Sättimistä

Turhanaikainen sättiminen ei johda mihinkään. Niin ei tämäkään, Trump ja Pariisin sopimus.

Kiitelty liikemies presidenttinä käsittää sanan ”sopimus” liikemiehen tavoin. Puhe paremman sopimuksen neuvottelemisesta on bisneskielessä ”reneg” eli renegotiation, ja se on tavallistakin. Hyvin usein se on parempi vaihtoehto kuin välimiesoikeus tai oikeudenkäynti – jos siis asiat ovat menneet tasapainosta, mutta osapuolet kuitenkin tarvitsevat toisiaan.

Esimerkiksi Nokialla oli ja on ehkä edelleen sellainen tapa, että jos alihankkijan palvelut alkavat takerrella pahasti ja syy on se tavallisin eli rahan puute, asianomaiselle voidaan jopa ruveta maksamaa lisää. Oikeudellisesti Nokia voisi päinvastoin ruveta jopa vaatimaan itselleen korvauksia, mutta se ei ehkä olisi viisasta. Uuden ja paremman alihankkijan löytäminen voi viedä kohtalokkaan paljon aikaa.

Valtioiden sopimuksia on monta lajia, ja ikuinen ongelma on täytäntöönpanovoiman puuttuminen. Kyllä muutkin kuin Suomi ovat tehneet rauhansopimuksia, joissa toiselta osapuolelta ei ole kysytty mitään. Niin tehtiin esimerkiksi Saksalle 1919.

Ilmastosopimus on nippu julistuksia, joiden takana on vain taloudellisia painostuskeinoja.

Irrottautumalla USA ei tee mitään varsinaisesti lainvastaista (vaikka tuosta tilanteesta on kyllä laajat määräykset). Tämän päivän kritiikki koskee päätöksen viisauden puutetta.

Takana on ilmiö, joka ei varsinaisesti ole populismia. Jokunen päivä sitten joku ay-henkilö oli kuohuksissaan siitä, että köyhiä rangaistaan taas lomarahojen viemisellä. Miksi ei oteta niiltä, joilla on siihen varaa!

Tätä samaa kysymystä poliittinen vasemmisto on toistellut nyt 100 vuotta eikä siis moni jaksa enää vastata. Rikkailta ei saa tarpeeksi rahaa, vaikka heiltä otettaisiin veroina koko omaisuus vuodessa. ”Rikas” tarkoittanee kymmentä tai yhtä prosenttia verovelvollisista. Silloin ei oteta huomioon yrityksiä, etenkään ei pankkeja, joilla on paljon rahaa.

Vain keskituloisten verotuksen kiristämisen ongelma on kulutuksen väheneminen. Yritysten kautta se vähentää verokertymää, koska sekä tehtaat että kaupat panevat väkeä pois, jolloin myös työttömyys kasvaa.

Tämä vastaus ei kelpaa ay-liikkeelle. Vastaukseksi ei käy sekään, että erilaisten tulonsiirtojen jälkeen köyhät ja pienituloiset eivät todellisuudessa maksa veroja lainkaan eli he saavat valtiolta enemmän kuin maksavat.

Nämä ovat vaikeita asioita. Esimerkiksi progressiivista verotusta pidettiin mahdottomana suunnilleen näistä syistä, ja oikeisto puolestaan vastusti jyrkästi ensin köyhäinapua ja sitten kansaneläkettä, koska niiden vaikutukset arvioitiin turmiollisiksi.

Nyt merkittävä osa USA:n elinkeinoelämää näyttää vastustavat ilmastosopimuksesta vetäytymistä. Syy ei liity vajaaintellektuellien keskusteluun, onko ilmasto muuttumassa vai ei. Syy on selvä: nykyisiä energiakuluja voi alentaa. Miksi hiili väistyi mm. rautateiden polttoaineina? Painoonsa nähden liian huonotehoista. Miksi sähköautoja rakennellaan nyt? Koska bensiinikäyttöinen polttomoottori on niin onnettoman huono energian lähde – liike-energiaksi siirtyy alle 10 prosenttia polttoaineen sisältämästä energiasta. Puhutaan automatisoinnista ja robotiikasta. Muutos on nopeaa, mutta siinä on yksi heikko kohta, energia ja etenkin energian hinta.

Trumpin pittsburghilaisilleen osoittama ele tarkoittaa juuri samaa kuin siirtyminen eli paluu valistamaan terästä polttamalla koksia sulatossa. Sähköhän tuli terästehtaiden energian lähteeksi 150 vuotta sitten.

Sähköllä on hintansa, mutta siihen hintaan voi vaikuttaa. Kysykää norjalaisilta. Kysykää miksi kantaverkoista ja kaapeleista puhutaan niin vähän.

Asiasta voi siis riisua pahuuden ja ilkeyden kokonaan pois. Trump pelaa pelkkää rahaa ajatellen kilpailijoittensa (Kiinan) käteen, unohtamatta Venäjää, jossa ei tunneta tuskia ydinvoiman rakentamisesta.

”Narri kartanon valtiaana” sopisi näiden tapahtumien otsikoksi. Nyt alkaa hahmottua, että republikaanien osa, mahdollisesti enemmistö, on päässyt liiketoiminnassa liian vähällä ja unohtanut, mitä kaupankäynti on. Teollisuusmiehet ovat katsoneet televisiosta ”diiliä” ja luulevat, että sellaista se on. Kiinteistöliikemies Trump sivuuttaa eksternaliteetit eli kysymyksen haittavaikutuksista.

Sitä sopii oudoksuakin. Luulisi kiinteistöalan ihmisen tietävän, miksi tonttimaa on Leipzigissä niin halpaa. (Vuosikymmenien teollisuusmyrkyt maaperässä ja pohjavedessä – siis eksternaliteetit).

Kaupan kohteena on muutakin kuin kaupan kohde.

Miksi Hitler hävisi ja Stalin voitti? Öljyn ja mineraalien vuoksi. Speer taloudellisena suunnittelijana käsitti ensimmäisenä, että sodan rahoituksessa oli liikaa riskejä, ja siten hyökkäyksen suuntaaminen sekä Kaspian merelle että Stalingradiin eli sotavoiman jakaminen kahtia oli se virhe, joka ratkaisi sodan. Romanian öljy ei riittänyt ja keskeisiä metalleja tuotiin Ruotsista ja jopa Suomesta (kupari).

Jo kymmenen vuotta sitten aloin seurata huolestuneena, käykö Yhdysvalloille samalla tavalla kuin Neuvostoliitolle kävi. Arvaukseni oli että kyllä käy. Maailman vahvin valtio on – historiassa – yleensä romahtanut noin kerran 400 vuodessa (Egypti, Kiina jne.) ja joskus lopullisesti.

Hajoamissotia on harjoiteltu Euroopassa tuhat vuotta. En haluaisi olla ylidramaattinen, mutta pelkään, että Trump on saamassa paikan maailmanhistoriassa.

Kuvassa D. Trump (katso hymy).