Pulituuri

Uusimpien laskelmien mukaan Helsingissä ja kehyskunnissa asuu noin 74 sivistynyttä ihmistä, Turussa muutama ja Tampereella Teiskon suunnalla yksi. Luku voi kyllä olla liioiteltu.

Jos ihmisiltä itseltään kysyttäisiin, sivistyneitä olisi enemmän kuin asukkaita. Jotkut vastaisivat kahteen kertaan, erät kolmeen.

Kuva on menneisyydestä, tanskalaisen pilapiirtäjä Storm-Pedersenin, jossa mm. Kari Suomalaisen hyvin tänne soveltama puliukko vastaa lääkärin kysymykseen ”käytättekö alkohoia”, ”kyllä kiitos”.

Sama piirtäjä pani puliukot miettimään eräässä piirroksessaan, mitähän se mahtaa olla se kulttuuri, kun siitä paljon puhutaan. Arvelu oli, että se on sellaista ainetta, jolla kiillotetaan huonekaluja. Suomessa tuollaista ei olisi tapahtunut. Puliukko -sana viittaa juuri pulituuriin, jossa siis oli alkoholiakin. 

Tanska oli ennen lempeä maa, jossa maankiertäjällekin järjestyi Tuborgia, ellei sitten Carlsbergiä. Muistan ensi matkailuni maahan. Kaikki ajoivat polkupyörällä ja joivat olutta. Naiset polttivat sikaria. Gyldendalin kuuluisassa kustannusliikkeessä vedettiin akvaviittia aamupäivällä. Muistelen osallistuneeni johtoherrojen melskaamiseen esittämällä iki-ihanan ”det var en skikkelig bondemand” eli oli osaava maalaismies, joka lähti ostamaan olutta. Ja heti oli joku vieras vaimon kimpussa…

Silmäilin omia kokoelmiani saatuani tietää, että Büchmannin ”Gefliegelt Worte” eli lentäviä lauseita ilmestyy edelleen. Ensimmäinen painos tuli 1864 eikä saksalaisen yleisön mielenkiinto ole yhtään laskenut.

Tosin tällä arvostetulla toimittajalla oli sellainen outo periaate, että hän liitti kokoelmaansa vain sanonnat, jotka pystyi jäljittämään. Meillähän on kyllä ollut vahvakin perinne julkaista koottuja viisauksia (Vaeltava viisaus, Ikuisia ajatuksia jne.) mutta vanhempien kielen kerrosten penkominen on keskittynyt sananlaskuihin ja sananparsiin.

Nämä vanhat, arvokkaat kirjat olivat osa yleissivistystä ja yleissivistyksen tärkein tehtävä oli osoittaa omaa paremmuutta ja kuulijan huonommuutta.

Siinä suomalaisessa yhteiskunnassa, jonka jotenkin muistan, miehen viisauden merkki oli puhumattomuus. Turhanaikainen höpinä oli akkaväen harrastus, ja lapsiltakin sellaista siedettiin, johonkin mittaan. Eikä miehillä ollut mitään yleissivistystä, paitsi opettajilla. Mutta heillä olikin huono palkka eikä edes omaa metsää!

Linna on rakentanut Pohjantähdessä räätäli Halmeesta ja ruustinna  Salpakarista melkoisen parin. Ruustinna on hienoa sukua ja sydänjuuriaan myöten sivistymätön. Halme oli välillä hiukan hymyilyttävä mutta kunnioitettava esimerkki ihmisestä, joka vailla koulutusta yrittää ottaa asioista selvää ja ajatella ihan itse.

Demokratiaa oli tapana vastustaan vetoamalla kansan sivistymättömyyteen. Ennen pitkää monet huomasivat, ettei tuota ajatusta järkyttänyt hankittu sivistys. Olen itse kuullut sanottavan, että joku on kyllä lääketieteen professori mutta silti mökkiläisen poika, ja sen huomaa. Kadun etten sanonut silloin, että sinä olet professorin poika, mutta sitä ei huomaa. Olisin paljastanut ajattelevani, että syntymässä ja yhteiskunnassa paljon saanut on velvollinen käyttäytymään siivosti ja antamaan ihmiselle arvon.