Hallitus on onnistunut erittäin hyvin.
Voi olla, että jossain vaiheessa se todetaan epäonnistuneen pahasti.
Toimintakyvyn säilyttäminen on johtajan tärkein tehtävä.
Miksi liikeyrityksen johtajan on palkattava alaisia, jotka ovat häntä itseään fiksumpia? Jotta hän pitäisi omat kätensä vapaina.
Liike-elämässä ja maailmassa tulee tilanteita, joihin fiksuinkaan ei osaa varautua. Tai nimenomaan ei fiksuinkaan.
Minulla on oma syy päivitellä. Herraonni on maassa heitellyt, mutta nyt iski rouvaonni. Tarvitsemme todella uusia kykyjä.
Selitykseni pandemiaan on ylikuormitus.
Jo kauan ennen maailmansotien vuosisataa eli 1900-lukua tuotiin esiin ”elämän verkko”. Kaikki riippuu kaikesta. Hurjimmat ajattelijat käyttivät epämääräisen ”luonnon” sijasta kreikan kielestä nappaamaansa sanaa ”kosmos”. Silloin piti vielä saada kirkko ja kuninkaat ymmärtämään, ettei ympärillämme oleva ole vain meitä varten ja ettei ihminen on luomakunnan kuningas.
Muuan merkittävä henkilö (George Perkins Marsh, Man and Nature) julisti, että metsien säilyttäminen ja järkevä käyttö on pakko, josta ei voi tinkiä. Aivan ensimmäisten joukossa oli Thoreau, jonka ”Walden” on totisesti toisenlainen näkökulma ympäristöön eikä pelkästään suuri amerikkalainen klassikko.
On tavallaan onnetonta, että Aristoteles voitti pelin ja hänet istutettiin tukevasti läntiseen perinteeseen. ”Yleiset syyt” kahlitsivat mieliä vuosisadasta toiseen.
Parempi olisi Plinius, jolle mikään olemassa oleva ei ollut liian vähäpätöistä ihailtavaksi ja poikkeama oli periaatteessa ainakin yhtä mielenkiintoinen kuin sääntö.
Ihailen henkilöä, joka käsittelee taidehistoriaa ja matematiikkaa samassa kirjassa selvitellen samalla maanviljelyä, kaivostoimintaa, koirankuonolaisia ja synnynnäisesti yksijalkaisia olentoja.
Samaan hengenvetoon olisi mainittava Lucretius, joka aivan oikein käsitteli myös tieteellisiä ongelmia runomuodossa.
En kuitenkaan ehdota, että koronavirusta koskevia esityksiä painettaisiin käyttäen heksametriä (tai distikonia). Jos siihen kuitenkin päädytään, olen käytettävissä, etenkin jos palkkio määritellään kyvyn, taidon ja koetellun kansalaiskunnon perustein.
Totta tosiaan "Hallitus on onnistunut erittäin hyvin."
VastaaPoistaMokaamaan ainakin maamme talousasiat aivan solmuun. Eurojärjestelmä vetää meidän yhä syvemmälle suohon. Valitettavasti näin. Fiksuinkin luottaa sokeasti itseensä, eikä edes halua miettiä laajaperäisesti muita vaihtoehtoja. Aikoinaan Suomen Pankin johtokunnan ilmeisesti fiksuin, älykkäin ja määrätietoisin henkilö eli Markku Puntila oli koko ajan väärässä vakaasta ja lopulta vahvasta markasta. Huippuälykäskin voi erehtyä ja vielä kohtalokkaasti muiden elämän kohtaloita järkyttäen.
Olen ollut paikalla, kun Markku Puntila on esitelmöinyt ilman papereita kansantalouden tilasta. Aivan ylivoimainen esitys - äänen käyttö, rauhallinen olemus, lauseiden kirkkaus ja selkous, opinkappaleet hyvässä järjestyksessä. Suurta Lamaa oltiin jo eletty muutama vuosi ja Puntila oli ollut ulkona Suomen Pankista muutaman vuoden. Olemus oli edelleen karismaattinen luottamusta herättävä. Toisaalta ei voinut muuta kuin ihailla koko olemusta, vaikka Puntila oli ollut väärässä koko ajan vakaan markan suhteen.
Ja sinä olet väärässä d-vitamiiniuskossasi. Se on pelkkää hölmöläisen peiton jatkamista. Rahatalous eroaa lopulta täysin reaalitaloudesta kuten nyt on käynyt. Rahapainokoneet käyvät täysillä mutta deflaatio uhkaa silti.
PoistaEi mulla ole mitään d-vitamiiniuskoa. Jos uskoo markkinoihin, niin markkinat löytävät myös kelluvalle valuutalle sille kuuluvan "oikean" arvon.
PoistaVaikka euro kelluu, niin euron arvo on ollut jo pitkään aivan liian halpa Saksalle ja aivan liian kallis monille muille euromaille.
Persuista ei näytä olevan nykyisen kriisin ratkaisemisessa mitään apua tai hyötyä. He keskittyvät meuhkaamaan siitä sensaatiomaisesta vääryydestä, että hallituksessa on naisia.
PoistaJos persut olisivat olleet hallituksessa, rajat olisi pantu kiinni, eikä korona olisi tänne ikinä tullutkaan.
PoistaNo tietenkin oppositiosta haetaan syyllistä hallituksen kyvyttömyyteen.
PoistaEdellisen pankkikriisin saivat aikaan nimenomaan todistetusti fiksut ihmiset. Vähän ei niin fiksu tajuaa ettei tiedä kaikkea ja pelaa siksi varmemman päälle.
VastaaPoistaSuomessa puhutaan paljon Ruotsin mallista, mutta vain vähän Uudesta-Seelannista, joka näyttää tukahduttaneen epidemian. Jos he todella saavat viruksen pysymään poissa, niin äärimmäisen tiukka kuri lyhyen aikaa optimoi lopulta sekä talouden että ihmishenget.
VastaaPoistaKaikki muut länsimaat ovat antautuneet vääjäämättömän kanssa. Ruotsin malli voi olla oikea, jos lääketiede ei voi koronalle mitään. Se on hyvin pessimistinen näkemys, vaikka massarokotuksiin meneekin kauan. Riskiryhmien rokotus pienellä riskillä voi kannattaa jo paljon aiemmin, koska rokottamatta jättäminen on sekin suuri riski. Myös muussa hoidossa voi pikku hiljaa tulla pieniä kuolleisuutta vähentäviä parannuksia. Siksi Suomen linja on järkevämpi.
Päätökset tehdään väkisinkin puutteellisilla tiedoilla, mutta arvauksia ei pidä arvostella jälkiviisaasti toteutuneen mukaan - odotusarvolasku osoittaa lottoamisen olleen typerää vaikka olisikin voittanut pääpalkinnon. Hallituksen pitää toki olla valmis kääntämään takkinsa jos se tiedon karttuessa näyttää järkevältä.
Epidemian tukahduttaminen vaatii pysyvän, tehokkaan karanteenin. Muu maailma menee väistämättä kohti laumaimmuniteettia, kävi miten kävi, eikä koronavirus hävinne maailmasta koskaan ainakaan ennen tehokasta rokotetta. Siitä tulee yksi nuha muitten nuhien joukkoon. Jos Suomi onnistuisikin viruksen tukahduttamaan, se palaa tänne yhä uudestaan, ja rajat on pidettävä pysyvästi kiinni. Meistä tulee Pohjois-Korea.
PoistaSuomi on kuollut jo aikapäiviä sitten. Pelastakaa edes itsenne!
PoistaMielelläni lukisin lisää tuosta ylikuormituksesta. Ja siitä, miten kaikki liittyy kaikkeen. Ja niin kandantajuisesti kerrottuna, että voisin sen selittää isoäidilleni.
VastaaPoista"Kaikki liittyy kaikkeen." Aloitapa isoäidille selitys kukista ja mehiläisistä.
PoistaLue ensin helposti saatavilla olevaa Tietoa siitä, kuinka suuri vahinko syntyy, jos ja kun pölyttäjät, kärjessä mehiläiset, häviävät faunasta. Merkit tästä katastrofista ovat tiedossa.
Kenties tupakoinninpoltonvastaisuus on vapauttanut nikotiinintehtailijat suuntaamaan tuotteensa viljelyskasvien suojelemiseksi. Niin tai näin, aina väärinpäin. (You're damned if you do, and you're damned if don't. Paradoksi Bart Simpsonin mukaan.)
PoistaThoreau virkistyi metsässään muun muassa siksi, koska siellä ei häirinnyt kaupungin ainainen pöly. Pölyä syntyy siellä, missä maaperää rakentamisessa jatkuvasti rikotaan, Thoreau tähdensi. Sata vuotta myöhemmin Dust Pan näytti amerikkalaisille maatalouden rajat. Ehkä Thoreau ihaili perhosen toukkaa. Caterpillar, voi ei! Ihminen on näiden kahden välissä: Viisas puolierakko metsämökissä. Poliisin keskeyttämät nuorten kokoontumisajot Seinäjoen entisen Anttilan parkkipaikalla sunnuntain vastaisena yönä mökämusiikin ja megafonien säestyksellä. "Maaperän rikkomista" se koronapölykin on.
VastaaPoistaDust Bowl tietenkin. Tätä se karanteeni-ikä teettää.
VastaaPoistaJokainen traumaattinen aikakausi vaatii eepoksensa. Runeberg kirjoitti sen Suomen sodasta. Jylhä laati omansa talvisodasta, ja suunnitteli myös jatkosodan kuvaamista, mutta Linna ehti ensin. Lamasta suuren eepoksen laati TV2: Metsolat-sarjan.
VastaaPoistaTämän poikkeustilan kuvaamisen aika ei ole vielä. Se tulee kyllä, mutta ensin meidän on elettävä sen läpi. Emme tiedä vielä, mitä aika tuo tullessaan. 1690-luvun suuret nälkävuodet jatkuivat saman tien suurella Pohjan sodalla. Toivottavasti meidän käy paremmin.
Arvoisa Erastotenes Aleksandrialainen, olen erinomaisen sanmielinen kanssanne. Jokainen kriisi tarvitsee skaldinsa ja kuten luettelette niin aina näin on käytnyt. Ja käy vasatakin, silloin naisten rooli tulee todella keskeiseksi, kuten olemme sen nyt jo nähneet!
PoistaTuntemattomassa ei ole naisia juoksuhaudoissa, sillä niillä oli täysi työ kotirintamalla saksalaisten kanssa!
PoistaOtan tarjouksenne harkintaan, herra blogisti, seuraavaa julkaisuani ajatellen, kiitos. Olen joskus lueskellut 1600-luvun matematiikan julkaisuja ja ne ovat todella hauskaa luettavaa vaikka eivät aivan runomuotoisia olisivatkaan.
VastaaPoistaJuuri on käsilläni Korhonen-Suhonen-Virtaranta "Sata vuotta suomen sukua tutkimassa". Se on todella kiinnostavaa luettavaa suomalais-ugrilaisten kielten tutkijoiden touhuista 1800-luvun lopusta lähtien. Se on ollut todellista pioneerityötä sukulaiskansojen parissa lyhyen aikaikkunan auki ollessa. Lyhyessä ajassa saatiin kerättyä valtavasti aineistoa jota on julkaistu paloittain vuosikymmeniä sen jälkeen. Venäjän vallankumouksen jälkeen ei tähän oikein ollut enää mahdollisuuksia mutta tutkittavaa on riittänyt arkistoissa. Monet kansat ja kielet ehtivät tuhoutua tai sekaantua naapurikansoihin ja perinnetietoa ja murteita katosi sen sileän tien. Silloin Suomella oli varaa lähettää tutkijoita juttelemaan mordvalaisten ja tseremissien kanssa, nyt ei enää ole.
Miltähän riviltä tuon "tarjouksen" löytää?
PoistaOlisko vaikka tuossa viimeisellä rivillä
PoistaToki tuo kirja oli kirjoitettu juuri ennen Neuvostoliiton hajoamista, aikana jolloin vierailut sukukansojen keskuudessa olivat matalimmillaan. Yhdeksänkymmenluvulla tilanne oli jo aikalailla muuttunut.
PoistaKirja on julkaistu muistaakseni 1984 ja kerroin tilanteen sen mukaisena. 1990-luvulla lienee päästy vierailemaan sukulaiskansojen luona mutta en tiedä ovatko arkistot siellä avoimia. Sen tiedän että virallinen Venäjä suhtautuu Putinin aikakaudella hyvin epäluuloisesti suomalaisten yhteydenpitoon sukulaiskansojen kanssa.
PoistaMissähän tuo Marin on onnistunut niin erinomaisesti? Kuuntelee muiden neuvoja(kuten kuuluukin) ja porukassa päättävät mitä tehdään. Esiintymiskykyinen toki on, ei takeltele sanoissaan eikä pälyile, vaan tuijottaa lähes hypnoottisin silmin. Ja on niin nättikin.
VastaaPoistaKorona on Marinin mukaan paljastanut viranomaisten keskinäisestä siiloutumisesta johtuvia epäkohtia. Osittain tämän takana on vanha toimivaltajuridiikka: viranomainen olkoon edesvastuun uhalla menemättä toimivaltansa ulkopuolelle, mikä usein tarkoittaisi toisen viranomaisen tontille menemistä. Mutta vielä suurempi syy taitaa olla se bisnestä apinoiva hallintokulttuuri, jota jo muutaman vuosikymmenen on niille ylhäältä ja politiikan puolelta tuputettu. Siis kunkin viraston oma erillinen tuloksenteko, visiot ja brandit ja logot, mielellään englanninkieliset ja firmamaiset nimet ja niin edelleen. Yhteisvastuullisuudesta, yhteistyöstä isänmaan hyväksi ja yleisestä edusta ei usein enää ole tietoakaan.
VastaaPoista"Tuottaavuusohjelmia" kyllä on ollut. Kuten nyt se, jonka nimissä Kataisen hallitus ajoi tuosta vaan alas THL:n edeltäjän osaavan epidemia- ja rokotepuolen. Tekisipä edes nyt joku selvityksen siitä, kenen tuottavuus silläkin hölmöydellä mahtoi lisääntyä ja kuinka paljon. Itse muuten silloin aikanaan tunsin tuosta lukiessani hyytävän tunteen, vaikka toiminkin aivan muulla alalla.
"On tavallaan onnetonta, että Aristoteles voitti pelin ja hänet istutettiin tukevasti läntiseen perinteeseen."
VastaaPoistaVarhaisen arabismin, sen yleisen lukutaidon omanneen korkeakulttuurin kautta, säily - muuten jäljellä olisi hädin tuskin riviäkään, huomautan.
Muistaakseni Bertrand Russell arvostelee Länsimaisen filosofian historiassaan Aristotelesta etenkin siitä, ettei hän tarkastanut vaimonsa suuta väittäessään, että naisilla on vähemmän hampaita kuin miehillä. Empirismikin on kuitenkin lyhyen visiittiinsä jälkeen jo pois oikean filosofian agendalta, joten ainoa asia mistä Aristotelesta filosofina voi syyttää on se, ettei hän estänyt kristittyä älymystöä lukemasta häntä väärin pari tuhatta vuotta. Hän ei vielä tajunnut ajan moniulotteisuutta ja sen nykyfilosofian tietämiä madonreikiä, joilla skolastiikkaa pidetään logiikan äitinä. Teologia on tietenkin tieteiden ykkönen hamaan viimeiseen päivään, jolloin sekin käynee tarpeettomaksi. Se pystyy mitätöimään oman Occamin partaveitsensä pitämällä platonisen ideamaailman hierarkian suvereenia empiirisen maailman alkusyynä ja toiminnan takeena.
VastaaPoistaJa muuten "yleiset syyt" tarkoittanee seuraavaa:
"Jean-Jaques Rousseau (1712-1778) lanseerasi käsitteen yleistahto tai yhteistahto yhteiskuntaelämän perustaksi. Se tarkoittaa kansalaisten yhteistä halua toteuttaa yhteiseksi eduksi katsottuja toimenpiteitä." (Tieteen termipankki)
Platoninen valtio toimii edelleen ja jatkuvasti ilman kuviteltuja salaliittojakin: kaikkien ei tule tietää kaikesta kaikkea. Liikesalaisuus on pyhempi kuin sananvapaus, koska toiset tietävät, mikä on kaikille paras järjestelmä. Aristoteles katsoo ihaillen sivusta.
Näissä tämän päivän kirjoituksissa näyttävät esiintuomaan vähäväkisen kansamme ensirivin viksuimmat henkilöhahmot nerokkaita ajatuksiaan ja lopuksi soitetaan Porilaisten marssi
VastaaPoistaRunomittako
VastaaPoistatämän koronakriisin
nyt ratkaisisi?
Ode ei säikähtänyt someprokuraattorin moitteista, vaan lisäsi löylyä.
VastaaPoistaVirus idästä
VastaaPoistasieltä myös runomitan
voisi hakea.
Yksi havainto koronainfoista: Toimittajatkaan eivät aina tunnu ymmärtävän kumulatiivisen käyrän tai muun tilaston eroa johonkin sellaiseen, joka kuvaa pelkästään kunkin päivän tapahtumia sellaisenaan. Tartuntatilastot ovat meillä(kin) lähes aina kumulatiivisia kuten kuolintilastotkin. Sellaiset tilastot eivät määritelmän mukaan koskaan kääntyä laskuun tai olla laskussa, tasaantua enintään. Silti jatkuvasti kuulee vakavalla äänellä uutisoitavan, että siellä ja siellä tartunnat ovat "edelleen nousussa", nousun tasoa monesti yhtään tarkemmin yksilöimättä. Sen sijaan sairaala- ja tehohoitotilastot yleensä ovat toisenlaisia ja voivat kääntyä myös laskuun, ja ovat kääntyneetkin.
VastaaPoistaKuinka haikulla
VastaaPoistakiinalaisen viruksen
häätö kävisi?
Samat uskonnot
Poistaja kulttuuripohjakin
samankaltainen
Distikonia
sopivampi ainakin
olisi haiku
Uljaat itämaat
Poistaerovat toisistaan kuin
taivainen rauha
nousseesta auringosta
– siis valitaanko tanka?
Tuli otus Wuhanista
Poistaärtsy virus lepakosta
sulki rajat
täytti tehot
päästi meidät turhimmasta
Nytpä muuan mies Limerickistä
Poistataisi melkein suuttua leikistä,
tai sitten pilailee
ja meitä linssiin viilailee,
joten turha kai tässä on vikistä.
Runon rakentaa
Poistamies Japanista itse
kuin bardi paras.
Tankaa lykkää mestari,
mutta kuka kuuntelee?