22. lokakuuta 2019

Kahville



Ystäväni lupasi pistäytyä täällä meillä kahvilla. Tietääkseni hänkin oli professori Matti Ylöstalon lellipoikia, kuten Tulokas ja minä ja useat muut. Matti oli Suomen paras juristi, ja vielä ylivoimaisesti. Simo Zittingin ihailijat – syöksykää sementtiin.

Oli Zitting viisas mutta ei hän tainnut edetä näistä virheellisen staattisista sivullissuoja-kuvioistaan. Hyvän työn hän teki siinä, että hänen jälkeensä Caseliuksen ja Antti Hannikaisen avuttomat saksalaisperäiset opukset työnnettiin häpeillen hyllyn perälle.

Ylöstalo eli meidän kesken ”M.Y.” koulutti asianajajiakin heidän liittonsa sihteerinä ja oli ainakin KOP:n ja esimerkiksi Kansallisteatterin takapiru. Lisäksi hän soitti pianoa, esimerkiksi Brahmsia, ulkoa. Niin soitti kuulemma Y.J. Hakulinenkin, mutta tuskin yhtä hyvin.

Se oli mennyttä aikaa – Ylöstalo oli sitä sukupolvea, että hänellä  oli jopa rautaristi toiminnastaan pioneeriupseerina Kiestingin Veturipurolla. Ja luennoitsijana hän oli tiedekunnan huonoin. Harva ehkä käsitti, että siinä oli mielenosoitusta perus-approbaturin luennointia vastaan.

Eikö muuten olekin tyhmää, että ison aineen (siviilioikeus) ykkösproffa joutuu jankkaamaan kurssia, jonka opettaminen kuulemma on nyt siirretty etevien assistenttien tukemiin tiimeihin. Ylöstalo todellisuudessa kirjoitti Sviilioikeuden oppikirjan (Kivimäki – Ylöstalo eli Kivireki Ylämäki), jonka Kivimäki oli kuulemani mukaan Berliinissä lähettiläänä ollessaan kynäillyt ilman lähdekirjallisuutta lähetystörakennuksen tuhouduttua pommituksessa ja muiden kirjastopalvelusten takkuillessa. Mutta toisin kuin arvoisa opettajansa Ylöstalo ei ollut koskaan kiinnostunut ”johtavista periaatteista”. Hänen suurtyönsä oli koota sotkuisista yksittäissäännöksistä oikeuskäytännön himoitsemat ”merikortit”, jollainen oli esimerkiksi ”Takaus”.

Niin kollegani sanoo, ettei hän kehdannut kysyä Ylöstalolta erinisiä häpeällisiä yksityiskohtia. Minä kehtasin ja kysyin muun muassa, oliko Kivimäki natsi. Ei kuulemma ollut, vaan Kekkosen vihollinen. Itse huomasin, että Kivimäki oli KGB:n eli NKVS:n ensin tapettavien listalla jo ennen Talvisotaa.

Sitäkin kysyin M.Y.:ltä, miksi hän suosi demariksi epäiltyä A. Aarniota, ja vastaus oli, että mies on nöyrä oppimaan ja omaa terävät hoksottimet, mikä osoittautuikin erittäin todeksi. Sama taisi koskea Antti Kivivuorta, josta muuten sukeutui aivan erinomainen yliopiston opettaja.

Olin itse ajatellut laittaa verkkoon podcasting-muodossa kaikki sellaiset jutut, joissa kertoisin esimerkiksi eri kihlakunnantuomareiden saamista porttikielloista paikkakunnan anniskeluravintoloihin jatkuvan rähjäämisen ja tappelemisen takia, mutta päivittäessäni Macin käyttiksen Catalinaksi askartelin ulkoisten kovalevyjen palomuurit kuntoon ja kuuntelin malliksi vuoden 2008 radio-ohjelmiani, jotka olivat suoria lähetyksiä yhdessä Mäntylän ja Forsbergin kanssa.

En pysty enää lähellekään samaa enkä varmaan saisi seuruetta kokoon.

Opettamisessa on yksi taika. Paljastan sen nyt. Opetus – korkea tuomioistuin, yliopisto, sanomalehtikolumni, blogi tai vaikka podcasting – voi vaikuttaa myönteisesti innostamalla kuulijoita. Sisällöllä ei ole väliä. Oikeiden faktojen poimiminen ei ole kuulijoille ongelma. Sen voi tehdä yksinkin. Ja sitä paitsi oikeustieteen tunnuspiirre on se, että se vähän väliä lakkaa olemasta oikeata. Tiedettä se ei ole. Entinen ”lainoppi” soinnahtaa sopivasti.

9 kommenttia:

  1. Leivättömän pöydän ääressä ei kunnon tuomari noin komiaa kakkua kellekään jakele. Sano mun sanoneeni.

    VastaaPoista
  2. Saisiko radio-ohjelmianne "toiveuusintana" kuunneltavaksi jonnekin, vaikkapa Areenaan?
    Tallensin vuonna 2008 muutaman jakson ja niitä on vieläkin mielenkiintoista kuunnella. Olisi hauska kuunnella loputkin ohjelmista.

    VastaaPoista
  3. Ajat ja arvostukset ovat kovasti muuttuneet. Olisikohan Matti Ylöstalo nykysystemeillä päässyt tai edes halunnut professoriksi? Miten olisikaan käynyt pedagogisten näyttöjen, opetusportfolion ja koeluennon kanssa. Niistähän on tullut jonkinlainen - vähän rituaalinen ja itsetarkoituksellinenkin - pakkopulla, jossa pärjäämiseen toki on omat niksinsä. Mutta silti.

    VastaaPoista
  4. ', oliko Kivimäki natsi. Ei kuulemma ollut, vaan Kekkosen vihollinen.'

    Ai se oli Kekkonen kuka oli natsi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tiedä häntä, mutta saksalaismielinen Kekkonen kyllä oli siinä vaiheessa kun Saksalla meni hyvin.

      Poista
  5. minusta ei asiassa ole mitään kummallista jos laitoksen esimies tai proffa hoitaa alimman tason kursseja. sellaista on tehty ja tehdään muissa oppiaineissa. jos se on jokin arvovaltakysymys niin juuri silloinhan ne pitääkin hoitaa noin koska se osoittaa että esimies on korkeatasoinen henkisesti. samalla voi tarjota kaiken kyvykkyytensä opiskelijoiden innostamiseen. se on hyvin tärkeä seikka koska monessa oppiaineessa keskeyttäneiden osuus on kovin suuri.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on just noin. Opettajista suurinkin pesi oppilaidensa jalat, yhden kulttuurimme taustalla olevan tarinan mukaan.

      Poista
    2. Pesikö kyseinen opettaja kenenkään suuta saippualla?

      Poista
    3. Aloittaessani opintoja syksyllä 1971 oli eräänä opettajana Raimo Keskinen joka oli hankkinut tunnettuutta opiskelijoiden keskuudessa mutkattoman ja huumoripitoisen opetuksen levittäjänä. Lisäksi opetus oli todella innostavaa ja hyödyllistä näyttäen myös oppiaineen tulevia suuntaviivoja ja kiinnostavia hotspotteja. Muita vastaavia ei juuri ollut kuin yksi (Juhani Savolainen) jonka ura loppui äkisti.

      Poista