujen taitteen jälkeen ja innostuin lääkäriksi.

    Asiaa auttoi myös "roskakirjailija" Mauri Sariolan "Ei loitsu eikä rukous", koska pääsin kirjan päähenkilön varsin syvällisesti sittemmin tuntemaan.

    Tämä Kemppisen päivitys on mainio lisää siihen tietoon, jota ennen murrosikää ja sen aikana (vähän jälkeenkin) käytin yhtenä karttana elämäni taipaleella (en enää sitä tee - enkä muistelmiani).

    Kiitos näistä viimeisimmistä päivityksistä, tuli soman kotoisa, 50-lukulainen olo.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Luin Sariolan teoksen ’Ei loitsu eikä rukous’ 1960-luvulla, kun se sattui olemaan vuokrakämppäni hyllyssä. Kirjan lääkäriksi opiskeleva henkilö muistaakseni kiittelee saksalaisia Lapin polttamisesta, kun sillä tavalla saatiin tautipesät poistetuksi.

      Poista
  9. "Terveystarkastus Muuruvedellä 1963 – neljäsosalta tutkituista löytyi lapamato"
    -- Yle Elävä arkisto

    VastaaPoista