Verosuunnittelu

Mitä mieltä on oltava Paratiisin papereista?

Mielestäni ”aggressiivinen verosuunnittelu” sievistelee ja peittelee medan käyttämänä totuutta. Termi on tuttu vero-oikeudellisesta kirjallisuudesta ja viittaa aktiiviseen toimintaan verotuksen vähentämiseksi esimerkiksi perustelemalla yhtiöitä tai käyttämällä välikäsiä eli bulvaaneja.

Liikkeenjohdon piirissä – ja vero-oikeudessa – esiintyy paljonajattelua, että verotettavalla on oikeus ”itsepuolustukseen” kaikin sellaisin keinoin, joitalaki ei kiellä.

Tuo ajatus on virheellinen. Maassa on ollut sota-ajasta asti voimassa säännös, jonka nykyinen muoto veromenettelylaissa on tällainen

”28 §

Veron kiertäminen

Jos jollekin olosuhteelle tai toimenpiteelle on annettu sellainen oikeudellinen muoto, joka ei vastaa asian varsinaista luonnetta tai tarkoitusta, on verotusta toimitettaessa meneteltävä niin kuin asiassa olisi käytetty oikeaa muotoa. Jos kauppahinta, muu vastike tai suoritusaika on kauppa- tai muussa sopimuksessa määrätty taikka muuhun toimenpiteeseen on ryhdytty ilmeisesti siinä tarkoituksessa, että suoritettavasta verosta vapauduttaisiin, voidaan verotettava tulo ja omaisuus arvioida.

 = = = ”

Niin kuin tuo lause, asia on mutkikas. Jos yritys on ulkomainen, on selvä, että sen ylijäämä maksetaan osinkona yhtiön kotimaahan. Kaksinkertaisen verotuksen ehkäisemisestä on tehty sopimuksia vuosikymmeniä.

Mielestäni on rehellistä ja oikein, että vero maksetaan vain yhden kerran. Ongelmia tulee maista, joissa verotuskäsittely on poikkeuksellisen lievää. EU:n sisällä ei ole satu kuriin Luxemburgia, joka näyttäisi keinottelevan kalastelemalla ulkomailta veronmaksajia. Nyt ovat esillä Hollanti ja Irlanti.

Yllyttäisin suomalaista verottajaa. Pelkkää postilaatikkoa ei pitäisi hyväksyä suuryhtiön pääkonttoriksi. Jos edellä lainattuun  lakiin lisätään rikoslain perinteiset pykälät veropetoksesta, voisi yrittää.

Sääli ettei valtiovallalla ole oikein mahdollisuuksia. Kuinka ollakaan, liikeverotuksen hyvin tuntevia juristeja eivät oikein kiinnosta valtion virkapalkat.

Tähän asti kirjoittamani on asiaa, jonka tunnen kirjoista ja etenkin käytännöstä.

Jatkoa ei pidä ottaa täysin vakavasti. Siis entä jos verotarkastajille maksettaisiin tapporahaa kiinni otetuista veronkiertäjistä, henkilökohtaisesti ja valtion varoista?

Muistelen keskustelleeni Yhdysvalloissa tuon tyyppisestä järjestelystä huumausaineongelmissa. Paikalliset olivat samaa mieltä kuin olin itse. Ei sovi. Kiusaus ja mahdollisuus tekaistuihin rikosasioihin on sillä puolella liian suuri. Mutta vaikka yritysvero on sinänsä huono ajatus, kannattaisi miettiä. (Yhtiövero kiertyy aina hintoihin eli kuluttajan tappioksi. Yhtiö onkuinlautanen. Lautasta ei voi syödä.)