”Ampukaa vasta kun näette niiden silmänvalkuaiset”, olivat väitteen mukaan kenraali Custerin viimeiset sanat intiaanisodassa. Käsitykseeni tuostakin kenraalista on saman suuntainen kuin elokuvasta ”Pieni suuri mies” (Artur Penn, 1970) ilmenevä.
Mutta tarvittiin Rutger Bregman kertomaan, että kaikista kädellisistä vain ihmisellä on silmänvalkuaiset, ja sama mies selittämään, että myös eräiden lähilajien silmiä kehystävän kaaren puuttuminen viittaa ehkä siihen, että ihminen on sopeutunut viestittämään lukemattomin merkein tilojaan ja tunteitaan.
Eräs tässä huoneistossa asuva henkilö on ohjannut elokuvia ja opettanut näyttelijöitä. Olemme samaa mieltä, että Tauno Palo ja Cary Grant olivat verrattomia silmillään näyttelijöitä. Katsokaapa vaikka hakukoneella. Useimmiten katse on hurmaava ja suuntautuu oikealle ylös, katsojan suunnasta. Se on suuri ero verrattuna erääseenkin kapeakalloiseen poliitikkoon, jolle kai kukaan ei ole kertonut, että televisiokameran edessä katse oikealle alas on useimmille ihmisille tuttu esimerkiksi tilanteesta, jossa joku kysyy kipakasti, keneltä täällä pääsi pieru.
Sama kirjoittaja muuten välittää tietoa, että ihminen on ainoa elikko, joka osaa punastua, ja useimmiten vielä oikeassa paikassa.
Richards Dawkins sai suunnattomasti mainetta ja palkintoja väittämällä kirjassaan ”Geenin itsekkyys”, että ihminen ja kaikki elävä on oman edun tavoittelija ja pohjaltaan paha, paha, paha.
Bregman sanoo että ihminen on usein tai jopa useimmiten aika hyvä tai ainakin siedettävä.
Molemmat kirjoittajat liikkuvat tietysti alueella, jossa selvyyttä ei ole saatavissa. Dawkinsin kunniaksi on sanottava, että hänen kirjansa nimestä käy suoraan ilmi, että kysymyksessä on kielikuva. Ei geeni sen enempää kuin kivi tai kanto ole itsekäs tai epäitsekäs.
”Hyvän historia” miellyttää minua henkilökohtaisesti hyvin paljon. Laimennan ja kermon herrojen ajatusrakenteet aineeksi, joka omalla kielelläni oli sintu, Kainuussa huitu ja Satakunnassa hujoppi. Separaattorista tulleella maidolla on ainakin 98 muuta nimeä.
Ihmisen perimmäinen pahuus on ajatus arkisen ymmärryksemme tuolta puolen. Silmittömistä tihutöistä on todisteita katkeamaton sarja. Toisaalta on mieluisaa, että joku korostaa kuten Bregman nyt, että lukijat ja media rakastavat hirveyksiä. Hän korostaa myös, että ihmisillä on miellyttäviä piirteitä. Olen itsekin toistellut, että jos ilkeä tutkija järjestää suhteellise pienen lapsen itkemään kadulle Helsingin (tai vaikka Kirkkonummen) keskustaan ja pitelemään päätään ja polveaan, kyllä siinä on äkkiä ympärillä kymmenenkin aitoa auttajaa.
Lisäisin tähän asiaan yhden kärjistyksen, jonka opin aikoinani joltain papilta tai papin tyttäreltä. Kyynisyys on kaikkein lapsellisen asenne. Se on aina mahdollinen ja tuntuu sopivan aina kaikkeen. Siksi se on myös niin huono selitys.
Kauan sitten minua miellytti pakinoitsija Aapelin kirjoittama rivi. Naishenkilö sanoi olevansa ”aika hyvä ihmiseksi”. – Aika hyvn sanottu.
"Se on suuri ero verrattuna erääseenkin kapeakalloiseen poliitikkoon, jolle kai kukaan ei ole kertonut ..."
VastaaPoistaJouduin hetken miettimään, mihin tässä nyt noilla ehkä muodista jo vähän jääneilläkin kallonmuotoindekseillä viitataan.
Mutta sitten selvisi - sehän on tämä jokailtainen tuttumme erilaisista a-studoista: Borat.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Borat
Totta sekin, että nykypolitiikka on lähinnä näyttelemistä ja poseerausta.
Kuivaa asiaa puhuvat tuntuvat tuossa joukossa jotenkin oudoilta ja asiaankuulumattomilta. Mutta näillä mennään nyt.
"Get over it!"
Emmä usko että nykypolitiikka olis yhtään enemmän näyttelemistä ja poseerausta kuin ennenkään. Välillä tuntuu että ei ne kekkoset, vennamot ja virolaiset oikein muuta tehneetkään. Itään päin meillä oli ihan oma näyttämölajinsa, YYA-teatteri. Taitaa olla nykyään vain näyttämöitä enempi.
PoistaMick Belker, Hill Street Blues.
PoistaClose, but no cigar.
Leo Jokela alokkaana, ilmeikäs putinkävely siinä Tummat silmät - ei, toisinpäin tietenkin, mutta ne silmät sedillä aivan laulun lopussa.
PoistaBruno Ryckstedt! Kakarana keikautin kuperiskeikan. Immu sedällä olikin Telefunken taustavalolla, tekniikan miehiä kun oli. Meillekin ostettin Salora. Vieraille mainittin kuitinkin löytyvän, ja Peppi Pitkätossut katsoin tarkoin. Toisin siellä immulassa.
Kuinka pitkät ovat liian pitkät tikaraput? No kun puolat loppuvat kesken yläpäässä.
Joo, tuolla hyökkäävän vihollisen silmänvalkuaisten näkemisellä ennen laukaisua on harvinaisen hämärä tausta tai historia. Everstiluutnantti G. Custerilla (brevet sotilasarvo kenraalimajuri) ei liene lausahduksen kanssa mitään tekemistä. Lause liitetään yleensä vapaussodan Bunker Hill -taistelun (1775) eversti Prescottiin tai kenraali Putnamiin, mutta toisaalta väitetään, että käsky oli alunperin peräisin jostain saksalaisesta sotilaslähteestä. 1700-luvulla musketit taisivat olla rihlaamattomia suustaladattavia piilukkoja, joiden osumatarkkuus nyt oli mitä oli.
VastaaPoistaTuo laukauksen viivyttäminen siihen, kunnes vihollinen on n. 30 metrin päässä, on ollut jo lineaaritaktiikan aikana epätoivoinen temppu. Yleensä 1700-luvun jalkaväkijoukot aloittivat tulituksen parin, kolmensadan metrin päästä. Taitava joukko ampui jopa kolme, neljä laukausta minuutissa. Käytännössä rynnäköivää vihollista, joka lähestyy oman suljetun muotonsa säilyttäen reipasta marssitahtia, pitäisi kyetä pippuroimaan useiden yhteislaukausten verran.
PoistaOhje jättää kaikki viimeisen yhteislaukauksen varaan on järkevä vain, jos miehet ovat niin huonosti koulutettuja, ettei toista laukausta ehditä kuitenkaan ampumaan. Jos tämä ei riitä tuhoamaan vihollisen hyökkäystahtoa, taistelu on sitten siinä, sillä yleisesti ottaen kurinalaisimmatkaan osastot eivät kestäneet pistinhyökkäystä, joka tuli iholle asti. (Kaarle XII:n koko taktiikka perustui tähän.) Hyvin koulutettu joukko ei olisi koskaan päästänyt vihollista niin lähelle, että silmänvalkuaiset näkyvät, tai sen olisi voinut käskeä vastahyökkäykseen.
Voin olla väärässä mutta muistini väittää että lähes kaikki euroopassa tavan tallajalle kaupan oleva mustaruuti on puolalaista lähtöä? Osaako tietävämpi taho tästä tietää?
PoistaKyllä se osumisen asia on niin että hatun kokoiseen maaliin reippaasti yli sadalta metriltä on rauhanmielipiteitä ilmoiteltu, pätevästi llman uutuuskommervenkkejä ja on sekin että eivät piilukkomusketit olleet muutoin eroavia kuin että lintuniuhat ja sormenmentävät röörit olivat asteikon päissä, näistä jotka olivat peräpäästään lähes tukkeessa. Semmoinenkin on jossa oli perään pantu kahvimylly. Saahan sitä semmoisella moternillakin ammuta pakkasen täpöksi jos mieli tekee, eivätkä olekaan pöljempiä. Taljajousikin kelpaa laukonpeurakannan harventamiseen, turha on huskytätien ja -setien ämppyillä että methän syömä net otukset aiva puolella halulla ellei lopssaha rahanpaskua tähä ammathin. Julistasivat kilohinnat. Että tänne sitä pyllyäihanaa kelpaa olla palio että hau ja vuh molemmat jaksaa vetää skiidulle. Kottiiha ne osaa itekki.
Varmaan on parempaa hyvin riippunu haski kuin pambi. Ja eikä kuulu 1tään suomeen. Että herräys LUKE, lakkiluken lakkiluke.
Itte olen senverta umpimies että erämääräily ei ole tervettä ja Remarin nailoni on maailman paras pyssy. 5sataa patia ei paljon paina ja muuta ei kaipaa kuin hampihaijan liian luotivahan syystä. En syö ammu ja poistu. Tyhmä panda. Vaan Jos Olis Pakko niin näin.
SSG 08 kaikkine kilkkeineen kustantaa 10k€, eihän kellään ole sellaisia kiväärirahoja! Ukkopekka ja pirusti kivkovia ei ole häpeä, ehei.
Mikä ihmeenkumma siinä viehättää siinä sotatyössä? Sontatyö on paljon arvokkaampaa. Löhmiä, iih. Vassuja, oo! Ternimaitoa ja pihviä, ei voi sanoa että verrattaessa sota olis paskan väärti. Kiikarit on kyllä oltava aivan stnan kalliit jos meiniki on korvalaputten numerot nähdä esmes justiin lihakantturoilta. Kuvanvakaajalliset on halpunhet kyllä.
Ihmisellä on synnynnäinen tarve selittää tekemisensä hyväksi ja oikeaksi ja hyödylliseksi ja ainakin tarpeelliseksi.
VastaaPoistaEi taida löytyä niin veristä ja julmaa diktatuuria, etteikö alamaisille ja muulle maailmalle syötettäisi härskisti pajunköyttä siitä miten kansaa ja koko ihmiskuntaa rakastavaa toiminta on. Kunhan muiden pahuus on voitettu, niin onni koittaa kaikille hyville ihmisille.
Ei tarvitse kovin kauas historiaan ja ympärilleen katsoa, kun toteaa näin olevan.
Hitlerin suurin virhe oli sanoa suoraan, että tässä raivataan elintilaa herrakansalle ja kitketään samalla roskasakki pois.
Sitä ei maailma ole antanut anteeksi. Aatun olisi kannattanut valehdella taistelevansa koko ihmiskunnan ja etenkin köyhien puolesta, niin patsastelisi nyt kaltaistensa – Mao, Lenin, Stalin yms – joukossa, eikä häntä ei olisi demonisoitu.
Ei Dawkins väittänyt, että ihminen tai mikään muukaan on paha. Dawkins väitti, että jos geenin vaikutus on sellainen, että siitä seuraa geenin yleistyminen, niin geeni yleistyy vaikka se ei olisi hyvä. Opettavainen googletus voisi olla vaikka 'segregation distorter'.
VastaaPoistaTänään Helsingin Sanomissa oli pieni kuolinilmoitus: Ilkka Jaamala, konsuli. Kyseinen mies toimi varakonsulina Chilessä Tapani Brotheruksen (Suomen asianhoitaja) kanssa Pinochetin sotilasjuntan aikana. Aiheesta on kirjoittanut Heikki Hiilamo kirjassaan ja kirjasta on julkaistu myös Yle:n draamasarja.
VastaaPoistaBrotherus, Jaamala ja Esko Kautto olivat junailemassa ainakin pariatuhatta chileläistä sotilasjuntan käsistä ulkomaille. Puoluekannaltaan Brotherus oli sosialidemokraatti ja Jaamala ja Kautto oikeistolaisia. Tämä on sikäli mielenkiintoista, että Jaamala esimerkiksi suhtautui Allenden hallintoon ja kannattajiin epäilevästi, ilmeisesti aluksi jossain määrin kriittisesti myös Brotheruksen pelastustyöagendaan. Tapahtumasarjassa erikoisen juonteen muodostaa myös se, että suurimman osan näistä suomalaisten maasta junailemista pakolaisista suostui ottamaan vastaan DDR, saaden tietysti mukavasti pisteet ihmisoikeuksien edistämisestä. Eri asia sitten on, että suhteellisen nopeasti aika montaa chileläistäkin aatteen ihmistä alkoi olo itäisessä Saksassa pistellä... Kuvio ei mielestäni kuitenkaan vähennä suomalaisten työn arvoa sekavassa tilanteessa.
Suomen ulkoministeriössä oli ymmärettävästi, kun myös DDR oli kuviossa mukana, kovasti epäilyksiä Brotheruksen toimista. Tilannetta lähetettiin selvittelemään neuvotteleva virkamies Olavi Saikku. Kun Saikku esitti paikanpäällä Santiagossa epäilyksensä Brotheruksen toimista ja luotettavuudesta, Jaamala ja Kautto torjuivat kuitenkin kaikki epäilyt ja vakuuttivat Saikulle Brotheruksen luotettavuutta. Joskus omat poliittiset näkökulmat, perustellutkin sellaiset, ja oma virkaura voivat siis jäädä sivuun, kun ongelma on sylissäsi ja ihmishenget kyseessä. Näin H. Hiilamo kirjassaan suhteellisen luotettavin lähtein asian esitti. Jollakin voi toki olla asiasta muutakin tietoa, tarkentakoon jos tietää.
Joistakin netissäkin olleista kommenteista olen ymmärtänyt, että Jaamalan ja Kauton tuesta Brotherukselle ja myöntymisestä hiljaisesti pakolaisia avustaviin toimenpiteisiin ei ole kaikissa piireissä varsinaisesti pidetty ansiona. Jaamalan urakehityskin jäi käsittääkseni jatkossa jotenkin vaatimattomaksi. Syyt voivat toki olla moninaiset. Jaamalan kuolinilmoituksen muistolauseena oli lyhyt lainaus V. Parran laulusta: "Gracias a la vida".
Eivät lukijat ja media erityisesti rakasta hirveyksiä, Kemppinen toistelee osin paikkaansa pitämätöntä myyttiä.
VastaaPoistaAsiasta on jonkun verran tutkimuksia. Tuloksena on, että esim. iltapäivälehdistöä myyvät julkkisten erikoiset kuolemat, kansallisesti merkittävinä pidettävät urheiluvoitot, Suomessa erityisesti jääkiekon MM tai olympiamitalit. Suuronnettomuudet ja katastrofit myydät lehtiä silloin kun ne kulttuurillisesti tai muuten läheisesti koskettavat lukijoita, ja erityisesti silloin kun niihin liittyy avoin loppu, tapahtumaa ei voida heti selittää. Tästä esimerkkeinä Estonian uppoaminen tai 9.11 hyökkäykset USAssa.
Ja Suomessa erityisesti mediassa myyvä tapaus on vuodesta toiseen Linnan juhlat.
Mikään hirveys, suuronnettomuus, sota tai kansanmurha ei ole erityisen myyvä jos siihen ei liity omaan elämäämme tai yhteiskuntaamme liittyviä piirteitä. Uutisaiheita joku terrorihyökkäys tai onnettomuus kauksisemmassakin maassa kyllä on, mutta ei mikään erityinen huomion kohde.
Se, että ihmistä voi järkyttää enemmän vaikka oman lemmikkieläimen kuolema kuin kymmeniä ihmishenkiä vaatinut onnettomuus maapallon toisella puolen on aika inhimillistä. Ja siitä onnettomuudestakin uutisoidaan oliko osallisena suomalaisia.
Ihmisiä kiinnostavat oman lähipiirin asiat. Hyvät ja huonot.
Kuollut kissa toimituksen portailla on merkittävämpi uutinen kuin 10 000 tulvan uhria Kiinassa.
PoistaJotenkin näin taisi olla Routavaaran muinaisessa kirjassa "Minusta tulee toimittaja".
Siinä saattoi olla myös viittaus amerikkalaiseeen käytäntöön tyylikysymyksissä. "Jos haluatte käyttää jutussa adjektiivia, lupa on joka kerran käytävä kysymässä yläkerrassa istuvilta esimiehiltä."
Ja vielä:
"Tuossa hän seisoi nyt edessäni uskoen, että ikä ja viisaus voivat keksiä lääkkeen totuuden tuskien parantamiseksi, ja sallien minun nähdä tuon tuostakin vilahdukselta oman itsensä, nuoren miehen, joka oli joutunut pulaan, pirulliseen pulaan, jolle harmaapartaiset miehet pudistavat päätään koettaen samalla salata hymynsä."
Lordi Jim s. 133
Kemppinen, suurin pelle ja narri ikinä.
PoistaJuu eikä oo ite hoksannu kun ei pahemmin yleisö anna vinkkiä. Aikamoisen kelmiä minusta. Kylmie piän!
PoistaVaanpa jos on K. positiivinen kieroilija? Oikein kieroilutalouden edelläkävijä, ellei niin voi kyynel ja kauhia paikka.
Yllättävän pitkältä matkalta ihminen tunnistaa toisesta -- sekä habituksesta että mikroliikkeistä, ja vielä jostakin ihan muusta -- mihin hän katsoo ja mitä hän havaitsee. Katseen suunnan vaistoaa, ei "näe".
VastaaPoistaVaikka puku olisi pilailupuodista saa aikaan minkä tahtoo edellyttäen että gestalt on luonteva ja tosi.
PoistaMitä kyynisyyteen tulee, näyttää siltä että meidän aikamme vihreät olisivat moderneja kyynikoita pyrkiessään yksinkertaiseen ja itseään sekä muita opettavaan elämäntapaan. Valitettavasti kyynisyydestä on tehty elämäntapahylkiö assosioimalla se egoisimiin ja oman ajattelun subjektiiviseen tavoitteluun filosofisella tasolla.
VastaaPoista"Cynicism (Ancient Greek: κυνισμός) is a school of thought of ancient Greek philosophy as practiced by the Cynics (Ancient Greek: Κυνικοί; Latin: Cynici). For the Cynics, the purpose of life is to live in virtue, in agreement with nature. As reasoning creatures, people can gain happiness by rigorous training and by living in a way which is natural for themselves, rejecting all conventional desires for wealth, power, and fame. Instead, they were to lead a simple life free from all possessions."
- Wiki
Siat lihottavat itsensä ja paskantavat, blogistien typeristö tekee sen blogissaan.
PoistaÄläs ny tiistainen nimetön.
PoistaSika on fiksu eläin.
Ei sinunkaan tekstistäsi erityisesti älyn valo loista. Paskannat sinäkin, niin kuin jokainen elollinen. Ja sinun paskasi on jonkun toisen evästä.
Haldane, Hamilton, Williams ja Dawkins kehittivät kuvan geenin itsekkyydestä nimenomaan selitykseksi sille, miten altruismi on mahdollinen. Ei ollenkaan todistukseksi pahuudesta.
VastaaPoistaTohtori nyt faktat haltuun biologian alalta
VastaaPoista"Kyynisyys on kaikkein lapsellisin asenne. Se on aina mahdollinen ja tuntuu sopivan aina kaikkeen."
VastaaPoistaHarvinaisen osuva toteamus. Minusta eräs Bregmanin olennaisista viesteistä on ihmiskuvan kyky toteuttaa itseään, eli plasebo ja nosebo. Ajatus ei ole uusi, mutta se on hyvin esitetty. Voiko taloustieteen opiskelu tehdä ihmisestä simpanssin?
Simpanssista ihmistä varakkaampaa? Olisko? Kiireisyys, bisibisi.
PoistaAlkuperäinen kommentti ei liene ymmärrettävä ellei ole lukenut kirjaa. Bregman viittaa psykologien tutkimuksiin, joiden mukaan taloustieteen ihmisen (homo economicus) käytös ei muistuta ihmisen (homo sapiens) lajityypillistä käytöstä. Sen sijaan taloustieteen ihminen on melko osuva kuvaus simpanssista. Toisaalta nosebo-ilmiön vuoksi negatiivinen ihmiskuva vaikuttaa negatiivisesti ihmisen käytökseen. Sen vuoksi taloustieteen opiskelu voi aiheuttaa ihmisissä simpanssinomaista käytöstä.
PoistaOlen tutkinut erästä merkittäviä urotöitä tehnyttä suomalaista sukua.
VastaaPoistaSuvun nyt jo kuolleet jäsenet ovat niin valokuvissa kuin esim Gallen-Kallelan maalaamina katsoneet - katsojasta käsin - alas oikealle.
Ihmisen aivojen kulloisestakin tilasta voidaan ilman dynaamista magneettikuvausta tai PET-tutkimusta päätellä aika paljon hänen aivohermoistaan (12 kpl).
Niistä suurin osa tulee kallon sisätiloista nimenomaan silmien seutuun.
Kannattaa siis - ainakin minun ammatissani (shrink) - katsoa tarkkasti ja harkita näkemäänsä.
Stalin käytti pontevaa sanontaa kuuntele mitä suu puhuu mutta katso mitä kädet tekevät. Kuulustelutekniikka neuvoo näissä. 'Jalkojen liikehtiminen tai täydellinen liikkumattomuus kertoo kuultavan tahtovan pois tilanteesta.'
PoistaSuurin osa aistiärsykkeistä saadaan näköaistin kautta ja tulkinta on pääosassa, kts. gorillapukuinen koripallo-ottelussa. Levotonta mieltä lääkitään tyhjän päiten, joogan ja meditaation suksee onkin kasvussa.
Kallion kulmilla näkee naamoista, silmistä kuinka ahdas asuinsija kivimuurien korttelisto on ellei osaa verkottua kuten tapa on, vähän kuten on sopeuma maanviljelijän ammattiin, siihenkin voi oppia mutta syntyperäisellä on merkittävä etu. Pukeutumisella signalointi on olennaista ettei epäillä poliisiksi. Huvitun, niillä liksoilla ei asuta arvoasuntoja Kalliossa, eihän täällä näe edes jopoja. Tarkka kuva piirtyy kyllä kun kurkistaa paperinkeräyslaatikkoon, roskalavalle viedään juuri sitä itseään.
Eilisnäpäivänä katsoin hirnuen hevosenlänkiä, jouhitäytteiset pehmikkeet! Vai ei työ ole mieleen, noh nyt! Eipä sillä, jalkapallon täyttöpumpulle tuli käyttöä, pallo on hallussa.
Siinä paperipuolessa ei ole sanomalehtiä kuin nimeksi eivätkä ne ole kotiseutulehtiä, näin hatkassa sitä oltas vaan sitten ja niin hallintoalamaista.
Kuul. tekniikka ja Oikeuspatologia olivat Malmin kirjaston kierrätyshyllyssä ja Pharmaca Phennicankin raahasin kotio. Nyt on vain
Color atlas of Pathophysiology jäänyt repuntaskuun, todella tiivis ja tarkka manuaali.
Muuten on aina mukava lukea Kansan Ääni, vanhat parrat vasemmalta ovat ajattelevaista sakkia.
En tiedä, paitsi sen minä tiedän, ettei näkymätöntä ihmistä voi olla. Tai jos on, hän on sokea, sillä näkevistä silmistä heijastuu väkisin takaisin valoa, jonka toinen kyllä huomaisi. – Toisaalta… ei pimeässä mustasta pantteristakaan näe kuin kaksi silmää, jotka tuijottavat.
VastaaPoistaNäkee. Pieni otsalamppu näyttää millä oksalla p. istuu kuin orava, silentexit päässä ja katsoo zz topin afterburneria. Vaikeus on että ne ovat metsämieheltä lainassa... keltavihreä sävy. Arktisilla pystykorvaroduilla on myös, ei kaikilla.
PoistaTyperille vanhoille äijille, joita onneksemme ei ole monta, kaikki on näkymätöntä paitsi heidän oma kuvitteellinen lumemaailmansa.
PoistaKuinka tulla typeräksi vanhaksi parraksi? No, ensin otetaan ihan vaan tavallisen skarppi ja viksu henkilö ja siitä se elämä sen sitten vie väen väkisin, vikiset mitä vikiset perkele... Pelottaako! Hyvä.
Poista
VastaaPoistaUrheilumiehiähän tässä ollaan. Jos varhain herää ja pilaa päivänsä heti teeveiden Uutisilla, niin tietää toki Lauri Markkasen. HeSa osoittautui ulottuvaksi ja syväksi kun arvasi avata urheilunettiä. Ihan uskomatonta osaamista modernin busineksen kvarkkiytimestä. Missähän vaiheessa nämä Pentti Arajärvet & muut työväenurheilijat jäivät kuntourheilemaan kun toiset ylioppilaat painelivat jenkkeihin ja rahapeleihin ?
Michael Lewisiltä tuli taas uusi kirja, Koronasta. Minä luin häntä aikakausilehdistä, jollaisia oli kirjastoissa ja kaupassa ja netissä sitten ilmaiseksi. Nyt ongin maksumuurista tihkuvia ja siitä suostuneilta sivuilta. Matskua kyllä piisaa.
Mutta ihan olisi HeSassakin. Sen urheilutoimitus on syvemmällä ja kovissa datoissa sen suhteen kuinka sopimusalustalta ja -tunkiolta kehitetään ansaintalogiikoita ja rikkauksia.
Meikäkin käy tällä naputtelullani bitin hiukkasen verran heidän AI ja oppivien haavien likahimpuksi. Että mikä juntti pitää laskea verkonsilmästä viemäriin eikä sumppuun rahastuskelpoisena.
Ennen kuin tosikoin taas, sanon havahtuneeni tunti sitten avaamastani nettilehdestä että se Erin Brockovich onkin oikea ja iskussa taas. Minullehan koko homma oli Julia Robertsia ja omakohtaisemmin -jos tunustan- sitä toimiston johtajaa Albert Finneytä kummastelemassa lumoojatarta joka tupsahti toimistoon. Ja jäi.
Kasipallo oli Louhimiehen hirmuksia mutta Moneyboll Lewisia ja tilastoilmiöitä koriskentältä. Eikä jotain koronadataa, ihan kelvotonta noukintaa jollaisella tohtoroinnilla ei veikkausjengin vastaavaksi pääsisi, tai rahat takaisin. Menee täydestä jossakin Mielahdessa.
Lewis kuvasi Koriksen kadotuksen matematiikan ja rahan persliukuna. Pitäkää urheilunne, hiihdin talvella ja fillaroin eilen. Nyt intoilen hengeneväilläni, jos köyhiä, niin omia kuitenkin. Paitsi se kantovesi, Estlander-Hietakari. 2€. Kolmas painos 1948. Eero Hietakarin päiväämä Helsingissä, syyskuulla 1943. Kappaleeni on Lahden kaupunginkirjastosta. Nahkaselkäinen ja lujat kannet.
Olen nyt sivulla 492. Hitaasti etenee. Paitsi urheilua, piti tavata Economistista 8th May poikkeuksellisen antropologinen raha Special report.
Kun tänään ala ottaa yhden taka-askelen Suomen Eduskunnassa, niin lopetanpahan progression puolelta eli anti-nuukuuden ja ei-Saiturin Pörssi kassalta vaan Fedin paino/krypto mielikuvitusRealitystä.
Yksityinen puolihan Wall Street hivutti uutuksiaan ja vapauksiaan läpi Arajärvi & puolusten -tai hyökkääjinäkin Paavo Lipponen. Mutta Fed, sanoo Jerome Poewell aikoo kysyä Kongressilta uuden lakipohjan alkavaa julkisen rahoituksen aikakautta ja mandaattiaan varten. "Tekisihän sen nykyistä lakipohjaakin tulkiten" (kuten siis WStr tai City tai Aleksi), mutta että "julkinen raha kysyy julkista lupaa". Toisin kuin edellinen regime 40 vuotta. Päätä itse mistä Eduskunnassa tänään äänestetään. Minä en tiedä.Jukka Sjöstedt
Aapelin huumori oli lempeää, ihmisen hyväksyää, vaikka hänen puutteitaan usein esittelikin. Luin juuri sellaisen harvinaisuuden kuin suomalaisen naishumoristin kirjan, jota lukiessa sai nauraa yhtenään, "Rakkauden ja tulehduksen oireita", jossa kerrotaan tavallisten, vähin eväin varustettujen ihmisten rimpuilusta onnen ja tasapainon saavuttamiseksi. Se huumori oli hyväätekevää, kun oli niin hyväksyvää, harvinaista sinänsä. Kyyninen on helppo olla.
VastaaPoistaKatseen lisäksi ihminen voi ilmaista tunteitaan myös ilmein ja elein ja "ruumiinkielellä" sekä tietysti sanoin. Grantin ja Palon katse on niin hurmaava, kun se on eloisa, kiinnostunut ja läsnäoleva, fokusoiva, ja onhan heillä erityiskauniit silmät, joilla ovat tottuneet hurmaamaan. Eläinten tunteita on vaikeampi ymmärtää, mutta onhan niitä hevoskuiskaajia ja muita. Onko eläimillä siis "tunteita"? Ihminen projisoi mielellään omia tunteitaan lemmikkeihin.
Onko eläimillä siis "tunteita"?
PoistaEi, mutta eläimillä on tunteita.
Sitä paitsi ihminenkin on vain (tai "vain", kuinka vain) eläin.
Tämän projisointi-propagandan voisi vähitellen lopettaa. Inhimillistävä diskurssi meni jo.
Onko kaikki vanhat äijät nykyjään hulluja, puhaltamassaan kuplassa eläviä pöljänarskuja, jotka ylistää heiveröistä itseään ja typerää sukuaan, leuhkii naurettavilla tuttavuuksillaan ja "tiedoillaan" mutta halveksii ja morkkaa kaikkia muita? Onneksi eivät, vaan ainoastaan eliittiin itsensä tukasta ja palvomansa toverin nostaneet äijävanhukset.
VastaaPoistaSinulla on paha mieli. Kunpa ei olisi.
PoistaKukapa sitä pahakseen panisi kun voi käyttää lähinnä hyväksi?
Poista