Wikipedia selittää, että englannin ja monien muiden kielten nimityksen ”hyvä” on sanan vanhentunut merkitys ”pyhä”. Vain Skandinavian maissa ja Suomessa piinaviikon perjantai on ”pitkä”. Saksassa ”Karfreitag” viittaa keskiyläsaksan suremista tarkoittavaan sanaan.
Lueskelin George Orwellin esseitä muistettuani, että Orwell on nyt tekijänoikeudesta vapaa. Harkitsin että jos panisin jotain häneltä kääntämääni tähän blogiin. Yllätyin.
Moni asia ei enää palaa ennalleen ja moni muuttuu tunnistamattomaksi, kun tämä virusvitsaus kerran rauhoittuu. Itse arvailen, että vaikutukset tuntuvat ainakin 30 vuotta ja ovat osittain dramaattisia.
Orwell on mielestäni nyt hiukan vanhentunut. Sekä aiheet että tekstit maistuvat hiukan toisarvoisilta, ja se on siis tämän pandemian vaikutusta. Kysymyksessä ei ole pelkkä tärkeysjärjestys, vaan mittakaavan ja perspektiivin muutos.
Parhaassa tapauksessa tämä siis on jotain sellaista kuin kaikelle kansalle tarjolla olevat Maanmittaushallituksen Karttapaikan kartat, joihin saa valikoista viistovalovarjostuksen jättämällä peruskartan nimistöineen alle näkyviin. Näet kotipihasi ja lähiympäristösi uusin silmin ja havaitset riippuvuuksia ja yhteyksiä, joita et ole osannut kuvitella.
Jokaisella kirjoittajalla on jokin sanoma. Tuo tekstin ydin, sen sanottava vanhenee ensimmäisenä. Katsoin Orwellin erinomaista kirjoitusta sananvapaudesta ja lehdistöstä. Lehdistö on jo muuttunut, ja millaista uutistoiminta on vuoden kuluttua, siitä tiedän vain että en tiedä. Uutinen on keinotekoinen ja epämääräinen käsite.
Selailin tätä kirjoitusta varten aineistoani, jossa on hyvinkin vanhoja Hesareita ja Kuvalehtiä. Jonkun pitäisi kirjoittaa joskus sanomalehden historia ja tyytyä yhteen lehteen ja esimerkiksi 10 vuoteen.
Vaikutelmani mukaan uutiset eli lehti eli media kätkee ja hämmentää enemmän kuin kertoo ja tiedottaa. Ehdottamani historia ei tule täyttämään kohtuullisia tieteellisiä vaatimuksia, koska ei ole, mihin verrata. Tällainen koronakriisi on täysi poikkeus. Luultavasti näinä aikoina on tapahtunut muuta, syvältä järisyttävää, joka olisi havaittavissa mutta jota vain kukaan ei ole huomannut.
Ja se toinen syy tiedon vaikean valikoinnin ohella. Kun olemme niin tyhmiä.
Esimerkiksi maailmanloppu. Ehkä sillä tarkoitetaan maapallon elinmahdollisuuksien tuhoutumista, mutta linnunratajärjestelmän ja kaiken sen ulkopuolella olevan katoaminen on tyypillisesti uskonnollinen ajatus eli suoraan sanoen luulottelua.
Vaikeampi on tunnustaa, että Descartesin ”Ajattelen, siis olen olemassa” on surkea kehäpäätelmä. Luultavasti hän olisi ollut olemassa, vaikkei olisi ajatellutkaan. Ja leveä heisimato on olemassa, vaikka mikään ei viittaa siihen, että se harjoittaisi ajattelun kaltaista toimintaa, vaikka onkin kunnioitusta ansaitseva luontokappale. Ja Descartes on olemassa, vaikka on kuollut, koska hän kirjoitti ne kirjat ennen kuin kukistui virusinfektioon Tukholmassa. (Hän vilustui vetoisassa linnassa, jonne oli tyhmyyttään tullut opettamaan omituista kuningatarta.)
On merkillistä, miten Descartes ymmärretään yleensä päinvastoin kuin hän loogisesti tarkoitti. Hänhän osoitti todellisuuden olemassaolon huomaamalla, että jonkin tässä pitää ajatella.
VastaaPoista"Descartesin ”Ajattelen, siis olen olemassa” on surkea kehäpäätelmä. Luultavasti hän olisi ollut olemassa, vaikkei olisi ajatellutkaan. Ja leveä heisimato on olemassa, vaikka mikään ei viittaa siihen, että se harjoittaisi ajattelun kaltaista toimintaa"
VastaaPoistaEipä oikeastaan. Hänhän päätteli, että ajattelu osoittaa ajattelijan eli hänen itsensä olemassaolon. Hän ei päätellyt, että olion tai esineen olemasaolo edellyttäisi ajattelua.
Hienolla pakkoenglannilla kommentti ei voi olla alatyylinen eikä sopimaton, eli
VastaaPoista"Vaikutelmani mukaan uutiset eli lehti eli media kätkee ja hämmentää enemmän kuin kertoo ja tiedottaa."
No shit, Sherlock.
Professori on tietysti oikeassa, tosin vitsi on vähän epis, jos asiaa katsoo Descartesin näkökulmasta. Hänen tarkoituksensa ei ollut todistaa omaa olemassaoloaan, vaan löytää kiintopiste ihan jollekin muulle, koko maailmalle.
VastaaPoistaOrwell oli tietysti myös aikansa lapsi. Mutta yksi hänen terävänäköisyytensä hedelmistä elää ja kukoistaa nykyään siihen malliin, että ihan hirvittää. Tarkoitan ns. uuspuhetta, uuskieltä.
Esimerkki joku tyyppi on juuri tuomittu vankeuteen mm. siksi, että hän epäili ja pilkkasi uuskielen puhdasoppista ilmentymää: "Monikulttuurisuus on rikkaus".
Tämä tekstihän on vallanpitäjien mielestä totuus, jota on rikos epäillä.
Niinpä sen liittäminen esim. kuvaan, jossa on aseistautunut "monikulttuurinen" mies, isisläinen tai muu vapaustaistelija, on pilkkaamista ja siten ankara ankara ankara rikos.
Tämä olisi kauheaa, aivan hirveää, ellei se olisi niin älytöntä ja naurettavaa... Hei uuskielen uskonsoturit, ilmoittaudun täten rikolliseksi, tulkaa ja viekää uudelleenkasvatusleirille!
Siis mitä - ovatko monikulttuurisuus-saatanan palvojat saaneet koko oikeussuojajärjestelmämme haltuunsa?
PoistaEn tajua ollenkaan. Miten niin isis-roisto olisi monikulttuurinen? Tarkoitit ehkä monokulttuurinen?
PoistaÄlä minulta kysy, kysy Helsingin käräjäoikeudelta:
Poista"Tuomion mukaan mies syyllistyi kiihottamiseen kansanryhmää vastaan, kun hän julkaisi kuvan arabitaustaisesta miehestä rynnäkkökiväärin kanssa saatesanoin "Monikulttuurisuus on rikkaus". (IS 8.4.20)
Oliko se Paavo Haavikko, joka lausui, että "parodia on mahdotonta, sillä ne tekevät sen itse".
Juuri "monikulttuurisuuden" nimissä me imuroimme noita "isis-roistoja" tänne muun porukan ohessa.
PoistaKaikki tänne tulevat turvapaikkaporukat ovat kokolailla monokulttuurisia - eivät monikulttuurisia.
Se monikulttuuri syntyy vasta siitä, että meille tänne syntyy omalle kultturillemme enemmän tai vähemmän vihamielisiä erikulttuurisia enklaaveja, joiden sopeutumisennuste tähän yhteiskuntaan on hyvin heikko kansainvälisen kokemuksen mukaan.
Tästä syystä monikultturisuus nyt ajetussa muodossaan ei taida ollakaan rikkaus vaan kirous sekä meille että tänne tulijoille.
Tässä asiassa minua hämmästyttää ja kauhistuttaa vain se, että tuollaisella perusteella annetaan ihmiselle tuomio – eikä edes kukaan oikeusoppinut pidä asiaa minään!?
PoistaTuomittu on varmasti ruma, ilkeä ja tyhmä, ja on väärässäkin, sehän on selvä, ja saa mitä ansaitsee ja kerjää ja se on sille persulle ihan oikein... mutta siitä huolimatta hänelläkin on perustuslain turvaama sananvapaus.
Tähän on siis tultu: jos mielipiteesi on väärä, se on rikos. Jos pilailet pyhällä asialla, se on rikos. Jos loukkaat vallanpitäjiä, se on rikos.
Tiedeyhteisön väite olemassaolostaan on niin ikään kehäpäätelmä. Nykyäänkin on tärkeämpiä kysymyksiä kuin kysymys lampaiden laiduntamisesta lumisateen aikana.
VastaaPoistaLumisadetta odotellessa
VastaaPoistaRanskalainen filosofi Alain Badiou käsittelee olemassaolon olemusta kolmesta erilaisesta loogisesta näkökulmasta. Ne ovat klassinen, intuitionistinen ja parakonsistentti logiikka. Kysymys minästä on tällöin irrelevantti. Se kuka ei ole olemassa heittäköön ensimmäisen kiven.
Hän kirjoittaa kirjassaan "Filosofian puolesta, kaksi manifestia" (s.133,134) puhtaasta ja/tai objektiivisesta olemassaolosta seuraavasti:
"…Siinä missä ontologia teoriana olioista vailla ominaisuuksia on matematiikkaa, fenomenologia teoriana ilmenevästä ja objekteista käsittelee sen sijaan laadullisten erojen suhteita, kysymystä identiteetistä, ja juuri tässä kohdassa törmäämme olemassaolon ongelmaan. Kaikki tämä vaatii ilmenemisen tai tässä-olemisen paikan ajattelua. Tätä paikkaa me kutsumme maailmaksi, ja se - koska on kaiken olemassaolon ehto - ei itse ole olemassa.
…Toiseksi on olemassa olioiden (moneuksien) ja identtisyyden asteiden välinen suhde. Juuri tätä jonkin olion "maailmassa-oleminen" tarkoittaa.
Heti kun meillä on nämä kaksi määritelmää, tiedämme mitä tarkoittaa olion objektiksi muuttuminen ja siis myös olemassaolo."
Lampaani eivät löydä laitumensa raja-aitoja, saati sisälle lampolaan, vaikka lumisade on tulossa.
Orwell ei ole vielä tekijänoikeudesta vapaa, vaan vasta ensi vuodenvaihteesta alkaen.
VastaaPoistaSuomen Tietotoimisto kailotti talvisodan ratkaisun päivinä Tukholmaan, että ulkoasiainvaliokunta oli hyväksynyt Neuvostoliiton rauhanehdot. Jotain oli sivukorvalla eduskunnan kuppilassa kuultu ja "päätelty" loput. Pääministeri Rytin mielestä siihen uutiseen tyssäsivät Suomen muutosesitykset rauhanneuvottelujen viimeisissä väännöissä. Neuvostoliitto tiesi olevansa saletissa. Vankeustuomioita maanpetoksesta jaettiin ja varsin hyvästä syystä.
VastaaPoistaKoko maa oli ahdingossa, olemassaolosta oli taisteltu. Silti uutiskiima voitti jopa itsesuojeluvaiston.
Nyt ollaan pandemia-ahdingossa. Iltapäivälehdissä uutisoidaan ja arvioidaan tapahtumia kuin mitäkin Putous -kisaa. Journalisteina itseään pitävät toimittajat panevat parastaan, jotta jutun ja otsikon dramaattisuus olisi varmasti tapissa. Klik.
Tule hyvä klik, älä tule paha klik!
Minä muistelen niin päin, että kun nuoruuteni korttiringeissä joku "oli saletissa", niin se tarkoitti nimenomaan päinvastaista kuin anonyymin esimerkissä - jossa siis Suomi olisi ollut saletissa eli vailla mahdollisuuksia.
PoistaKyllä perjantain anonyymi on saletin suhteen oikeassa, ihan korttipöytätermeinkin. Neuvostoliitto ei voinut hävitä tilannetta, eli oli saletissa.
PoistaLainaus Savon Sanomista 2015:
Poista"Arhinmäen viesti oli yksiselitteinen: vasemmistoliitto ei lähde hallitukseen yhdessä kokoomuksen kanssa."
"Arhinmäellä onkin varaa olla ehdoton. Korttipelitermiä käyttäen hän on saletissa: kokoomus ja vasemmistoliitto eivät seuraavalla vaalikaudella tee hallitusyhteistyötä."
Eli Arhinmäki tiesi häviävänsä eli oli saletissa. No, ehkäpä eri puolilla maata käytetään salettia eri tavoin?
No ei. Ei tarkoita häviämistä, vaan varmaa. Etymologisesti parempaa taustaa sille ei ole löytynyt kuin amerikanenglannin solid.
Poistahttps://www.kirjastot.fi/kysy/saletti-mika-on-sen-etymologinen?language_content_entity=fi
Arhinmäen tapauksessa tarkoittaa sitä, että kanta on selvä, ei sitä, olisiko vasemistoliitto voittanut vai hävinnyt hallitukseen kokoomuksen kanssa mennessään.
Olen muuten itsekin savolainen, ja tässä merkityksessä sitä sanaa on meillä päin vuosikymmenet käytetty. Eikä ole tarvinnut sitä Savon Sanomista opiskella.
Minä en onneksi ole savolainen, mutta uskotaan nyt sitten. Olen kai jossakin vaiheessa ymmärtänyt väärin. Hyvä että selvisi ennen taivaallisia korttipelejä.
PoistaKorttiahan en ole pelannut sitten nuoruusvuosien sökörinkien. Se olikin tosi hauskaa.
Jotkut ajatukset Descartes olisi kyllä saanut pitää ihan omana tietonaan. Olen lukevani kovin descartelaisia kaikuja arvon blogistani kirjoituksesta.
VastaaPoistaMi(s)täpä me voimme lopultakaan tietää heisimadon sielunelämästä? Descartesia on "kiittäminen" siitä, että luonnontieteilijät veivät muilta eläinlajeilta järjen ja ajattelukyvyn vuosisadoiks. Vasta aivan hiljattain on alettu ihan vakavissaan pohtia, josko ne muutkin sentään jotain ymmärtäisivät ja tuntisivat. Toistaiseksi rehabilitointi on tosin koskenut lähinnä joitakin nisäkäs- ja linturyhmiä; esimerkiksi kaloilla on ihmisten mielissä ilmeisesti vielä pitkä matka ajatteleviksi ja tunteviksi olennoiksi (so. yksilöiksi). Selkärangattomia - kuten poloista heisimatoa tässä - ei sovi samassa yhteydessä oikein edes mainita (noh, joku tursas on sentään tainnut saada jo nk. armon oikeudessa).
Vaikka Descartes kuolikin kai keuhkokuumeeseen, ei sen muuten silti tarvinnut olla virustauti (vaikka sattuneesta syystä virukset nyt kovin trendikkäitä ovatkin). Suurin osa keuhkokuumeista on bakteerin aiheuttamia ja suurimman osan bakteeriperäisistä keuhkokuumeista voi huoletta laittaa sairauden nimilajin, pneumokokin, tiliin (Streptococcus pneumoniae).
Descartesin kurja kohtalo ja kuolema kylmässä, lumisessa ja ankeassa Pohjolassa surettaa suuresti. Ja totta kai lämpimien seutujen mies, yökukkuja ja pitkään nukkuja teki karmean virheen lähtiessään melkein Pohjoisnavalle opettamaan askeetikko kuningatarta ja sairaan aamuvirkkua Kristiinaa. Lopullinen ja ikuinen talvi tuli loistavalle matemaatikolle ja ajattelijalle liian nopeasti.
VastaaPoistaDescartesin filosofian peruskiven - Cogito ergo sum - itse F. Nietzsche taisi vetää vessassa alas todeten; miten ihmeessä predikaatti voi olla ennen subjektia, jos tarkoitus on todistaa subjektin eksistenssi ja tehdä siitä filosofisen teorian peruskivi.
Nietzschen kohtalokaan ei kovin häävi ollut. "Papin poika ja pakana." Linnan Pohjantähdessä ja myös oikeassa elämässä N:n suhteen oli näin. KOhtalon ivaa oli varmaan se, että tämä kristinuskon ja "orjamoraalin" vastustajan; ynnä ubermensch- ja Tahto valtaan-julistajan viimeinen järjissään tehty teko oli täynnä sääliä ja empatiaa - kärsivää eläintä (!) kohtaan.
Elämä on kärsimystä?
Elefanttiko tuo eläin oli? Ihmiselle kuuluu vain määränsä tuskaa, sitten on annettava norsujen mennä taas ulos lumileikkeihin.
PoistaDescartesista tulee mieleen, että "tiede" on syvästi uskonnollisten miesten aloittama outo harrastus. Descartesin Jumala on myös kehäpäätelmä, ja sellaisena melko suurellinen yritys rauhoittaa ihmismieltä ja tehdä kaoottisesta maailmasta jotenkin ymmärrettävää. Jos kuolet, siihen on jokin syy.
VastaaPoistaMutta se syy ei voi olla vanhuus.
PoistaEihän joku ilmiö voi olla olemassa vain sillä perusteella, että en osaa perustella, että sitä ei voi olla olemassa.
VastaaPoistaNiinhän sitä luulisi. Nykytiede tietää paremmin.
Poista