Kurja kirja

 

 

Kysymykseen vastaus. Tämä blogi alkoi 21.12.2005. Myös tuo ensimmäinen joulukuu löytyy suoraan verkosta klikkaamalla tekstin sivussa olevaa vuosilukua 2005.

 

Selaamalla juttuja näkee, ettei minulla ollut oikein käsitystä, mikä ja millainen blogi sitten olisi. Esimerkkini otin Kaliforniasta, jossa kävin siihen aikaan usein. Yllyttäjinä olivat jotkut oppilaani, vaikka heidänkin ajatuksensa asiasta olivat aika utuisia.

 

Somea ei varsinaisesti ollut olemassa. Blogeista asiantuntijat ennustivat uutta ja mullistava välinettä, ja olivat väärässä.

 

Itse tehty, osittain vastavuoroinen verkkoaineisto muutti paljon mutta antoi vähän.

 

Sanoma- ja aikakauslehdet kuolivat melkein yhteen kasaan. Sanomalehdistä menestyivät kevyet kohulehdet, joita Suomessa sanotaan iltapäivälehdiksi, ja muutamat laatulehdet. Osittain väärennetyistä tilastoista huolimatta painetun kirjallisuuden tuho tuli. Oppikirjat ovat menestyneet toistaiseksi, mutta muutos on tulossa. Kauno- ja tietokirjallisuuden taso on laskenut jatkuvasti, ja myynti on surkeaa.

 

En tiedä, miten todella on, mutta tämän 23,5 miljoonaa kävijää ja 16 vuotta yhtäjaksoisesi, enimmäkseen päivittäin, lienee hyvin poikkeuksellista.

 

Samea jäljellä oleva järkeni sanoo, että pitäisi lopettaa. Lukijat ovat samanlaisia papparaisia ja mummeleita kuin minä ja ystäväni. Tiedän hyvin, että joku kippaa nämä kadulle, mutta toisaalta koko tämä aineisto ja paljon muuta on Kansalliskirjastossa maan ensimmäisenä digitaalisena kokoelmana, joka on kenen tahansa käytettävissä. Sallin myös kaupallisen käytön ja väärinkäytön.

 

Itse en saa tästä rahaa. Jos joku toinen onnistuu, hyvä niin. Jos joku haluaa teksteilläni osoittaa, että olen asiantuntematon hölmö, näin on. Olen samaa mieltä. Osaavammat tekevät jotain arvokkaampaa, tai sitten tienaavat tai ovat töissä salaisessa poliisissa.

 

Käsillä on siis mielenkiintoinen erikoisuus. Vertaisin tätä omituiseen hyönteiseen, joka löytyy fossiilina jostain suosta. 

 

Tietoni kulttuurihistoriasta, eräistä juridiikan osista ja tietotekniikkaan liittyvistä kysymyksistä alkavat näyttää samalta kuin vanhat ikkunaverhot. Kovin harsomaista ja paljon reikiä. Tuli vastaan 50 vuotta täyttäneiden lasteni äitiyspakkauksista peräisin oleva vauvanvaippa. Alkujaan hyvä, koska vauvanvaippoja ei ollut vielä keksitty, mutta nyt mureni käteen.

 

Lukijoista en tiedä, mutta itse opin jatkuvasti. Kuuntelen tässä sivussa 32:a kokonaislevytystä Beethovenin 32:sta pianosonaatista. Luin kaksi hiukan vanhempaa haastattelukirjaa ja käsitin vasta nyt, että kaikkein parhaatkin pianistit, Horowitz mukaan luettuna, harjoittelevat koko ikänsä skaalojen sormituksia. Kappale, esimerkiksi Kuutamosonaatin 3. osa, ei kerta kaikkiaan mene virtuoosin tavoin, jos peukalon alivienti ei ole oikein, ja sama koskee isoja sointuja. Ja vuoden 2019 aikana ja jälkeen levytetty osoittaa, että 1800-luvun miehet ja naiset olivat oikeassa. Jos henki ei välity, silloin soitetaan vain nuotteja eikä musiikkia. Ja sama koskee kirjaimia.