16. huhtikuuta 2020

Suurentelija



Mestari on sama sana kuin maisteri ja sopiva suomennos olisi isottelija, koska ”magnus” tarkoittaa suurta.

Itse Luther – hullu ja edesvastuuton mies kyllä – rukoili eräässä esipuheessaan, ettei hän ”tulisi itse omaksi mestarikseen”. Tuo ymmärretään suotta uskonnollisesti. Kyllä hän käsitti myös kokemastaan, kylistä ja kaupungeista, että mestari putoaa korkealta, joko sellaisenaan tai silmukka kaulassaan.

Johtajuus on joka päivä lehdissä. On helppo nähdä, että tuo tuttu sana ymmärretään niin monin tavoin, ettei sillä ole oikeastaan käyttöä.

Esimerkiksi aikamme suurin johtaja Donald Trump kierouttaa käsityksiä. Johtajuus ja hyvä johtajuus eivät voi tarkoittaa samaa asiaa. Henkilö, joka sekä käyttää väärin lain ja vakiintuneen tavan mukaisia valtaoikeuksiaan että sen lisäksi toimii tavalla, joka innostaa enemmän vastustajia kuin omia, on silti johtaja.

Kauempaa kauhaisten: Winston Churchill oli henkisesti tasapainoton henkilö ja pahalla muistettu sekasortoisista ja ajoittain hengenvaarallisista aloitteistaan. Mutta harvoin on niin moni saanut olla kiitollinen yhdelle miehelle. Britannian pitäminen sodassa ja kieltämättä hiukan yksinkertaisen Rooseveltin vietteleminen edistämään Englannin asiaa vielä kun oman maankin nurkat alkoivat olla tulessa, olivat uskomattomia saavutuksia.

Kylmää sotaa – jonka hän itse totesi – Churchill ei kyennyt estämään, koska hänellä oli naurettava tarve pitää tyhjästä kiinni eli edistää Brittiläistä imperiumia, jota ei enää ollut. Tässä mielessä hänestä tuli Britannian historian merkittävin spiritisti ja henkien manaaja.

Kaikkien aikojen suurin populisti, tai ainakin suuri Julius Caesarin jälkeen, oli Stalin. Hitlerkin huuteli enimmäkseen vaihtopenkiltä sorruttuaan samaan virheeseen, jota Rooman keisari Marcus Aurelius niin pelkäsi, kahden rintaman sotaan. Populismi on liike, joka tähtää johtajan vaihtamiseen. Siksi johtajaksi valikoituu henkilö, joka on paras estämään johtajan vaihtamisen. Kuten Stalin. Tämä rokonarpinen gruusialainen, oli joutunut seuraamaan sivusta, mitä Leninin täydellinen kyvyttömyys johtajana aiheutti. Leninin julkaisemat raittiuskilpakirjoitukset eivät olisi paljon auttaneet, ellei hänellä olisi ollut ytimiään myöten nerokasta Trotskia käytettävissään.

Koska eteemme aukeaa nyt pelottavia näköaloja koronataloudessa, olen lehteillyt muutamia kirjoja löytääkseni hauskoja juttuja. Gordonin – Ramsayn ”Divided on D-Day” kronikoi, miten mustasukkaisuus ja matalamielisyys maksoivat verta ja pysäyttivät etenemisen Normandiasta 1944 puoleksi vuodeksi. Brttikenraali Brooken (varakreivi Alanbrook) luonnehdinta on klassikko: aina sitä Hitleriä vastaan taisteli, mutta Montgomery oli paha vihollinen. (Sanoja oli siis Montyn esikuntapäällikkö.)

Lasse Laaksosen ”Viina, herrat, rangaistukset 1918. – 1945” kertoo keskeisiä asioita sotilaallisesta johtamisesta Suomessa Mannerheimin aikana. Itse armeijassa perunakellaria korkeammalle pääsemättömänä voisi päätellä, että pikkumaisuus on suuri sotilaallinen hyve, paitsi päihdyttävien aineiden käytössä, jossa eräästäkin kenraalistamme lainataan luonnehdintaa ”nautti aina kaiken käsiinsä saamansa alkoholin”. Siihen olisi vielä voinut lisätä ”taistelutilanteeseen katsomatta”.

35 kommenttia:

  1. Maisteri Toivo "Isottelija" Särkkä. Aina oppii uutta. Tosin jos olisin eilen kuollut, mitä tällä tiedolla tänään tekisin?

    Maisteriksi Matti Nykänenkin valmentaajansa Pullia kutsui, ja varmasti arvosti (ja pelkäsi) häntä enemmän kuin yhtäkään vaimoistaan. Joita heitä riitti.

    Eero "Nyla" Nylundia, joka oli ystäväni, kutsuttiin myös Maisteriksi. No, koska Nyla mielestäni kuului ns. intelligentsiaan, johon minä en, niin minä kutsuin häntä "Lounais-Hämeen Kolossiksi" (kreikaksi κολοσσός).

    VastaaPoista
  2. Trotskia on helppo sympatiseerata kun Stalin esti sen ettemme päässeet näkemään mitä kauheuksia hän olisi keksinyt. Jatkuva vallankumous - ei se hyvää olisi tiennyt, etenkään muille maille. (Stalinhan keskittyi tuhoamaan vain oman imperiuminsa sisällä asuvia asukkaita, ainakin etenkin aluksi.)

    Olen lukenut Lasse Laaksosen kirjan. Minulle se antoi tylyn mutta siitä huolimatta diletanttimaisen käsityksen siitä miten Suomen puolustusta jatkosodan kriittisimpinä hetkinä johdettiin. Ja myös sitä ennen. Kaikki nuo juopot omaa kunniaansa ja mainetta/menestystä janoavat pikkumaiset kenraalinnappulat jotka riitelivät keskenään! Tosi masentavaa tämä.

    Alaistenhan kanssa armeijassa ei tarvitse "riidellä". Heh, he. Mutta kenraalit kävivät kissatappelua siitä kuka heistä on kovin Jellona. Voi, vittu!

    Sitä sanotaan, ja ymmärrän hyvin miksi niin sanotaan, että kenraali joka huolehtii liikaa sotilaidensa hyvinvoinnista, on huono kenraali. - Totta! Ei sillain sotilaisiin saa "liikettä niveliin". Mutta kohtuus tässäkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Trotski onkin kiinostava tapaus koska hän oli juutalainen. Minulla on sellainen käsitys että jos juutalainen on päässyt ihan kuningaksi asti, hän ei tee (enää) kauheuksia. Alaisina kyllä, riippuen siitä millainen on päämies. Mutta ei kuninkaana. En kuitenkin usko, että Trotski ilman Staliniakaan olis päässyt johtoon. No kun oli juutalainen antisemiittisellä Venäjällä. Vasta Antropov oli ensimmäinen juutalaistaustainen huippujohtaja, vaikka Neuvostoliiton huipun taustalla oli aina ollut paljon juutalaisia, kun ovat joka yhteiskunnassa hyvin koulutettuja ja ahkeria. Sama näyttää koskevan esimerkiksi Yhdysvaltoja.

      Poista
  3. Roosevelt saattoi olla pikkuisen yksinkertainen, mutta hänellä oli taito valita hyviä alaisia. Ja nämä alaiset eivät olleet yksinkertaisia. Yhdysvaltojen johtaminen perustui 1930-40-luvuilla, jopa 1950-luvullakin, aikakauden parhaaseen yhteiskunta-, luonnon- ja taloustieteelliseen ymmärrykseen, jota sovellettiin taylorismin hengessä.

    Voisi melkein sanoa 1960-luvun nuorisokapinan ja jopa nykyisen trumpilaisen epäpätevyyden jumaloinnin olevan reaktioita tähän. Pätevästi johdettu, sotaan varustautuva suurvalta on nimittäin kansalaisilleen pikkaisen karmea paikka: moottoritiet ovat kyllä hienoja, mutta toisaalta esikunnissa laskeskellaan, kuinka toivutaan ydinsodasta sen jälkeen, kun on menetetty muutama kymmenen miljoonaa omaa kansalaista. Tai päätetään peliteorian pohjalta, että väestönsuojelu on tarpeetonta ja itse asiassa vaarallista. Siihen verrattuna rock'n'roll, marihuanan polttelu, aborttien vastustaminen ja rynnäkkökiväärien kantaminen poliittisissa joukkokokouksissa ovat ihanan irrationaalista pakoa todellisuudesta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Trump on Vietnamin payback Agent Orangesta. (kun Trumpkin on oranssi.)

      Poista
  4. "Putin lykkää voitonpäivän paraatia koronaepidemian vuoksi."

    Siinä reilu ja suoraselkäinen valtionpäämies. Ei mikään Aleksanteri Suuri tai Napoleon.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä "suoraselkäinen ja reilu" päämies pelkää vaan, että satojen tuhansien sairastuminen paraatilla johtaa hänen persoonan tuhoon, ei muuta. Varmasti Hitlerkin olisi peruunut paraatin. Mao ehkä ei.

      Poista
  5. Eppäilenpä, että sanan 'maisteri' tai magister takana ei ole magnus eli suuri, vaan magus, eli taikuri, itämaan tietäjä tai noita. Mitä noihin upsereihin taas tulee, niin lauletaanhan sitä laulussakin, että "Kun taistelun melskeissä pyssyt ne paukkaa, niin upseerit teltassa pullosta naukkaa ja juo ja laulaa ja.." [Jos eukkosi kieltää sua juomasta]

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Linkomiehen sanakirjan mukaan magister tulee enemmän-sanasta (magis), joka puolestaan tulee suuri-sanasta (magnus, magna, magnum).

      Poista
  6. Eikö mestari olekaan se, joka mestaa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh, joo, mutta kummallista on, että pyöveliä muinoin todellakin kutsuttiin myös mestarismieheksi (mästerman).

      Poista
    2. Suomen etymologinen sanakirja kertoo, että mestata tulee muinaisruotsin sanasta mista tai mesta (menettää), mutta siihen on vaikuttanut juuri tuo mästerman ja nimenomaan pyöveliin erikoistuneessa merkityksessä.

      Poista
    3. Lahti on ihan mesta paikka. (Matti Nykänen, 4 olympiakultaa + 1 hopeinen, 5 MM-kultaa, hopea ja kolme pronssia, lentomäen kulta, hopea ja kolme pronssia, nuorten MM-kulta, 2 veteraanien kultaa ja pronssi, 13 SM-kultaa, 2 hopeaa ja 7 pronssia)

      Poista
  7. "Itse Luther – hullu ja edesvastuuton mies kyllä – rukoili eräässä esipuheessaan, ettei hän ”tulisi itse omaksi mestarikseen”."

    Wittenbergin kirkon ovetko ne siinä? Lutherin rohkeus ja itsepäisyys ilmeisesti lähenteli hulluutta, koska luultavasti hän ei muuten olisi noussut täydellisen auktoriteetin asemassa olevaa hengellistä, taloudellista ja ilmeisesti myös sotilaallisesti vahvaa suurvaltaa/instituutiota - katolista kirkkoa - vastaan.

    Aika velikulta ja Mestari. Eikö niin?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lutherin ’rohkeus ja itsepäisyys’ oli sellaisen ihmisen pakkomielteisyyttä, joka on ollut tajuavinaan Totuuden helvetin isolla teellä. Siinä ympäröivä yhteisö joutuu kohta kärsimään.

      Poista
    2. Lutherin ’rohkeus ja itsepäisyys’ oli sellaisen ihmisen pakkomielteisyyttä, joka on ollut tajuavinaan Totuuden helvetin isolla teellä. Siinä ympäröivä yhteisö joutuu kohta kärsimään.

      Poista
  8. Brooke oli kyllä Montyn esimies eikä alainen. Britannian Mannerheim sikäli kun siellä semmoista oli.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, suurinpiirtein näin. Montgomeryn esikuntapäällikkö oli Francis Guingand, josta kaikilla on ollut vain hyvää sanottavaa. Useimmissa sotaa käyvissä maissa korkein sodanjohto oli siviilien käsissä. Ei Suomessa. Brookella oli tavallaan kaksoisvirka: ensi sijassa maavoimien komentaja. Periaatteessa samanarvoinen meri- ja ilmavoimien kanssa, mutta hänen sanansa painoi lopulta eniten. Yläpuolella Churchill sota- ja pääministerinä. Termi ylipäällikkö on tässä hieman ontuva, mutta lähinnä sitä.

      Poista
    2. Tällainen ”nimittely” tietysti turhaa, mutta itse olen ajatellut, että I maailmansodan ikoninen Lord Kitchener tulisi briteille 1900-luvulla lähimmäs Mannerheimia, henkilö johon sotavoima kiteytyi. Rienzi

      Poista
  9. Kun Forrest Gumpilta (Tom Hanks) kysyttiin, että oletko tyhmä, vai mikä, hän kuittasi sen äitinsä viisaudella  "Stupid is as stupid does".

    Tuosta tulee mieleen väittää, että johtaja on, jos tekee johtajan tekoja. Ja edelleen,  karismaattinen johtaja on, jos tekee karismaattisia tekoja. Karismaattinen teko puolestaan on karismaa eli vetovoimaa kasvattava teko. Hyvä tai paha.

    Karismaattinen johtaja saa ihmiset tekemään tekoja, joihin heistä ei ilman johtajaa ehkä ollenkaan olisi:  toimimaan, tekemään suuria hyviä tekoja, tekemään suuria pahoja tekoja.

    Mannerheim, Risto Ryti, Väinö Tanner olivat kaikki  suuria johtajia. Yksi heistä oli karismaattinen suuri johtaja. Kaksi muuta tekivät johtajana sen mitä miehen pitää johtajana tehdä.

    VastaaPoista
  10. On merkille pantavaa, että yllä mainituista johtajista kaksi on tunnettuja täysraittiudestaan. (Leninistä on kirjoitettu sitä ja tätä.) Näille kahdelle tarkoittamalleni herralle onkin sitten ominaista, että he itse, kannattajiensa keskuudessa, ovat joka solultaan kuin lihallistunutta psykoaktiivista ainetta, joka ylittää veri-aivoesteen. Herroista nuorempi näyttää kaiken lisäksi kykenevän jopa moderniin muuntohuumeisuuteen.
    Kustannus-Lehmuksen 1960-luvun Krokodil-tyyppisessä Nauru Sodalle -vitsikirjassa vanhapiika haikailee: "Tulis sota, niin moraali laskis." Samana moraalin laskuna voidaan nähdä myös joidenkin sota-ajan upseerien vimmattu rintamaryyppääminenn, vaikka asia onkin kieltämättä vähän monimutkaisempi.
    Ainakin Heiskanen oli ehdoton. Heiskasesta kirjoitetun elämäkerran mukaan hän keskeytti ainutkertaisen joululomansa ja meni heittämään pellolle sijaisen, joka oli ratkennut ryyppäämään.

    VastaaPoista
  11. Tärkeitä pointteja. Nämäkin historian hahmot olivat ihan yhtä kauheita ja vastuuttomia kuin kaikki muutkin ovat omalla tavallaan olleet.

    VastaaPoista
  12. "Mestari on tänään meille suosiollinen."

    Ilmaus sopii oikein hyvin myös blogisti Kemppiseen mielestäni. Se sisältää ymmärtävää lämpöä, hieman kunnoitusta, aavistuksen yhteisöllisyyttä ja paljon huumoria.

    Joten ennen kuin oikeinajattelevat vallan nolaavat itsensä tämän Mestari-kauhunsa kanssa, heidän kannattaisi ehkä hieman selvittää tämän ilmaisun taustaa ja merkitystä. Siis sitä, miten ja missä merkityksissä me tyhmät ja huumorintajuttomat rasisti-fasistit sitä käytämme.

    Vihjeeksi voisin sanoa, että kyseessä on aika monitasoinen juttu, josta ei puutu eri huumorilajienkaan vaikutusta. Tietty analogia siinä on myös menneiden aikojen "ärsyttää porvaria"-tematiikkaan.

    Antoisia pohdintahetkiä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mestari ("joka on tänään meille suosiollinen") tarkoittaa monille valtakunnanjohtaja Pekka Siitointa, Suomen sodanjälkeistä natsia. Siis natsia! (joka "sisältää ymmärtävää lämpöä, hieman kunnoitusta, aavistuksen yhteisöllisyyttä ja paljon huumoria.")

      Poista
    2. "...tarkoittaa monille valtakunnanjohtaja Pekka Siitointa..."

      Anonyymi kommentoija on jäljillä.

      Siitoinhan oli aivan naurettava pelle, jos edesmenneestä nyt näin rumasti saa sanoa. Mestari-huudahtelun tietoisesta komiikasta iso syntyy juuri tästä. Ja loput paljolti tuosta "ärsyttää porvaria" -analogiasta.

      Täydet pisteet havainnosta.

      Poista
    3. Nykyään Mestariksi tituleerataan yhtä Goebbelsin näköistä sivaripelleä joka on lainannut myös aatteen ulkonäön lisäksi.

      Poista
    4. "Nykyään Mestariksi tituleerataan yhtä Göbbelsin näköistä sivaripelleä joka on lainannut myös aatteen ulkonäön lisäksi."

      Tässä lausunnossa tunteen palo paljolti kompensoi sitä, mitä analyyttiselta puolelta ehkä puuttuu.

      Mutta onko tuo alun sitaatti jo rangaistavaa vihapuhetta?

      No ei tietenkään. Noita juutalaisia - ei kun siis persuja, niitähän saa lyödä kuin vierasta sikaa. Ja pitääkin lyödä jo pelkästään omaa oikeamielisyyttään saman kuplan kavereille demonstroidakseen. Niinhän se oli kotona Saksassakin aikanaan. Sama kaiku on tässä "suvaitsevaisuudessa".

      Toki joskus olisi ihan kiva kuulla myös älykkäitä, perusteltuja ja loogisia vasta-argumentteja Mestarin loogisen tuntuisiin analyyseihin pelkkien tunnekuohuisten röyhtäisyjen sijaan.

      Mutta jos niitä vasta-argumentteja ei nyt heti tule mieleen, niin mikäs siinä, vedetään sitten vain Göbbelsillä turpaan ja kovaa. Se tuntuukin jo niin pirun hyvältä, että :)

      Poista
    5. Kiva kun myönnät epiteetit oikeiksi koska tiesit heti ketä tarkoitettiin. Sinun mielestäsi persut siis myös eroavat etnisesti muista suomalaisista.

      Poista
  13. Rakennuksilla mestari (mese) (ehdottomasti pienellä ja nuoleskelematta) on henkilö, joka työmaata johtaa, järjestys pysyy ja sopu kaikkien kesken. Hän myös vastaa hyvin suuresti siitä, että harjannostajaiset ja luovutus aikataulun mukaisesti tapahtuvat.

    Työmaiden mestareille syntyy yleensä paikkakunnilla alaisten keskuudessa luonteidensa mukaisia luonnehdintoja. Juopot meset ovat jo historiaa, mutta "lunkit" ja "vittumaiset" lienevät edelleen olemassa.

    Omien kokemusteni mukaan parhaat työmaakokemukset ovat olleet ne, joissa mese on hoitanut vastuunsa asiallisesti ketään alaistaan suosimatta, ketään polkematta. Vastuu heillä on joka tapauksessa kova vaikka virallinen ammattinimike onkin tuikitavallinen rakennusmestari.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vastaavat mestarithan valitettavasti työmailta lakkautettiin jo vuosia sitten, kun uusien hienojen bisnesoppien mukaan kaikki mahdollinen oli erotettava kokonaisuudesta ja ulkoistettava loputtomiin aliurakkaketjuihin ja kaikenlainen kokonaisvastuu hävitettävä. Ihmettele siinä sitten, mistä ne hometalot ja muut sudet ilmestyvät.

      Poista
  14. Corona brandy'ä kippistellään ensin reilusti ja sitten hurreille hudaa...

    No ei se taida kuitenkaan oloa helpottaa, kun poliisi tulee ja pamputtaa tottelemattomia. En suosittele.

    VastaaPoista
  15. Nyt on napakkaa tekstiä

    VastaaPoista
  16. Kun Abraham Lincolnille valitettiin, että kenraali Grant joi reippaasti viskiä, presidentti vastasi: "Ottakaa selville, mitä merkkiä hän juo ja huolehtikaa, että kaikilla kenraaleillani on sitä tynnyrillinen".

    VastaaPoista