Hyvää uutta vuotta, Aulis Aarnio ja Urpo Kangas.
Nämä herrat kuuluvat ryhmään sivistyneitä professoreita. Joku voisi laatia tuollaisen listan, josta ei tulisi järin pitkää.
Heidän keskeinen alansa jäämistöoikeus eli perintö ja testamentti saattaa olla se asia, joka teki Euroopasta Euroopan. Asia ei ole yleisesti tunnettu. Viimeksi tässä blogissa esiin otettu kysymys oli, miksi kärjessä on Eurooppa ja entinen siirtomaa Yhdysvallat eikä jokin kalifaatti tai Kiina.
Se on tunnettua, että Ateenassa jo Solonin sanotaan kirjoittaneen varsin pätevät säännöt perimisestä. Ja Justinianuksen roomalaisen oikeuden kokoelmassa on kymmeniä lukuja näistä asioista.
Tilanne oli kuitenkin se, että kun Luther pyyhälsi teeseineen tunnetulle asialleen vasara kädessä ja naulalaatikko kainalossa, kirkko omisti Saksassa puolet viljelysmaasta ja Ranskassa ja Englannissa noin kolmanneksen. Tilanne meillä Ruotsissa oli sama.
Uskonpuhdistuksessa ei ollut kysymys uskosta eikä puhdistamisesta. Pikku historioissa mainitaan, että esimerkiksi Kustaa Vaasa puhdisti kirkot, kuparikattoineen. Tähtäimessä olivat kuitenkin kirkon maat, jotka muuttuivat kuin taikaiskusta kuninkaan maiksi. Kuin hajamielisyyden puuskassa hyvä Kustaa-kuningas julisti myös ”erämaat” yksin hallinnoimakseen kruunun omaisuudeksi.
Kirkko oli hitaasti hankkiutunut asemaan, jossa vain se saattoi vihkiä lailliseen avioliittoon ja todeta lapset avioliiton ulkopuolella syntyneiksi.
Lutherin yhteydessä mainitaan yleensä anekauppa eli kirkon edustajien rahasta myymät löyhennykset kiirastulessa vietettävään aikaan joko ostajalle tai tämän edesmenneille omaisille. Se oli kuitenkin mitätöntä verrattuna maaomaisuuteen ja verojen kassavirtaan.
Maailmassa ei liene koskaan ollut toista yhtä rikasta firmaa, ei nykyisinkään. Eikä niin hyvin organisoitua.
Ja keino oli testamentti. Ellei kirkko saanut koko perintöä, se saattoi tyytyä vain puoleen. Jälkeläiset saivat niin sanotun lakiosan. Poikkeus oli Englanti ja maaomaisuus aatelisarvoineen tai ilman – englantilaisten romaanien ja nyt TV-sarjojen ehtymätön innoitus.
Kirkon kauppamatkustajia sanottiin kerjäläismunkeiksi, koska asiakkaiden oli myös elätettävä heidät, siis dominikaanit ja fransiskaanit. Ja kirkon sivukonttoreina toimivat 700-luvulta alkaen yliopistot.
Niiden turvin kirkolla oli käytössään salakieli, jota sivulliset eivät ymmärtäneet, nimittäin latina, ja siihen liittyen salailtu lukutaito
Kun katsoo kartalta tai lentokoneesta Keski-Euroopan suunnattomien katedraalien määrää, voisi miettiä, millä rahalla ne on rakennettu. Tarkoitusta ei tarvitse pohtia kauan, koska jo vuosituhansia hallitsija oli ollut kaikille välttämätön ukkosenjohdatin kansan ja erilaisten jumalien välillä.
[Jatkuu…]
Kirkon - ja yleensä uskonnon - suhde valtioon on ollut hyvin hankala ja tämä ensimmäisiä lieviä oireitaan näyttävä talouskriisi vain hankaloittaa tilannetta.
VastaaPoistaNämä ovat vain pieniä oireita niiden rinnalla mitkä potilas kohtaa nopeasti.
Kyse ei olw vain rahasta tai varallisuudesta vaan myös vallasta.
Englannissa Henrik VIII oli ollut katolisen uskon puolustaja ja monilla muilla hallitsijoilla oli vastaavia arvonimiä.
Osan kruunasi joku kirkonmies, jotkut jopa itse Paavi. Tai ehkä varapaavi tai vastapaavi tai paavi joka olikin nainen - tai mieluummin miten vaan.
Venetsia unohdetaan liian usein historiasta ja niin tuppaa käymään myös muille Italian alueen kuningaskunnille.
Toisaalta kirkon toiminta oli mukana kuvassa kun Euroopan entiset mahtimaat taantuivat. Tämä oli yksi monista syistä myös Ranskan vallankumouksen taustalla.
Toisaalta suurvallaksi hitaasti kiirehtivä anglo-saksinen järjestelmä oli vain hieman etevämpi muutamissa asioissa.
Ei ollut elämä herkkua tavallisilla kansalaisilla sielläkään.
Liberalismi oli monessa suhteessa vain myytti eikä se koskenut kuin rajatusti tavallisia ihmisiä.
Eräänlaista "liberalistista realismia" - kerrotaan miten asioiden olisi hyvä olla mutta todellisuus onkin sitten toinen tarina.
Ei sinänsä ole niin väliä kuka kohtelee kaltoin, onko kyseessä kirkon edustaja vai vähäjärkinen hemofiliaa sairastava valtansa anastanut "aatelinen".
Omana aikanani arkkitehtuurin historian opetus oli pelkkää muotoestetiikan kuvailua ja jätti rakentamisen yksityiskohdat ja rahoituksen silleen. Vein rakennustaiteesta tietämättömän veljeni espanjalaiseen kullalla silattuun katedraaliin. Veljeni sanoi, mennään äkkiä pois, täällä haisee raha ja valta.
VastaaPoistaTuosta tuli mieleeni tapaus eräältä ranskanmatkalta. Oltiin sukulaisteni kanssa kävelyllä Reimsin keskustassa, kun kadun nurkan takaa aukiolle saavuttaessa näkyviin lävähti katedraali jonka mittakaavaero muuhun kaupunkirakenteeseen on niin huima, että matkaseurana olleen sisarenpojan puuskahtama "Voi jumalauta" tuli suoraan eikä miettimättä. Sanoin siihen, että juuri tuollaista vaikutelmaa katedraalin rakentajat epäilemättä olivat tavoitelleetkin.
Poista
VastaaPoistaMitäs hän nyt siellä Kymissä on käynyt syntymässä ? Kansallisbiografia artikkelikaan tuskin tietäisi. Ja olisiko asiassa mitään tietämistäkään. Siinä olisi ollut ja yhä olisi tietämistä ja tutustumista, että mitä oivaa Aarnio on tehnyt näyttämölle ja kukaties vaikka näyttämölläkin, kuin Väyrys-Paavo ikään. Kangasalla ja kotiseudun historiasta nousevaa peliä olisi esitetty tietää Wiki.
Tiedä jos vaikka sankarina tahi konnana olisi Ramppi teatterissa juoninut herastuomarikin. Tuli kielelle kun Herkon ja Riitun kattilakunnasta osui silmiin se perheen hajottamisuhka. Kunnallismiehet olivat rätnäileet perheen silpomista yksilöiksi, joku sinne toinen tänne. Riitu paineli puheille ja puoltajista eräs soitti juuri keräjämatkalla Pudasjärvellä olleelle herastuomari Mannilalle. Tämä nousi Oulusta Kuusamoon ajavaan linja-autoon, tuli Taivalkoskelle ja niin perhe säästyi hajottamispäätökseltä. Paitsi että Hemma oli piirillä tai vaivaistentaloon teljettynä. Tämä työhullu ja ahdinkojen yli naurua veistelevä mies parani yht´äkkiä kun Lama hellitti: Siis kaukoparannusta US Rooseveltilta.
Päätalo kertoo ettei perhe tiennyt puoltajiensa ansioista. Ei edes Mannilan Reeta, äidin lähimpiä henkiystäviä miehensä osuudesta virkannut. Vasta kaksi vuosikymmentä myöhemmin Päätalot kuulivat. Joskus hallinnon non-transparenssi on hyvästä.
Niin konstikasta tämä kaikki on. Omissakin asioissa, saati yhteisön luottoihmisillä. Onneksi tekoäly kohta hoitaa ja tulostaa valitusalgoritmiakin. Voipi olla parasta oppia tajuntaolemuksensa teroittamisessa ja tarmostamisessa tuo todellisuuden näytteleminen. Minäkin parempien perässä junailin unijunassa Rovaniemelle saakka poikki joulunaluisen Suomen Varastoa katsomaan. Olisiko meikässä pikkasen Riitua kun oli närkkiintynyt Arto Salmisen nerotyön vesittämisestä elokuvaversiona. Ja nyt se oli taas täyttä rautaa Rovaniemellä.
Talo, Lappi talo oli kyllä kerskaaavaa ja toistavaa Aaltoa. Ja kun vielä aulassa taas sitä yhtä ranskalaisen mesenaatin asuintaloa vitriineissä -äh. No yhdessä valokuvassa oli upea Maire Valterintytär Gullichsen-Ahlström. Varasto heiteltiin nettoaikana läpi 90 minuuttiin ja tuntui kuin koko modernin dystopia olisi sielullis materiaalisilta puoliltaan porattu silmiin ja kalloon. Oikeastaan ei muuta tarvitsekaan ja älyää äänestää EI. Eikä vahongossakaan ikinä enää kiittää Valistusta suomalais-edistyksellisin etumerkein.
On kyllä ihan kamalaa. Sofistien Law & Economics otsikkoahan näissä yhteyksissä useasti viljellään. Ei uutta tietysti sekään. Kymijokivarren tapaoikeus oli ranta- ja koskenvarsi kalastajien ja kylämyllyjen puolella ja väistyi uuden tieltä, Joonasko se senkertainen Castren oli.
Ja pillit maksoi William Ruuth. Ja Standerskjöld peri. Ja KGPM PwC ja muu kansainvälinen turvaverkostonsa. Ne pitävät yllä ja auki viemäreitä paratiisillisiin vapauksiin. Hyvä. Olisihan perintövero omaisuusvero ja tuloveroprogressio mädättänyt kaiken.
Onneksi kansainvälistä solidaarisuutta löytyi noille jotka oikeusapupalvelunumeron sijasta soittivat aikansa joonaksille. Nämähän kuittasivat palveluksensa asiakkaalle oikeasti tuottamistaan laillisista rahoista. Tai vielä paremmin, sellaisia lisäämällä. Jopa laadullistamalla kirnuamalla kermalle.Jukka Sjöstedt
Pieni tarkennus kirkon ja yliopistojen yhteiselämän mittaan lienee syytä tehdä. Euroopan ensimmäinen yliopisto perustettiin Bolognaan tiettävästi vasta vuoden 1100 vaiheilla. Arabeilla oli omia yliopistoksi myöhemmin nimettyjä laitoksia jo aiemmin, mutta niitä arvon blogisti tuskin tarkoittaa.
VastaaPoistaPerintökysymystä pohtii myös jo Hesiodos (Työt ja päivät).
VastaaPoista
VastaaPoistaAina saa jännittää kun avaa noita ilmaissivuja ja kaventaa viikon kiintiötä -että mitä otsikon takaa. Tänään kävi mäihä. BusinessBloomberg kertoi Kiinasta että luottoluokitusfirma pantiin maksamaan luottotappiovakuuttajille (CDS vastapuoliderivaatta) kun tuli yllyttäneeksi säästäjiä. Että sijoita pois.
No ei maksanut lainaaja velkaansa, mutta vakuuttajat CDS:ien ostajat maksoivat. Oli uutisessa taustaa. Ja toista kuin luulisi(n). Ensinnäkin kolmannes luokittajasta kuului Moody´s :ille. Jaha siis jenkkejä vastaan. Ei, vaan lisää vapauksia ihan itsenäisesti toimia S&P ja Fitch yhtiöille oli ollut Kiinan vastaveto äskeisaikoina kun € ja USD oli alkanut karsastaa interbond B2B markkinaa Kiinan päässä petoksellisina.
Että se kauppasota US-Kiina ei vissiin ulotu rahasyvyyksiin. Tämä on kummaa. Alibaba Jack Ma estettiin Sanghaissa panemasta Pörssiin maksu-laina-P2P palvelua ihan viimetipassa marraskuussa 2020. Kuka esti, oliko sittenkin jenkit? Jack Ma meinasi suoralainaus idiksellään P2P eli henkilöltä toiselle hankkeella jakaa Afrikkaa myöten kaikille big data tietovalvontaan pohjaten ja dynamiikkaan uskoen että saaja on velallisen vakuus (mitä wanha teollisuuspankki instituutiokin oikeastaan oli ollut -ja mestyksellisesti), siis jakaa hynää.
Kuten Fed ja EKP juuri ovat oppineet jakamaan wanhastaan etuoikeutetuille 2020 Koronana.
Tuo Jack Ma :aan Ant Groupin aikeen tyssääminen -ja aiehan oli ottaa kaikki lännen isot Rahastojehut ja heidän kontrolloimat eläkemaksajat Suomea myöten tähän yhteen tietokoneohjelmaan pörssiosakkaina. Kauppa ja maksaminen, ymmärtäen että samassa verkossa saaja on velkapuolen takaaja, olisi mullistava ajatus alkukristillisyydestä tai Amazonin viidakkoheimoista, Santeri Alkion kyläyhteisöjen velkakirja arkkuihin. Siis lähimmäisrakkauden privatisoinnin peruutus.
Niin vihdoin joku olisi aineellistamassa rahan yltäkylläisyyttä eikä vain helpottamassa luonnon niukkuutta. Vaan siis mahdollistamassa ihmisen valtaa luonnon yli yltäkylläisyytenä siviileille eikä vain asevarikoilla. Keynes lausuili näitä WW I kokemusten pohjalta utopialogiikkana ja WW II pohjalta YK meininkinä.
Mutta ikiaikainen nuukuus pani lähimmäisistä äänestäjiksi kouluttutuneet pureutumaan luonnonniukkuuteen. Ja nytkö oltaisiin huulilla imasta mahattäyteen ja puhaltaa vihellysriemua ? Kyllä se pahasti siltä näyttää tuolta Jack Ma :aan pilvestä. Ellemme aika pian ylene jokaiikka pilvenlonkalle.
Jack Ma pilkkasi Basel heeroksia pantti eli kanikonttorin pitäjiksi ja ilkkui BIS sääntöja. Niitä joilla Kiina oli vivuttu valoon mutta länsiäänestäjät madallettu masennettu viimeiseen viihtyisään naurutikahdukseeseensa saakka. Ota nyt tästä selvää.JS
Odotan mielenkiinnolla jatkoa. Kirkot, maat ja mannut on tietysti vain seurausta vallankäytöstä. Jumalia (uskoa, uskontoa) on tietysti aina tarvittu hallinnoimisessa. Kun kuitenkin tuli on hvyä renki mutta huono isäntä, roolit työnjaossa on pitänyt toisinaan vaihtaa. Vertaa esim, viimeisimpien presidenttiemme uudenvuoden toivotusten loppuja.
VastaaPoistaEikös tämä katolisten pappien naimakieltokin perustunut pohjimmiltaan siihen, ettei papilla saa olla perillisiä eikä elätettäviä. Ei siis millään muotoa selibaatin pyhittävään vaikutukseen. Voisiko joku viisaampi selventää? Lukenut olen, mutta autuaasti unohtanut.
VastaaPoistaAd Omnia: Bolognan yliopistosta - tunnen paika ja olen käynyt usein. Kommentoija viittaa perustamiskirjaan, mutta opetus lienee ollut vauhdissa n. vjuonna 1000. Ensimmäiset opiskelijoiden erivapaudet ovat 700-luvun lopulta. Mjutta täkeä pointti on, että n. vuonna 1400 Euroopassa oli n. 40 yliopistoa, joissa opetttiin muutakin kuin jumaluusoppia ja lakia. Islamin madrassit olivat täysin erilaisia.
VastaaPoistaSe oli minusta hienoa, että ylioppilaita ja varsinkaan maistereita (baccalureus) ei saanut hirttää noin vain, kuten ei muuten munkkejakaan.