Kikatus

Vanhana sitten ja talvella alkavat kynnet helposti lohkeilla. Voi tulla muutakin murhetta.

Ja on ihmisiä, jotka ihannoivat puukkoja ja linkkareita. Tiedän eräänkin. Tämä henkisesti alamittainen yksilö polttaa piippua ja harrastaa aika ajoin lyijykyniä.

Niinpä oli aivan paikallaan juolahtaa mieleen kielen nyrjäyttäjä. Kokeilujeni mukaan noin puolet perheenjäsenistä ei selviydy ensi yrittämällä selvää suomenkieltä olevasta lauseesta: ”Yksikseskös itkeskelet?” 

Joskus kuulee munnelman ”yskiseletkös itseksesi”.

Otin esiin kirjan ”Mieleni minun tekevi”, joka on muun ohella tarpeettoman tiedon ja pirkka-henkiset vihjeiden aarreaitta, jonka näyn saaneen kotiväeltä lahjaksi marraskuussa 1957. Siinä on jossain pitkiä ja hyvin pitkiä sanoja.

Tämä ei ehkä ole suomea vaan pelleilyä:

Kumarreksituteskentelemattomuuksillansakaankopahan.

Se jäi mieleen tuosta kirjasta, mutta en sitä nyt tarkastanut. Sitä vastoin olin mykkänä kiitollisuudesta, kun silmääni sattui keino avata linkkuveitsen terä rikkomatta kynsiään.

Otetaan mikä tahansa paperinpalanen ja taivutetaan se kahtia niin että keskelle jää sauma. Sen voi pujottaa linkkarin terän alle ja paperia puristaen vetämällä terä nousee. Sen muuten voi jättää paikalleenkin. Esimerkiksi Leathermanin iso terä on itse asiassa aika kankea. Saahan sitä rasvata, mutta silti.

Tämän kirjoituksen tarkoitus ei ole toistaiseksi tullut ilmi. Helsingin Sanomien kuukausiliitteen laajahko juttu Jaltan konferenssista, jossa Stalin, Roosevelt ja Churchill päättivät maailman tulevat kohtalot alkuvuodesta 1945 ja Stalin vastoin toisten arvelua kusi näitä silmään oikein reippaasti, on kaikin mokomin luettava. 

Kyselin kokeeksi. Asia ei ole erityisen tuttu edes historiaa harrastaville. Me historiaa opettaneet luimme tietysti ahmien Tuomo Polvisen kirjoittaman ”Suomi kansainvälisessä politiikassa 1945 – 1947”, niteet 1 – 3, kun ne ilmestyivät. Juuri kolmas osa, ”Jaltasta Pariisin rahaan” (1981) on esikuvallinen poliittisen historian selvitys.

Mutta paljon on paperia löytynyt tuon jälkeen ja esimerkiksi Rentola ja eräät muutkin pitävät tapanaan mainita, että sekä Putinin että brittien tahdosta tietoa on edelleen piilossa, salaiseksi leimattuna.

Noissa neuvotteluissa ratkesi aika pitkälle myös Suomen kohtalo, ja valitettavasti etenkin Puolan. 

Kirjoituksessa ja kirjoissa ei pohdita, mikä vaikutus neuvotteluilla ylimalkaan voi olla, esimerkiksi näillä. Kreikka siirtyi Churchillin vakaasta pyynnöstä länsileiriin, mutta me tiedämme, että Stalin oli halukas viemään ja pitämään kaiken mikä irti lähtee, ja että jälkipolvia hän ei ajatellut. Sekä Neuvostoliiton että Ison Britannian havaittava taantuminen johtui samasta syystä. Sodassa kaatui ja vammautui liikaa parhaassa iässä olevia. Suomessa päästiin lopulta aika vähällä, Ihminen ei ole uusiutuva luonnonvara, vaikka kaiken maailman Stalinit sellaista kuvittelevatkin.