9. marraskuuta 2017

Kamat ja kaapit



Harva keksii oivallisempaa isänpäivälahjaa kuin valittujen runojeni kokoelma Maailmanloppu on jokapäiväinen asia. Sitä saa kirjakaupasta, elleivät ole taas myyneet kaikkia loppuun, ja Art House Oy:n verkkokaupasta. Oma Vaasan Jaakkoa varten perustettu verkkosaittimme on keljuilut jotain.

Tässä on ollut henkilökohtaisia kiireitä ja käynyt myös ilmi, ettei öljypoltin toimi ilman öljyä, joten vasta lupaan, että kirjaani saa pian myös ostajan toivomalla omistuskirjoituksella varustettuna. Täytyy vain sopia asia selväksi verkkovastaavien kanssa.

Olen myös ajatellut, että kun kirjoja myydään tolkuttoman halvalla alennusmyynnissä, entä jos järjestäisin ylennysmyynnin? Omistus ja oma runo, tekijän oman käden piirtämänä?

Mussu-tädille

Oi! Muistan Nuppulinnan.
Jos maksat kalliin hinnan,
Saat muistojen kirjan avata
ja tekstiä tavata
kuin Leinon
sen Einon,
eikä sen broidin,
jonka kiihkeä soidin
tappoi. Puun takaa
tuli tauti vaikea, vakaa.



Outletit myyvät käytettyä kamaa. Voisin perustaa kirjalleni outletin tänne kotiin, mutta sitten pitäisi olla höveli ja käsi pitkällä vastaanottamassa. Ei oikein iske.

Konttorikalusteet ovat arvoitus. Ikealla on ihan hyvää tavaraa, mutta kun itse myymälä on Keravan kokoinen…

Jos haluaa todella päästä rahoistaan, alan liikkeissä se onnistuu. Outletit ovat hyviä.

Nyt löysin mainion: kolme laatikostoa ja isompi rulo-kaappi yhteensä runsat 500. Firman nimi on Realgreen ja tuli siis tilaisuus nähdä kappale kauneinta Konalaa. Tuovat itse järkevään hintaan ja lupasivat olla kurvaamatta kukkapenkkiin. Kaiken lisäksi vievät mennessään 35 vuotta palvelleet lastulevytuotteet, joista luopuminen ei vedä haikeaksi.

Vihje: konttorituoli on ihmeellinen eläin. Ne ovat tosi kalliita, mutta huono voi aiheuttaa vaikka iskiaksen. Näillä on kunnostettua kierrätystavaraa,, jopa uudestaan verhoiltuna.

Olin periaatteessa menossa myös Martelan outletiin, joka on helvetin kuusessa, mutta ei tällä kertaa tarvinnut. Tavarat tulevat ja menevät ensi viikolla.


7 kommenttia:

  1. "käynyt myös ilmi, ettei öljypoltin toimi ilman öljyä"

    Tässä pitemmän aikaa palstaa silmäilleenä toteaisin, että kyllä on tohtoria totisesti asumiseen liittyvillä ongelmilla myötäänsä koeteltu...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. koettelee vaan ei hylkää ...
      tunnen ja kentän, tunnen talorähjät. on aika siirtyä kerroksiin pinottujen asumistojen muotoon.
      Ei niinkään vanhuus - ihan vielä - kyllästyminen!

      Poista
  2. Katohan miten siisti säilytin teemakuvassa, kätevää imuroinnin kannalta että alla on pyörykät, tosin alle ei mahtuisi villakoirakenneliä jos se olisi ihan vaan ilman.

    Halpuutus on lattian kallistuksen seuraus, tietää siivoustukselle tienuutusta.

    Mobiilisäilytin kulkee hyvin puleeratulla käytävällä kokemuksen mukaan n. 0,5 m/s jos muuttomies on kokenut. Ylinopeutta edenneen kaatuneen yksilön sisällön kerääminen ja hissin turvakynnyksen mekanismin korjaaminen kestää n. 100 kirosanan verran. Karkuun päässeisiin paperiliittimiin liittyy tyly hissiepäyhteensopivuus ja lundian hyllyjen kannatintappeihin suoranainen kirous, herkemmille tiedoksi että jekku on kannibalisoida vahva magneetti kaiutinelementistä ja lätkäistä kylkeen ruokaveitsi. Magnetoituneella veitsenterällä pilkkien nousee tietysti vain osa ja loppuihin on kätevintä käyttää sinitarrapalleroa.

    Osaamiskeskus pitää huolen ettei kaikenmaaliman väki joudu ramppaamaan rappuja, mutta miksi pitää olla niin sekulia laatua pyöryköitä!

    VastaaPoista
  3. Martela outlet mainittu. Tota noin. Helvetin kuusi on siis naapurissani Vantaan Ylästössä.

    VastaaPoista
  4. Tulen nyt toisaalta, mutta tarkoitus on hyvä. Kuuntele radion kirjaohjelmaa Kumpujen yöstä. Kuuntelin ilolla - niin kuin luin aikoinaan ilolla teidän kolumneja Helsingin Sanomissa. Se mitä halusin kertoa teille on, että täällä Karjalassa vanhemmat ihmiset (silloin kun minä olin nuorempi) sanoivat, että (jostakin ihmisestä), että "kuuluu tai on suurta sukua", jolloin viitattiin, että oli sukuun naitu. Sukulainen siis. Isän (1886-1953) sukua eli koko kylällinen ainakin 1700-luvun alusta. He elivät SuurHermusia: jos heihin viitattiin suvun sisältä, sukulaisina. Jos Keskitalon Eino (johon hämäläiset viittaisivat isäntänä, täällä Karjalassa ihmisiin viitattiin talonnimellä tai jos tarvittiin, Eliaanpoikana,jne.) 1960-70 luvun vaihteessa puhui naapuritalon väestä, niin silloin se oli SuurHermunen (tai Toistalo). Naapurissa (jossa minunkin isälläni oli kuulemma lusikka hirsiseinässä: hän oli Keskitalon nuoremman pojan poika) Oli ilmeisesti enemmän väkeä, niin kuin olikin. Siinä linjassa I vaimot, äidit kuolivat synnytettyään lapsia; isä joutui ottamaan II vaimon, äidistä orvoille ja lisää lapsia synnyttämään... Yritän kertoa, että ainakin täällä Karjalassa suurella suvulla otettiin ihmisiä yhteyteen, sukuun. Täällähän muutenkin aina etsitään kahden kohdatessa yhdistävä ihminen ja jos sitä ei löydy joku joka tuntee tai sitten paikka, jossa on käynyt. Olisiko silloin huolehtivasti ajateltu sukulaisten (sukukansojen) yhdistämistä Suur-Suomeksi? Ei ainakaan 'vallanottamista'. Martti Häikiön Ukko-Pekka -kirjasta luin (kertaalleen), että Uhtualta kävi ihmisiä pyytämässä muun Suomen piiriin pääsemistä... Eikä vanhaan aikaan raja tuonne naapuriin ollut 'rautaesirippu'. Kiitän teitä, oli ilo kuunnella teitä - ja voitte hyvin poistaa tämän kommentin luettuanne. Tänne osasin, en muuten osannut tavoitella teitä Kirjoitti Kirsti Hermunen

    VastaaPoista
  5. Erinomaisen taidokasta slalomia, kertakaikkiaan, herra blogistilta.

    Metsissä ja tuntureilla kävely on erittäin hyvä tasaamaan nupin kiehuntaa, suosittelen.

    VastaaPoista
  6. Ei toimi ilman öljyä tosiaan! Meillä öljypolttimen huoltotyö tehdään pian. Pitäisi taas olla kunnossa sitten.

    VastaaPoista