Talvi-iltoja

Venäjä, Iso Britannia ja USA ovat innostuneempia suunnittelemaan menneisyyttään kuin tulevaisuuttaan. Siihen on niin paljon helpompi vaikuttaa. Nykyhetken ja tulevaisuuden asioihin taas vaikuttavat seuraava tilinpäätös tai lähinnä tulevat vaalit. Toimiminen esimerkiksi seuraavan sukupolven hyväksi ei ole suosittua.

Kolme suurta juutalaista, Marx, Freud ja Einstein esittivät kukin valtavan ajatusrakennelman menneisyyden ja tulevaisuuden vuorovaikutuksesta. Marxin ja Freudin tulkinnat osoittautuivat varsin pian vääriksi. Ehkä siksi niiden vaikutus on erittäin suuri myös tässä ja nyt. 

Marx ei koskaan huomannut, että ihmisten elämän sekoitti pysyvästi paha diktaattori Napoleon. Hänen tempaustensa johdosta muuten nykyinen Suomi siirtyi Ruotsin siirtomaasta Venäjän provinssiksi; lapseni saavat nähdä, luhistuuko Venäjä omaan rakenteettomuuteensa jälleen kerran ennen kuin se yrittää taas kerran liittää Suomen ja Baltian väkivalloin omiin tiluksiinsa. 

Napoleon hävitti lopullisesti Ranskan suurvalta-aseman niin että Saksa sai mahdollisuuden kasvaa ja alkoi voittaa Ranskan sodissa  kerran toisensa jälkeen. 

Freud oivalsi, että ihmisen historia näkyy hänessä ja erottuu jopa unissa ja tuskin tajuisessa toiminnassa. Sääli että Freud oli juutalaisena lähempänä Moosesta kuin Joosefia, vaikka viimeksi mainittu oli unien tulkitsijoista ensimmäinen. Tiedän ettei Freud ollut uskonnollinen. Sovellan vain tässä häneen psykoanalyysin oivalluksia.

Marx ymmärsi muutoksen keskeisen merkityksen taloudessa. Hän käytti ahkerasti sanoja ”arvo” ja ”lisäarvo”, jotka ovat funktioita, esimerkiksi rahamäärä suhteessa tehdyn työn määrään. Eräässä mielessä kaikki talousjärjestelmät ovat siirtyneet kauan sitten tähän ajattelutapaan – paitsi Venäjällä. Marxin väite oli, että ajan mittaan kapitalismi ei tuota tarpeeksi, ja siksi on siirryttävä sosialismiin. Voitot vähenevät. Eikä näin käynyt.

Suomen kirjoittaessa uudelleen menneisyyttään täytyy muistaa, että emme tiedä eräitä keskeisiä tosiasioita. Miksi Neuvostoliitto hyökkäsi 1939 ja suostui rauhaan 1940? Miksi Saksa salli sen, kun kuitenkin tiedettiin, että myös Itämeren rannikoita tarvitaan pian sodankäyntiin? Miksi Stalin antoi yllättää itsensä kesäkuussa 1941? Jos saisimme tähän järjellisen vastauksen, sitoutumisemme Saksaan tulisi samalla selitetyksi.

Viimeksi mainitussa, Saksasan suistumisessa koskevassa asiassa, jossa entisestä ajopuuteoriasta on tehty kuumahierrettä jo vuosikymmeniä sitten, oma vastaukseni on Ranskan sensaatiomainen sotilaallinen romahdus kesäkuussa 1940. Ja Norjakin oli valloitettu huhtikuussa.

Kesällä 1941 Euroopassa oli merkittävässä asemassa yhteensä yksi mies, joka tunsi kokemuksesta itärintaman eli Puolan ja Romanian, Pietarin, Kaspian seudut ja Keski-Aasian ja oli lisäksi koulutettu vakoilija.

Tuo henkilö oli Mannerheim. Ja kuljetus- ja rahoituskysymysten paras tuntija oli R. Ryti, jolla puolestaan oli mainiot henkilösuhteet Ruotsin ja Englannin pankkimaailmaan ja siten se ymmärrys, että Saksa pelasi uhkapeliä myös taloudellisesti.