Mummun päätä seinään

Kuva: Anitta S. 

 

Kirjoituksen kuvassa esiintyvä henkilö tuntuu muistavan noin 50 vuotta sitten kuollutta, 1800-luvun puolella syntynyttä Viljo-setää, joka joskus harvoin haki liinavaatekaapista patenttikorkilla varustetun pullon, jonka etikettiin oli kirjoitettu vanhan miehen horjahtelevalla käsialalla ”Väkiviinaa 38 %”. 

 

Pojat olivat kuulemma kohotelleet laseja suoriuduttuaan lopulta väitöskirjaan johtaneista tutkimuksista ja tenteistä Heidelbergissa ja Leipzigissa vuonna 1925. Perinne edellytti kiljahtamaan huurteiselle: ”Hei hulinaa, ja mummun päätä seinään!”

 

Lieneekö tarpeenkaan täsmentää, että herroista tuli ennen pitkää lasarettilääkäreitä, kaikenlaisia kirurgeja ja sotasairaaloiden ylilääkäreitä. 

 

Ja kun heitettiin tittelit pois, asianomainen ojensi minulle hoidetun ja viulunsoitolla ylläpidetyn käteensä sanoen: ”Sinä saat sanoa minua sedäksi.” Mieleeni tuli, että sanaan ”kirurgi” sisältyi vanhassa kreikassa ”kheir”, käsi. Siis käsityöläinen. Olen kuullut asiaan viitattavan edelleen, joskus sävytyksin, että toisilla on tarkka käsi ja toisilla ei.

 

Muistot tulivat ja kuvat kulkivat kun kuulin, että eräät työikäiset henkilöt, jotka eivät halua nimeään julki tässä yhteydessä, olivat ampuneet etevästi pistoolilla kääntyviin tauluihin. Kävi vähän kateeksi. Mutta täytyisi olla tarkka käsi. Ja hankkia itsensä liikkeelle, mikä ei ole tässä vaiheessa yhtään ajankohtaista.

 

Olin juuri tutkimassa lähteitä, joissa kerrotaan vielä vanhemmista asioista. Eli kun Jumala keksittiin tai – miten vain haluatte – keksi tehdä itsensä tiettäväksi.

 

Ystäväni Harald Haarmann esittää kovin rajuja ajatuksia kirjassaan, joka koskee muinaiskulttuurien elämää, kulttuuria, tiedettä ja ajattelua – Advancement in Ancient Civilizations (978-1-4766-7989-1). Waltarin ”Sinuhen” faarao Ekhnaton (Akhenaten eli Amenhotep IV) mahdollisesti keksi yksijumalaisuuden noin vuonna 1351 ennen ajanlaskumme alkua.

 

Tämä on sama heppuli, jonka kaikkein korkein rouva vaimo koristaa museota Berliinissä. Nefertitin pää on veistoksenakin häkellyttävä, koska se on ollut nämä vuosituhannet malli naisen kauneudesta. 

 

Pariskunnan hankkeesta löytää perustiedot hakusanalla ”Amarna”. Pääkaupunkia ja temppeliä on kaiveltu esiin satakunta vuotta. Historian ironiaa on, että kun poika Tutankhamon kuoli nuorella iällä, seuraaja Horemheb oli sitä mieltä, ettei tässä mitään uusia jumalia eikä pääkaupunkeja tarvita, ja antoi repiä kaiken maan tasalle. Ja juuri siksi paikat säilyivät kaivauskunnossa, kun nuoremmat ja tuoreemmat viilasi lopulta näkymättömiin erämaan hiekkainen tuuli.

 

Näyttää todella siltä kuin Harald sanoo. Amarnan temppeli, jossa tosin ei ollut kattoa, koska sellaista ei tuossa ilmastossa tarvittu, on kautta aikojen suurin historian tuntema rakennus. Pituutta oli 1,6 kilometriä ja leveyttä 130 – 200 metriä. Tutkijoina ovat Egyptin asianomaisen ministeriön lisäksi Cambridge ja Penn State -yliopisto. Massaksi murskattujen esineiden tunnistamisessa käytettiin ensimmäistä kertaa valokuvia ja tietokoneohjelmia – miten kymmenet tuhannen sirpaleet sopivat toisiinsa?

 

Ja sitä voi arvailla, keksivätkö Mooses ja muut erikoislaatuisen ajatuksensa yhdestä jumalasta täältä. Egyptin vankeutta ja korpivaellusta ei ole löydetty historiasta. Mutta aika pian näiden egyptiläisten jälkeen pronssikausi pimeni tuntemattomasta syystä. Ja sitten ennen oli luultavasti käyty Troijan (Wilusa eli Ilium) sota.