6. marraskuuta 2019

Kytkyt




Kopla. ”Neljän kopla” oli 1970-luvulla pääuutinen vuosia. Maon leski oli miehensä kuoltu vallan huipulle nousseen ryhmän johtaja. Heille kävi huonosti. Oikeudenkäyntiä heitä vastaan seurattiin oikeasti.

”Koplaus”, jota blogini kommenteissa käsiteltiin kiitettävästi,  oli ja on ihan normaalia pankki- ja lakimieskieltä. Jos joku ei valmiiksi tiedä, että puhe on kytkemisestä, sanan ”kopla” pitäisi häivähtää mielessä. Puhe on nimittäin epäasiallisesta kytkemisestä.

Kytkykauppa oli kauan kiellettyä juuri tuolla nimityksellä. Oli laki vilpillisen kilpailun ehkäisemiseksi ja oli markkinoinnin yleiset ohjeet ja etenkin hyvä liiketapa.

Kauhavalainen Huhtalan Toivo teki historiaa mainostamalla paikallislehdessä: osta televisio. Saat kirveen kaupan päällisiksi.

Mieleeni tulee vakavasti otettavaksi tarkoitettu tapaus menneiltä ajoiltani. Jossain luvattiin television ostajalle valmiiksi paistettu kinkku hyvin halvalla. Se oli kytkykauppaa ja siis kiellettyä.

Aika on toinen. Kauppias ja asiakas voivat näissä asioissa tehdä mitä parhaaksi katsovat. Ennenhän oli tarkkaa ja säänneltyä sekin, mitä ”alennusmyynti” tarkoitti ja montako sellaista sai pitää vuodessa. Alennusmyynti elää sanana mutta ei todellisuutena. Ainakin meiltä käydään ahkerasti marketissa kello 20 jälkeen. Mielestäni hintojen halpuutus tuohon kellonaikaan on nerokas oivallus. Käytämme myös ahkerasti hyväksemme parasta ennen -hintoja. Omien havaintojeni mukaan esimerkiksi kahvia saa tosi halvalla viimeistä ennen -päivän lähestyessä. Voin vakuuttaa, että en ole koskaan havainnut makueroja eikä järkeni käsitä, että tyhjiöpakattu kahvipaketti olisi muutamaa päivää ennen sinänsä mielivaltaisesti valikoitunutta määräpäivää muuttunut miksikään. Voin myös vakuuttaa, että maistan juuri jauhetun kahvin Dolby Stereo -tyyppisen maun. En viitsi itse ajatellakaan sellaista. Ennen kahvi oli kaupoissa papuina ja kauppias jauhoi pavut koneella, joka oli ruuveilla kiinni kaupan seinässä. Siihen niitä legendaarisia autonkuvia tarvittiin, pakettiin jauhamisen jälkeen. Pauligin oivalluksesta niihin pahvilappuihin oli painettu auton kuvia, ja me pikkupojat keräsimme ja vaihdoimme niitä hullun kiilto silmissä. Muista. Taunus. Luetaan Taunus. Utljud Taonus.

”Koppel” on yhä käytössä olevaa ruotsia ja tarkoittaa nykyisin koiran remmiä, ennen ja miksei edelleen lehmän liekaa, jossa oli siis köyttä ja rengas. Hevonen pantiin liekaan usein pelkkä köyden silmukka kaulassa. Maanjusseilla oli vehkeitä, joiden nimeä en nyt muista – lyhyt rautakanki, jonka sai lyömällä nurmikkoon ja jossa oli köyden menevä silmukka päässä. Sellaisen puuttuessa rautakanki kävi. Ja rautakanki muuten on virallisen standardin mukaan suomeksi ”terässeiväs”. Saman viisaan lähteen mukaan rautanaula on ”kitkaliitin”.

Nikolai Gogol esittele ”Kuolleissa sieluissa” eräänkin vanhanajan tilanhoitajan (Nozdrev), jolla on vimma vaihtaa vaikka mitä vaikka mihin. Vierailijan (Tšitšikov) hevonen toimimattomaan posetiiviin.

Osakeyhtiön tarkoitus on tuottaa voittoa mutta osakeyhtiön todellinen tarkoitus on toinen. Tuo suurenmoinen keksintö tarkoittaa, etteivät osakkaat vastaa yhteenliittymänsä sitoumuksista koko omaisuudellaan. Jos osakeyhtiö menee nurin, osakkeenomistaja menettää vain osakkeensa, mutta yhtiön velkoja hän ei joudu maksamaan. Vanhan kielenkäytön ”kauppayhtiössä” eli avoimessa yhtiössä osakas vastaa koko omaisuudellaan. Sama muuten koskee kuolinpesää, ja tuon vastuun voi välttää lain määrääämin tavoin luopumalla perinnöstä.

6 kommenttia:

  1. Ruotsin koppel ei liity pelkästään koiriin tai lehmiin. Hans Dahlgren aloitti kirjansa I Sverige under andra världskriget seuraavasti: "Det stod en reservpolis på vakt vid en bro den första september 1939 när kriget i Europa bröt ut, en reservpolis i kostym, filthatt, koppel, pistol och batong." (Tekstin vieressä kokosivun kuva tuosta siltaa vartioivasta "reservipoliisista" tamineineen.)

    Siis myös olkahihna, "rähinäremmi".

    VastaaPoista
  2. Maaseututaajamien kaupoissa käydessä juustohylly kannattaa tsekata, löytyisikö sieltä vaikka punalaputettuja, just parhaimmilleen kypsyneitä homejuustoja puoleen hintaan.

    VastaaPoista
  3. Osasivat aikoinaan koplata myös työvoimatoimistossa. Henkilörekisterilaki oli melko tuore asia, kun menin tietojani tarkistamaan. Eivät ne tienneet, mitä näyttäisivät. Lupasivat selvittää asiaa. Tulihan sieltä samalla viikolla kirje, jossa määrättiin karenssin uhalla saapumaan niitä tietoja tarkistamaan tiettynä päivänä tiettyyn kellonaikaan. Soitin toimistoon ja kysyin, miksi he koplaavat tuolla tavalla. Nyt en enää soittaisi vaan panisin eduskunnan oikeusasiamiehen asialle. En malta olla kertomatta, että tuohon aikaan työvoimatoimistojen sisätilaratkaisut muistuttivat terveyskeskusta. Myöhemmin toimistot muistuttivat pankkisalia tiskeineen ja nykyään niiden mallina on vankila vartijoineen ja eristettyine tiloineen.

    VastaaPoista
  4. Liekö muilla murrealueilla kuin savon käytetty koplukka-nimitystä yhteensidotuista pölleistä tehdystä lautasta jollaisella mm. meidän 7 veljeksen katras sestoi matalavetisessä Nimetön-lammessa?

    Koplattiin kaikki samaan koplukkaan eikä yksikään hukkunut vaikka jeesuksiinkaan ei uskottu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No, meillä koilliskairassa sanottiin kopukaksi tuollaista lauttaa.

      Poista
  5. Tulipa mieleen pari repliikkiä vuosikymmenten takaa. Olin yhden kesän au pairina Alpeilla Kleinwalsertalissa ihan ylimmässä pikku kylässä, jonne perhe oli muuttanut Hampurista rouvan pahan astman takia. Perheen isä, Herr Beuge, oli töissä läheisellä vuorikoululla, jonne tuli aina kolmen viikon välein uusi joukko nuoria miehiä harjoittelemaan kiipeilyä, pelastusta ja mitä ne nyt tekivätkin. Kerran oli joku kysynyt häneltä: "Darf man Ihre Finnin mal spazieren führen?" "Vati" oli vastannut ironisesti: "An der Leine vielleicht?" Talutushihnastako? Eikä asiasta puhuttu sen enempää.
    Opin kyllä hyvää saksaa, kun perheellä oli kaunis ääntäminen ja he olivat koulutettua väkeä. EG

    VastaaPoista