Opissa

Tämän kirjoituksen kuvan selitys on hyvin yksinkertainen ja vaikea. Yhdessä. Olemme yhdessä. Itse olen opissa. Pienen lapsen silmistä näkyy taivas.

Sain vauvalta ilmaiseksi poliittista opetusta. Eilen oli onnekas päivä valokuvien kannalta. Useat yli sadasta onnistuivat ja tämä yksi erikoisen hyvin. Molemmat kuvassa esiintyvät henkilöt sanovat selvästi ilmeellään ja katsellaan, me kuulumme yhteen.

Puhe ei ole sukulaisuudesta, vaikka sitäkin kieltämättä on.

Ihmislajin historian ja suuren osan biologiaa voi hahmottaa kahtiajaoksi ’yhdessä – erikseen’.

Se on sääli, että Jeesuksen erikoinen asema ymmärretään johdonmukaisesti väärin. Ensin oltiin sitä mieltä, että kaikki oli tulkittava kirjaimellisesti ja että kysymyksessä oli Jumalan poika, joka teki ihmeitä. Kun tulkintatapa muuttui pari sataa vuotta sitten, Uuden testamentin tarinat alettiin ymmärtää kansansaduiksi, ja yhteyksiä folkloreen onkin löytynyt paljon.

Samalla on unohdettu, että tämä luultavasti todella elänyt ihminen, jonka puheista on vain välillisiä eli toisilta kuultuja kertomuksia, oli ainakin oman aikansa johtava intelektuelli.

Jostain tuntemattomasta syystä noihin aikoihin eli useita huippuja, jotka yleensä eivät jättäneet jälkeensä omia kirjoituksia, paitsi Platon. Juuri kukaan muu ei ollut yhtä yllättävän yksinäinen ja omaperäinen, paitsi ehkä Buddha.  Tosin Buddhan nimissä oleva julistus on hyvin lähellä aikakauden Intian monia suuntauksia ja koulukuntia. Myös Jeesuksen aikana essealaisten kirjoitukset eli Kuolleen meren kääröt, jotka ovat oikeita ja joista ainakin osa on myös oikealta ajalta, sisältävät Raamatun lukijalle hyvin tutunomaista asiaa.

Kun nyt kirjoittelen jatkuvasti ajankohdan asioista ja sanon välillä jyrkästi eräistä ilmiöistä, haluan kiinnittää lukijan huomion näennäisesti yksinkertaisreen kahtiajakoon yhdessä- erikseen – tai vielä helpommin ’me – muut’.

Esimerkiksi joillekin ’me’ on suomalaiset eli ”kansa”. ’Muut’ on maahanmuuttajat ja ruotsinkieliset. Vastustettava joukkoon myös ’eliitti’, joka ei kuulu meihin vaan sortaa meitä ja vehkeilee päämme menoksi.

Jotta tuossa ajattelussa olisi edes hiukan johdonmukaisuutta, olisi ehkä ajateltavissa, että eliittiä on kahta lajia, pahaa ja hyvää. Halla-aho lähimpineen on samassa asemassa kuin kommunistijohto oli vielä taannoin. Pakostahan virallisen ja avustuksin tuetun poliittisen puolueen puheenjohtaja on poliittista eliittiä. Ellei näin ole, sitten mitään eliittiä ei voi ollakaan. Mutta tämä hyvä eliitti toimii kansan hyväksi ja kansan tahdosta. Niin teki jo Lenin. Ei myöskään Stalin tavoitellut valtaa, vaan toimi pyyteettömästi kansan parhaaksi. Niin hän itse sanoi ja sitä hänen nimittänsä kannattajat toistivat.

(Lisäksi hän voitti toisen maailmansodan, kuten eilenkin huomautettiin kommentissa, eli siis ilman Englannin ja sitten Yhdysvaltojen osallistumista sotaan ja valtavaa varusteluapua. Minkähän takia se Stalin niin kovasti tiukkasi toisen rintaman avaamista eli maihinnousuja ensin Afrikkaan ja sitten Italiaan ja Normandiaan?)

Eilisissä kommenteissa viitataan myös hyväksyvästi väitteeseen, ettei Suomi voi olla koko Euroopan sosiaalitoimisto. Mielestäni voi ja ajatus olisi hyvä. Eurooppaan pyrkiviä on joka tapauksessa perattava. Suomalaisilla voisi olla osaamista suurten henkilötietomäärien käsittelemisessä. Se on eri asia, mistä rahat ja työpaikat otettaisiin. Tuskin täältä, kun ei ole mistä ottaa.

Olemme tottuneet siihen, että suuri määrä johtajiamme on roistoja. Nyt ongelman toinenkin puoli on näkyvissä. Jokin määrä johtajiamme on hulluja. Laura Saarikoski kirjoitti hyvin, että Trumpin temput on ovelasti suunniteltu kääntämään huomio tärkeistä asioista kuohuttaviin pikkuasioihin, kuten henkilökohtaiseen törkeyteen, useimmiten Twitterissä. Ajatus on klassinen. Tavallisin esimerkki on Ranskan siirtomaasodat. Kun sisäinen tilanne meni vaikeaksi, oli saatava aikaan sota jossain hyvin kaukana.

En ole vakuuttunut tuosta perustelusta. Minusta näyttää, että Trump on mieleltään sairas ihminen. Hän on siinä määrin oman hermotoimintansa kahleissa, että häneltä puuttuu halun lisäksi kyky harkita, miten hän voisi parhaiten käyttää hyväkseen toisia ihmisiä.

Tässä on lainaus skitsofreniasta lääkärinkirjassa kirjoitetusta:

”Nykyisen määritelmän mukaan skitsofrenian diagnoosi edellyttää, että henkilöllä on ilmennyt vähintään kuukauden ajan ainakin kaksi sairaudelle ominaisista viidestä oiretyypistä:

Harhaluulot

Aistiharhat

Hajanainen puhe (esimerkiksi toistuva selvä puheen syrjähtely tai epäyhtenäisyys)

Pahasti hajanainen tai outo käytös tai selvä motorinen jäykkyys tai kiihtyneisyys (katatonia)

Ns. negatiiviset eli puutosoireet (tunneilmaisujen selvä latistuminen, puheen selvä köyhtyminen tai tahdottomuus).

Näiden oireiden lisäksi skitsofrenian diagnoosin edellytyksenä on, että sairastuneen sosiaalinen toimintakyky on merkittävästi heikentynyt ja että tämä toimintakyvyn heikentyminen on kestänyt yhtäjaksoisesti muutaman kuukauden ajan.”

Yleisellä tasolla nuo erotuskriteerit ovat kaikki loitontumisesta yhteisestä meidän maailmasta.

Yhteisyys eli kosketus toisiin ihmisiin näkyy jo muutaman viikon ikäisistä vauvoista. Tulkintani mukaan intellektuelli Jeesus tarkoitti juuri tätä sanoessaan (Mark. 10):” …joka ei ota vastaan Jumalan valtakuntaa niin kuin lapsi, se ei pääse sinne sisälle.” Se ei tarkoita tietämättömänä tai avuttomana, vaan turvautuen. Yhdessä. Tänäkin päivänä kaste on yhteyteen ottamista.