13. joulukuuta 2018

Kymmenen miljoonaa lukijaa

Hyvä lapsuus, joukko kielellisiä valmiuksia ja niihin asiallisesti suhtautuva ympäristö. Tässä muutama vastaus siihen, miksi olen niin hyväosainen. Tietääkseni yksi ja toinen toivoo, että olisin jo kauan sitten syöksynyt sementtiin. Se toive ei toteutunut. Kun näin unta, Czapskiin ja Karpelesiin liittyen, että oli vuoroni tulla lopetetuksi, kysyin että pitääkö vaatteet viikata. Muuta huomauttamista ei tullut mieleen hankkeen johdosta.

Jälkeläiset menestyvät. Ja niin lyhyt on historia, että tätä kirjoittaessani televisio näyttää kuvaa Lapin käsivarresta laser- eli viistokuvakartoista paikantamastaan ja inventoimastaan vankileiristä, jonka rakensivat joulu alla 1944 etenkin puolalaiset sotavangit.

Isäni Kullervo tiesi paikan ja kävi siellä. Tuon linjan pommittaminen Kemistä käsin oli hänen viimeisiä sotalentojaan; sodasta hän pääsi pari viikkoa ennen kuin minä synnyin; valokuvista näen, että kodissani oli seinällä Junkers Ju- 88:n kuva, jokseenkin varmasti saksalaisesta lehdestä leikattu.

Rykmentin komentaja oli kysynyt, kenellä on esteitä ryhtyä sotimaan nyt saksalaisia vastaan. Isälläni ei ollut. Vaikka Lapin sota oli saksalaisille leikkipeliä, suomalaisille se ei sitä ollut, ja ilmavoimat kärsi aika pahasti. 

Miten niille puolalaisille sotavangeille kävi, siitä ei ole tietoa.

Czapskin tausta ja tarina ylittää kaiken ylimystöstä lukemani. Opiskellessaan Pietarissa József, joka oli vain kreivi, asui enonsa luona, joka oli tsaarin ystävä ja palvellut keisarikunnan tärkeimmissä tehtävissä. Hän harrasti kuitenkin ennen kaikkea musiikkia. Ystäviensä Wagnerin ja Lisztin kanssa hän oli muistellut, että hänen tätinsä ottivat aikoinaan pianotunteja Chopinilta itseltään. Czapski puolestaan tutustui jo pikkupoikana kotikartanossaan liettualaislähtöiseen Jasha Heifetziin ja puolalaiseen Arthur Rubinsteiniin. Czapski oli pasifistinen ratsuväen upseeri, ulaani, ja osallistui 1921 Neuvostoliiton peittoamiseen etelärintamalla. Se onnistui hienosti, koska bolshevikeilla oli keulamiehenä harvinaisen itsepäinen ja ajatuksissaan aina erehtyvä Josif Vissarionovitsh Stalin…

Proustin yhteydessä kirjoittaja palauttaa mieleen prinsessa Matilden, joka oli aristokraatiksi harvinaisen rehellinen ja myös suorapuheinen. Matilde oli maininnut, että veljeni olisi myynyt koko ikänsä appelsiineja Korsikalla, mutta kohtalo otti ja teki hänestä keisarin. Sulkunimi on siis Bonaparte.

Hämmästyttävintä näissä kirjoissa on verkkoteoria, jota ei oikeastaan ollut vielä olemassa. Proustin kaksi maailmaa tiedettiin, ja Czapski oli miettinyt syvästi kuvaa. Miten maalauksessa vaihtelevat kokonaisuus ja yksityiskohdat! Hän oli ratkaissut ongelman opettelemalla tauluja ulkoa. Jonkin gallerian tai näyttelyn kankaat saattoivat olla juuri se ratkaiseva voimanlisä esimerkiksi Siperiassa tai Amerikassa, se jälleen löydetty aika.

Maailma on, sanovat nämä hienot ajattelijat, kirjaimellisesti haarautuvien polkujen puutarha. Juuri kun olet jo varma, että olet eksyksissä, havaitset tulleesi perille. Internet grafiikkana (graafiteoria)!

Ja perillä kuolema istuu mökissä ja kirjoittaa – mitä? Elämääsi.

23 kommenttia:

  1. tietääkseni yksi ja toinen tuumisi: evvvvvvk.

    VastaaPoista
  2. Sementtiin voi huoletta syöksyä. On aika pehmeää ainesta ennen kuin se on sekoitettu hiekkaan ja veteen ja annettu kuivahtaa. Toki sementinpölyynkin tukehtuu jos henkeen vetäisee.

    ... syöksy vaikka sementtiin -niin että pölähtää- laulelee Anitakin: https://www.youtube.com/watch?v=9VlF1OJO2yQ

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sen verran tullut betonilattioiden pintojen sementtiliimaa liipattua, että en nyt osaa sitä mainitsemisen arvoisena virheenä pitää jos joku sellaista sementiksi nimittää. Sitähän se valmiiksi viimeistellyn betonin pintakerros on, sementtiä. Jos ei siihen ole jotain muuta pinnoitetta laitettu päälle.

      Poista
    2. Kieliopillisilta pohjilta kun asioita aletaan pyörittelemään ei sille tietenkään loppua tule koska koko ajan törmätään seikkoihin, jotka teoriassa ovat mahdottomia, mutta käytännön arjessaan jokainen kuitenkin ne ymmärtää koska ne ovat kieleen "sementoituneet". Sementti ja betoni ja niiden eroavaisuudet ovat vain yksi esimerkki.

      Mutta minä en edelleenkään sauno puukiukaan tuottamissa löylyissä edes unissani vaikka niitä rautakaupoissa myydään. Saivartelua tämäkin sillä sähkökiuas kuitenkin käy heti ilmaisullisesti luontevammin eikä nimitystä sen kohdalla älyä edes kiukutella. Ja kohta taas leipomon puu-uunileivän mainos hymyilyttää, mutta kiertoilmauunissa paistetut omat sämpylät ei...

      Ymmärrän kyllä, että iskelmänikkarit eivät välttämättä viitsi ottaa selvää tekstiensä totuuksista, mutta vakavammin otettavien luulisi niin tekevän ihan tämmöisissä mitättömiksikin luettavissa aiheissa. Me rakennusmiehethän voimme tolskata kielellisen ilmaisumme kanssa miten tahansa, mutta rakennusten kohotessa maankamaralta kerroksiin kielen täytyy kuitenkin olla yhteneväinen ja ymmärrettävä ettei esim. työsuojelullisia ongelmia työtovereiden välillä synny. Toisaalta kun ihmislaji elää pian betonin ympäröimänä kokonaan, niin onko sen ympärillä käytävä keskustelu sittenkään ihan niin mitättömän kokoinen ja varsinkaan -painoinen?

      Betonia ei kuitenkaan säkeissä myydä ja rakenneselosteissa yms. betonirakenteista puhutaan betonirakenteina lattiat mukaanlukien. Ainetta niihin saadaan betoniasemilta ja -valimoilta ja rakennuspaikalle niitä ajavat betoniautot. Ja jälleen törmätään kummallisuuteen sillä eiväthän ne autot ole betonia sen enempää kuin fingerporilainen jäätelöauto jäätelöä...

      Sementtitehtaat ovat eri asia. (Lapuanliikkeen ja jatkosodan tiimoilta sementtiin liittymättömillä juonteillakin kuulun "Kalkki Petterin" Lohjan kalkki on lopetettu mutta lappeenrantalainen toimii sadatta vuottaan jo.)

      Mutta asiaamme pilkuttamaan: Kun liipataan, niin liipataan betonilattioden pintaan jäävää, muutaman millin kerrosta ja se on jo betoniin johtavan myllytysprosessin lävitse käynyttä, kovettuvaksi muuttuvaa eri ainetta ("sementtiliimaa" kuten itsekin sanot) kuin säkeissä vielä pölähtelevä sementti. Tosin jos paljaalla betonilattialla vaikka harjakaistanssit tanssitaan, niin kylläpä taas ilmassa on pölyä, mutta ei sekään ole enää pelkkää sementtipölyä. Brimeria pintaan pitää ainakin loiruuttaa ennen harjakaishumpalluksia niin on helpompi loikkuneet boolit, kaljat, hernekeitto-oksennukset ja nujallusveretkin pois pestä...

      Niillä rakennuksilla joilla itse olen "liippaillut" on kyllä tälle sementti/betoni asialla irvailemalla irvailtu, että aika paljon on siis mainittu.

      Ehkä kuulun vielä siihen sukupolveen, jolle kielellä ilmaistut asiat pitää olla just -tai tietenkin savolaistaustani muistaen ainakin melkein just!

      Poista
    3. Kuule Valto Ensio, kyllä se sementtikin on aika kovaa tavaraa. Tämän huomasin viimeksi autotallia siivotessani, ja yli-ikäistyneitä sementtisäkkejä jäteasemalle viedessäni. Jos sellaiseen pääsi lyöt, pipi tulee.

      Tulee aiheesta mieleen eräskin vuosien takainen LVI-mies, joka tapasi puhua radiaattoreista, siinä kun normaalisti ihmiset, ja suunnittelijat ja asentajatkin, puhuvat lämpöpattereista.

      Jos asia tulee selväksi, sanoihin takertuminen osoittaa lähinnä rajoittunutta ja epäolennaisuuksiin juuttuvaa mielenlaatua.

      Mielestäni.

      Poista
  3. Nice post. I used to be checking constantly this weblog and I am
    inspired! Very helpful information specially the remaining section :) I maintain such info much.

    I used to be seeking this certain info for a long time. Thanks
    and good luck.

    VastaaPoista
  4. JK: "Rykmentin komentaja oli kysynyt, kenellä on esteitä ryhtyä sotimaan nyt saksalaisia vastaan. Isälläni ei ollut."

    Ei ollut minunkaan isälläni, jänkäjääkäreihin (JR12) kuuluneella kyläsepän pojalla ja kengitysaliupseerilla. Näin hän kirjoitti Ihantalassa sotapäiväkirjaansa maanantaina 5. kesäkuuta 1944:

    "Tänä aamuna kuului radiosta sellainen uutinen että Rooma eli ”ikuinen kaupunki” on ”meikäläisillä”, siis liittoutuneilla. Heistä puheenollen käytämme sanaa ”meikäläiset” koskapa meidän sympatiamme kallistuvat enempi länsivaltojen kuin Saksan puolelle. Tämä olisi tietenkin propagandan tekijöistä kauhistus, mutta meistä se on ihan luonnollista ja jokapäiväistä."

    Ei siis ole outoa, että jänkäjääkärit lähtivät myös Lapin sotaan ilman sen kummempia moraalisia pohdintoja. He tiesivät, että aseveljiä oltiin pakon edestä, muuten kuuluttiin vapaisiin länsimaihin.

    (Joskus todella toivoo, että nykyiset korkeasti oppineet tutkijatkin olisivat yhtä selväjärkisiä kuin sodan aikaiset muutaman luokan koulua käyneet työmiehet.)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Viittaako ”pakon edestä” siihen, että maahan oli noin vain tullut 200 000 vieraan vallan sotilasta, jolloin oli vähän arvelluttavaa mennä sanomaan, ettei me aleta teiän kanssa?

      Poista
    2. Ei viittaa. Se viittaa siihen, että ilman näitä "vieraan vallan sotilaita" olisimme edelleen olleet Venäjän verenpunaisen imperiumin armoilla. Edellisen raukkamaisen hyökkäyksen isäni sotaveljineen raskain uhrauksin torjui, mutta seuraavassa olisi voinut käydä huonosti.

      Jos maassa on vieraan vallan sotilaita, on parempi että ne ovat itse valittuja.

      Poista
  5. Joukko kielellisiä valmiuksia ja niihin asiallisesti suhtautuva ympäristö. Joo. Mutta liekö sitä nyt vaikka tämän päivän Harjavallassa tästä Ylen uutisesta päätellen: "Onko Pirilä liian huumemyönteinen nimi kaupunginosalle? Nimenmuutos nousi esille Harjavallassa. Pirilän kaupunginosan nimi viittaa valtuutettu Markus Mäkisen (ps.) mukaan huumeisiin. Kaupunginjohtaja suhtautuu nimenmuutosta ajavaan ehdotukseen avoimin mielin."

    Mistähän tällaista kielitajutonta ja historiatonta pöljyyttä oikein sikiää? Pirilä-paikannimet eri puolella Länsi-Suomea ovat lähtöisin muinaisista isännistä Pireistä eli Birgereistä. Pitäisikö nyt sitten myös Pirilöiden ja Piristenkin muuttaa nimiään. Luulin muuten, että ps-taho aidosti arvostaa omaa historiaamme, mutta ei. Ja lukemattomat huumetermit ovat arkea vain sille pienelle väestönosalle, jotka niitä harrastavat, ei suinkaan muille.

    VastaaPoista
  6. Hi there, kateus ja viha kuuluvat yhteen/Kateus ja viha ovat henkistä köyhyyttä.

    Kateellinen himoitsee toiselta jotain, joka häneltä itseltään puuttuu tai jota hän ei omin voimin kykene tuottamaan itse, Niinpä hän kateuden ja vihan vallassa pyrkii varastamaan sen toiselta tai mikäli ei onnistu siinä, hän pyrkii tuhoamaan toisen omaa, jotta omistaja ei itsekään saisi pitää sitä.
    Tällaista tuottaa ihmiselämässä kateus ja viha.Kateellinen itse ei tietenkään hahmota tilannettaan eikä ymmärrä tuntemaansa köyhyyttä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vihapuhujat tuntevat kateutta maahanmuuttajille näiden 10-vuotiaista tyttöystävistä. (tai poikaystävistä, joiden kanssa leikitään Bachsa Pasi - poikaleikkiä.)

      Poista
  7. "Nimi Hustasbladettiin kuvan kanssa!" (nuorisovalmentaja Arvo O. Mattila)

    Kymmenen miljoonaa kävijää ei voi olla väärässä. (SAK?)

    Lyökäämme mies Vuotten Vaikuttajaksi!

    Katsettaan varjoaa Kunnaksen Ilkka

    VastaaPoista
  8. Onnea! Kiitos! Jatkakaamme!

    VH

    VastaaPoista
  9. Oo, kykenen vain vaikuttumaan tunnelmasta. Tämä teksti on loistava, yksi blogin parhaista. Ja kuolema.

    VastaaPoista
  10. Kyllä tuo Proustin väite on aika selvää tasavaltalaisen Ranskan itsekehua. Napoleon ei ollut mikä tahansa porvarispoika. Hänen isänsä oli korsikalainen asianajaja ja aatelismies, jolla oli varaa kustantaa poikansa ranskalaisiin kadettikouluihin. Jo kuninkaallisen Ranskan armeija huomasi nuorukaisen lahjat ja Napoleon oli vallankumouksen alkaessa tykistöupseeri eli siinä aselajissa, jossa ammattitaidolla saattoi parhaiten korvata suvun vähäiset rahat. Suomessakin suhteellisen köyhien aatelismiesten ja säätyläisten pojat lähtivät nimenomaan tykistöön luomaan uraa: Nenonen, eläinlääkärin poika, ja Alexander Armfelt, kruununvoudin poika. Molemmat kuolivat kenraaleina.

    Eli jos vallankumousta ei olisi tullut, Napoleonista olisi todennäköisesti tullut rutiininomaisessa hitaassa urakierrossa everstiluutnantti tai eversti. Ei hän olisi päätynyt appelsiinikauppiaaksi, jollei olisi nimenomaan päättänyt tällaiseksi ryhtyä.

    Yleisemmin: onnittelut kymmenestä miljoonasta lukukerrasta!

    VastaaPoista
  11. Pala Sturmbock-linjaa Palkkisvaarassa https://www.flickr.com/photos/65726513@N00/44486803550 , joka alkaa Järämästä https://www.flickr.com/photos/65726513@N00/12167779846

    VastaaPoista
  12. 10 miljoonaa käyntikertaa sivustolla. Huikea määrä.

    VastaaPoista
  13. Mainio lukukertaraja on saavutettu, onnea Kemppi! Nyt saattaisi hieman himmata julkaisutahtia sekä syventää ja selkeyttää sanottavaa. Pelkkä roiskiminen ei riitä. Toki polyfonia sallitaan ja hurjaa lukeneisuutta on lupa lanseerata vastaanottajien valistamiseksi ja vastalauseiden aikaan saattamiseksi.
    Kiitoksella pekka s-to.

    VastaaPoista
  14. Hiukan olen pettynyt. Odotin että kymmenesmiljoonas lukija olisi saanut tynnyrillisen rahaa tai ainakin kolmipyörän.
    Saarenhannu

    VastaaPoista
  15. Onnitteluni. 10 miljoonaa on huima luku. Vain vaatimattomuuteni hankaloittaa mainitsemasta, että olen osaltani syypää lukuisilla visiiteilläni ynnä ystäville ja kylän miehille linkityksilläni.

    VastaaPoista
  16. No joo onhan tuossa numeroita. Aika vähissä on onnittelijat. Yhdyn edellissen että toiveena olisi .. no joo eihän koira karvoilleen mitään voi. Maailmasta on vaan tullut nykyisin kateuden kilpakenttä. Voisi olla paremminkin ellei näitä kateuden lietsojia olisi ja ihannoijia olisi kaikki media täynnä. Toisaalta eivät raukat muuhun kykenekkään näinhän oli jo 100 v sitten.

    VastaaPoista
  17. Onnittelut ihmeteltävästä määrästä (so far) lukukelpoista ja ajatuksia herättävää tekstiä!

    VastaaPoista