Tahdon sanoa nyt erikoisen painokkaasti. Yhteisön ainoa mitta on, miten se kohtelee kovaosaisia.
Lause on lordi Acton, joka kuoli 1902 yhtenä historiantutkimuksen suurimmista nimistä. Mielisitaattini on ”valta turmelee; ehdoton valta turmelee ehdottomasti; suuret miehet ovat melkein aina pahoja miehiä”.
Actonin lause kuulostaa moralismilta. Minä pidän sitä mitattavana ja todisteltavana tosiasiana. Esimerkiksi Suomen menestyksen rakensi 1860-luvulta köyhäinhoito ja kansanopetus, ja erikoisen voimakkaasti tämä vaikutti alkaen 1919 ja alkaen 1945.
Sama ilmiö näkyy jopa USA:ssa, jossa kansanopetuksen ja korkeamman koulutuksen nousu 1940 alkaen oli uskomaton.
Alle 18-vuotiaista oli USA:ssa koulussa (high school ym.) vuonna 1955 84 %, Englannissa 17 %, Länsi-Euroopassa 16 % ja Italiassa 10 %.
Suomea ajatellen kansakoulu ei merkinnyt pelkästään oppia. Kansakoululainen tuli myös köyhäinhoidon eli sosiaalitoimen tietoon. Suomessa sai koulussa ruokaa ja kenkiä jo 1951. Muistan.
Tältä taustalta korkeaa ja erittäin korkeaa koulutusta ajavat eli kaikki poliittiset puolueet ovat väärässä. Huippujen kouluttaminen on ylimalkaan onnen kauppaa. Tiedän. Huono-osaisimpien edistäminen onnistuu aina ja tuottaa tuloksia. Ajatelkaa esimerkiksi kansanterveyttä.
Panin eilen blogikirjoitukseeni piilokuvan. Pianisti Radu Lupu oli Romanian mustalainen. Keski-Euroopan romanit ovat olleet aina säälittävän ahtaalla. Lupusta tuli viimeistään Moskovassa Neuhausin opissa ja Richterin ja Gilelsin yksi aikamme kaikkein hienoimpia pianisteja.
Kansikuvan kirja on Paulaharjun vähemmän tunnettuja. Se on järisyttävä kuvaus nälkäpitäjistä, sellaisista kuin Soini ja Perho, Veteli, Pihtipudas. Paulaharju kolusi ne mustat korvet ja suuret suot ja vielä tässä 1930 ilmestyneessä kirjassa oli kymmenenkin sukupolven korpieläjiä, joiden sukukunta oi rytistänyt jokseenkin piilossa herroilta viimeistään 1500-luvulta.
Tunnen ja muistan hyvin Möttösen kylän Perhossa. En nyt vihjaa Aseman Möttöseen kahdella yönakilla, vaan Möttösen Mikkoon, jonka suku on tietääkseni tuolta Perhosta lähtöisin ja siten eräässäkin kirjan kohdassa mainitun, kirkonkirjaan 1585 merkityn Peder Metteisen, Karstulasta tulleen lyhytniskaisen mutta hartevan kolistajan perua.
Ja Mikko siis on aika nuori professori ja ainakin apurahoista lasketaan Euroopan johtavia nuoria fyysikkoja, joka nyt rakentaa tutkimusryhmineen sitä kvanttitietokonetta. Tuon touhun matematiikka on muuten päätellen esimerkiksi Penrosen koko matematiikan käsittävän jättiläiskirjan ”The Road to Reality” arvioijien huokailuista päätellen esimerkiksi kadun matematiikan tohtoreille lähes ylivoimaisen vaikeaa. Termit ovat mielenkiintoisia, kuten ”quanglement”, joka voi olla lomittumista kvanttikentissä.
Eli ilman maantietä Jyväskylästä Möttösen kautta Kokkolaan tuskin olisimme nyt ajan tasalla fysiikassa. ”Ajan tasalla” on tässä vitsi. Emmehän tiedä, mitä aika on. Korven eläjät tiesivät sen luissaan ja täyttivät näppärästi salvottuja pirtin tapaisiaan pikuväellä.
Voi miten hieno kirjoitus!
VastaaPoistaNo niin on. Rauhallisen loistokas. Paljon kiinnostavaa tietoa
PoistaMuistaakseni Simon Schama kertoi tv-ohjelmassaan joitakin vuosia sitten, että juutalaisten menestyksen salaisuus on heidän muuta väestöä korkeampi koulutus.
VastaaPoistaAikoinaan noilla halmeilla polttoöljyä kärrätessä tuli joskus mietittyä Kuoleman kylän yhteyttä nälkään jotka sijaitsivat läheisinä noilla mailla. varsinkin rospuuttoaikaan piti olla tarkkana tuolla Kuoleman kylän raitilla.
VastaaPoistaTuo alussa oleva kirjoutus ei ole minusta lähtöisin, joskin sen taatusti sataprosenttisesti allekirjoitan. Juuri sosiaaliturvan kehittäminen, josta mm. janakkalalainen Kustaa Paruti oli hyvin erimielinen Yrjö Koskisen kanssa. Paturi kannatti kollektiivista vastuuta vaivaisista ja Koskinen puolestaan almuja ja hyväntekeväisyyttä. Paturi kannatti myös kansakoulua ja toimi tehokkaasti sen puolesta. Niin ensimmäinen pitäjän/kunnan ylläpitämä kansakoulu aloitti Janakkalassa vuonna 1861. Taisi olla ensimmäinen pitäjän perustama kansakoulu. Ja yhdessä ne saivat ihmeitä aikaa, siis vaivaishoito ja kansakoulu!
VastaaPoistaHyvä teksti, ja tosi. Siihenhän Suomen peruskoulunkin menestys perustuu, että heikoimmatkin on pidetty mukana. Nyt pitäisi vain huolehtia paremmin myös koulupudokkaista.
VastaaPoistaSiellähän ne ovat peräkkäin Halla, Nälkä ja Kuolema kun ajetaan Alajärveltä Kyyjärvelle.
VastaaPoistaTuon kriteerin nojalla nämä eliittiblogit ovat sikamaisia. Ja voivat muutenkin olla.
VastaaPoistaMitähän ovat "nämä eliittiblogit?"
PoistaJoskus tulee ajatus, että ihan tohtori-tasolla esimerkiksi köyhyyttä tutkinut henkilö ei saa tietoa väännettyä siihen moodiin, että oikeasti köyhä tiedosta hyötyisi. Vaikka oikeus olisi hyötyä odottaa, kun yhteiskunta nykyisin kustantaa opinnot.
Vielä 1960-luvulla sai "eliittiopiskelija" - tai vaikka hänen isänsä - maksaa jopa lukio-opinnot kirjoja ja kouluruokailua myöten.
Yhteisön ainoa mitta on, miten se kohtelee kovaosaisia.
VastaaPoistaKun yhdistetään se ammattikunta jolla on ketunhäntä kainalossa ja se joka älynsä ja kyynärpäittensä avulla piinaa alaisiaan, kollegojaan, tieteenaloja ja demokratiaa, tulos on fasistis-diktatorinen sekä yliopistossa ja yhteiskunnassa että sosiaalisessa mediassa. Puolue, kaverien ja suvun suosinta ja härski toiminta löyhkäävät ja jäljet kauhistuttavat. Ne eivät ikävä kyllä ole pelkästään samoja kuin käytetyssä vessapaperissa. Huolestuttavaa ja oireellista on myös Kasalliskirjaston demarisiiven sotkeutuminen kuvioon.
Nämä tämän tyylin kommentit alkavat yhä enemmän tuntua kuin jonkinlaisen kokeellisen tekoälyn tuottamilta.
PoistaProfessori Matti Virenin ironinen neuvo Twitterissä niille, jotka eivät halua tehdä töitä: ”Perusta jääkaappeja eskimoille-yhdistys. Runoile yhdistyksen tavoitteeksi rasismin vähentäminen, naisiin kohdistuvan sorron poistaminen, kansainvälisyys, EU-yhteistyö, ilmastonmuutos ja tasa-arvo.”
PoistaSuomen Akatemian surkuhupaisuutta voi katsella täältä jos uskallusta ja hermoja riittää:
https://www.aka.fi/tutkimusrahoitus/arviointi-ja-rahoituspaatokset/rahoituspaatokset/rahoituspaatosten-haku/rahoituspaatoshaku/
Sinne ne sadat miljoonat kuluvat täysin hömppään
Jospa se Akatemian rahojen saanti todellisuuudessa olisikin lähimainkaan noin yksinkertaista. Ironiakin vaatisi jotain pohjaa. "Hömppä", etenkin "ilmastohömppä" on muuten kansakunnan yksinkertaisimman ja tieteestä piittaamattomimman osan runsaasti siellä ja täällä viljelemä sana.
PoistaSuomen akatemian rahoitus on yleisesti ottaen erittäin tiukassa, ja jos joku sieltä projektin saa, on se varmasti oman alansa asiantuntijoiden mukaan rahoittamisen arvoinen. Tuollainen ylimalkainen heitto älyttömistä tutkimusaiheista on halvinta populismia. Voisit sentään nähdä sen verran vaivaa, että kritisoisit jotain tiettyä alaa tai rahoituspäätöstä, jolloin tuollaiseen kritiikkiin voisi vastata.
PoistaItsekin olen mukana tekemässä tutkimusrahoituspäätöksiä (en tosin Akatemialle), ja aina jää rahoittamatta jotain tutkimisen arvoista.
Tolkutonta rahankylvöä on todella paljon. Tässä vain yksi esimerkki ao. genrestä:
Poistahttps://akareport.aka.fi/ibi_apps/WFServlet?IBIF_ex=x_hakkuvaus2&CLICKED_ON=&HAKNRO1=341571&UILANG=fi&TULOSTE=HTML
Olen itse pääasiasta samaa mieltä, mutta huomauttaisin, että 1860-luvun köyhäinhoitolainsäädäntöä ei tulisi nostaa esimerkiksi siitä, miten oikeudenmukaista Suomea on rakennettu. Päinvastoin: se oli askel taaksepäin.
VastaaPoistaKunnallishallinnon perustaminen oli yhteiskunnallinen edistysaskel, kun seurakunnat maallistettiin. Asia tulee nähdä juuri näinpäin: seurakuntien nimeksi tuli "kunta" ja kirkkoherra siirrettiin johtamaan uutta aikaisempaan nähden merkityksetöntä, puhtaasti uskonnollista organisaatiota, joka sai seurakunnan nimen. Taloudellisesti ja hallinnollisesti merkitykselliset asiat siirtyivät pitäjän isojen isäntien itsenäisesti päätettäväksi: sosiaalitoimi, koulutoimi (jos kunta halusi) sekä kunnallinen yleistoimivalta.
Köyhille muutos ei ollut hyväksi, sillä vanhempi, kirkollinen köyhäinhoitolainsäädäntö oli armeliaampaa. 1860-luvun köyhäinhoito oli nykyaikaisen järkiperäistä ja täysin armotonta. Sitä karmeampaa järjestelmää ei oikein voi edes keksiä. Tampereellakin ihmeteltiin 1900-luvun alussa, kun oli vuosia, joina köyhäinhoito ei ollut tuottanut kaupungille voittoa.
Bo tässäpä taas mielenkiintoinen kommentti. Näistä asioista puhutaan liian vähän. Kansalaisten on hyvä tuntea historiansa tummatkin puolet. On kyllä menty eteenpäin.
PoistaSilkkaa ymmärtämättömyyttäni utelen Aleksandrialaiselta hänen nimimerkistään. Mikä jippo lieneekään siinä, että hän kirjoittaa nimen esikuvastaan vähän, mutta selvästi poiketen. Siis Erasto-, ei Eratos-. Lukihäiriöstä ei noin lukeneen ihmisen kohdalla voine olla kyse.
PoistaOlen kyydinnyt Emil Gilelsiä Jyväskylästä Savonlinnaan. Samassa kyydissä oli Kim Borg.
VastaaPoistaKommentoikaa joku tuota matematiikka-väitettä? Onko totta? Ehkäpä se Kemppinen on se joka tässä on kaikista eniten pihalla, mutta tämä on vain minun "päätelmäni."
VastaaPoistaMatemaatikot eivät suinkaan ole yleisesti perillä kvanttifysiikasta perusopintoja enempää, jos sitäkään. Matemaatikoiden maailma on aivan erilainen kuin voidaan kuvitella. Se koostuu suurelta osin teoreemien ja lauseiden todisteluista ja uusien matemaattisten konstruktioiden miettimisestä. Vain sovelletumpi matematiikka alkaa ymmärtää fysikaalisia ilmiöitä. Tästäkin on varmasti erilaisia mielipiteitä.
PoistaNäin laskennallista tutkimusta tehneenä fyysikkona voisi todeta, että hyvin pitkälle selviää, kun osaa lineaarianalyysin hyvin. Matematiikka näyttää yllättävän samalta, olipa aihe mikä hyvänsä, ja jotta ongelman voisi ratkaista, on se yleensä jossain vaiheessa linearisoitava. Tähän tarvittava matematiikka on opittavissa ihan inhimillisellä työmäärällä. Fyysikon ei tarvitse oikeasti sitä matematiikkaa kunnolla edes osata, koska fysikaaliset funktiot ovat lähes aina kauniisti käyttäytyviä. Ei tarvitse pohtia erilaisia patologisia erityistapauksia.
PoistaMatematiikka on toisaalta älyttömän laaja alue, joten jos vastaan tulee jotain aikaisemmin näkemätöntä, en pitäisi kovin outona, että siitä olisi ihan pihalla.
Luin juuri kirjan jossa vakuuttavasti todisteltiin että suursodat, yhteiskuntien hajoaminen ja pandemiat ovat niiden aikojen takana joina tuloerot yhteiskunnissa ovat pienentyneet. Rauhanomaisia esimerkkejä ei tahtonut löytyä.
VastaaPoistaKaikki Perhon Möttöset eivät nimeään sulattaneet. Heihin kuului mm. Keski-Suomen läänin ensimmäinen maaherra ja ministeri Eino Palovesi (ent. Möttönen).
VastaaPoista