Silkkitiet II

Historiassa on sama kuin fysiikassa. Pitää olla rohkeutta kysyä lapsellisia. Miksi ensin kristinusko ja sitten islam levisivät niin nopeasti?

Eilen ja nyt puheena oleva Frankopanin Silkkitiet-kirja sivuuttaa upeasti nekin kysymykset, joita pohtiessa Marxin ja Leninin parta jäi mankeliin. Eräässä arvelevassa arvostelussa Frankopania kuvataan materialistiksi. Se tarkoittaa ettei hän pane painoa aatteille, kuten uskonnoille tai politiikassa käytetyille, esimerkiksi demokratialle.

Mielestäni luonnehdinta on väärä.

Esimerkiksi ristiretkeläisistä osa oli uskonnollisen kiihkon vallassa, ja paavi keksi ”itsemurhapommittajat” lupaamalla nopean ja helpon tien paratiisiin uskossa kaatuneille.

Silti eräät nokkamiehet, etenkin valtavan propagandakoneiston kannattelema Bohemond, huomasi Aleppon valloituksen jälkeen, että haltuun saatuja aarteita voi kartuttaa suuresti käymällä järkevästi kauppaa tuon maan äären järkevien ihmisten kanssa, ja piti kaupungin omanaan.

Siitä tuli vähän sanomista, koska ritarit olivat juuri vannoneet pyhimmän mahdollisen valan keisarin tuen saatuaan. Valan mukaan saalis käytettäisiin yhteiseksi hyväksi ei kirkon ja keisarin ohjauksessa ja luonnollisesti Jumalan kunniaksi.

Bohemond ilmoitti, että tuleehan sitä vannottua kaikenlaista, mutta häntä eivät valat sido. Hän piti kaiken omanaan ja jätti ristiretken ja Pyhän Haudan valloittamisen toisille, tyhmemmille.

Ritari peloton ja nuhteeton oli sitä mieltä, että kun ihmisellä, ainakin ritarilla, on vapaa tahto, se tarkoittaa tietysti, että voi oman valintansa mukaan tehdä lupauksia ja rikkoa niitä.

Bysantin kuuluisa muistelmakirjailija ja hovinainen Anna Komnena oli vallan ihastunut ritariin, joka keksi aina tarvittavat keinot ja konnankoukut ja oli lisäksi komea ja katsannolta avoin, vaikka kirjoitti puoli vuosisataa myöhemmin. Luonnehdinnat ovat kiinnostavia siksi, että muiden tavoin tämä korkea taho piti frankkeja ja normanneja ja muita lännen asukkaita täysin oppimattomina ja taitamattomina raakalaisina, joista oli yleensä vain haittaa-

Jatkossakin ristiretkeläisten nokkamies saattoi kutsua puolustavan sulttaanin purrelleen ja ottaa evästä mukaan. Järkimiehet eivät taistelleet mistään Jerusalemista, vaan miettivät yhdessä Jumalan ja Allahin kasvojen alla, miten pöljää porukkaa vedetään nenästä ja kuinka voitto sitten jaetaan.

Islam oli syntyessään kaupallisesti edullinen tuote. Sitä oli helppo myydä. Erot juutalaisuuteen ja kristinuskoon eivät olleet häiritseviä. Hyvin tärkeä tekijä oli Persia. Islamin tilaisuus tuli Bysantin ja Persian pitkän ja tuloksettoman sodan seurauksena. Persia ajautui heikkoon tilaan, ja seurauksena oli maan nopea valloitus ja hajautettu hallinnollinen järjestelmä pitämässä yllä keskitettyä veronkantoa. Kalifaatti menestyi kauan, kunnes maailman keskustasta eli Aasian aroilta tuli seuraava joukko, mongolit- Ja heidän jälkeensä valtaan nousivat jälleen kerran samoilta seuduilta tulleet turkkilaiset, joiden hahmoa ja käytäntöjä tuntuu edelleen edustavan Erdögan.

Mahtavatko historian hylkijät huomata, että akseli Kiev - Istanbul oli tuhat vuotta sitten juuri samalla tavalla ajankohtainen kuin tänään Kremlissä?

Silkkiteissä on muuan jakso, joka tekee minuun suuren vaikutuksen. Tuon jakson olemassaolo on yksi syy suositukseen: hankkikaa kirja ja lukekaa. Suomeksi sitä ei tule. Jututtamani suomalaiset kustantajat ovat toinen toisensa jälkeen vakuuttaneet, että nimenomaan hyviä tietokirjoja ei aiota enää julkaista kielellämme. Ruotsiksi ne ilmestyvät kaikki – ja sitten ihmetellään, miksi Suomi jää ruotsalaisista jälkeen kaikilla mittareilla mitaten.

Tuo jakso on Italian kaupunkivaltioiden nousun syy. Venetsia ja Genova nousivat. Pisakin yritteli. Tuloksena oli melkein kaikki, mikä teki länsimaista länsimaita, eli esimerkiksi koulut ja yliopisto, raha- ja luottojärjestelmä, vekseli ja velkakirja, vakuutus, osakeyhtiö ja kirjanpito, alushousut ja haarukka ja sitten myös tiede ja taide.

Olin itse hakenut taustoja yleisesti Islamin alueelta, mutta osoite ei ole aivan oikea. Edes sassanidien Persia ei ole oikea. Nähdäkseni Frankopan on pannut sormensa oikeaan kohtaan tähdentäessään monihaaraista Silkkitietä.

Olin antanut perinteen harhauttaa. Aina on puhuttu jokilaaksojen kulttuureista ja sanottu, että Jangtse tai Indus tai Niili on kulttuurin alku. Niin onkin, mutta maanviljely ei ole koko totuus. Ellei ole jyviä, joita pistää poskeen, ei ole paljon muutakaan, mutta Silkkitie on myös joki. Sen virta kuljettaa kaukaa kauas, se kastelee, ravitsee, tulvii ja tuhoaa. Sitä pitävät silmällä sekä paimentolaiset eli metsästäjien ja keräilijöiden seuraava kehitysmalli, että kaupunkikulttuurit.

Samalla tavalla kuin vene ja aura olivat alku viljelylle, tie vaatii juhdan. Hunnit ja muut paimentolaiset tuottivat teollisesti hevosia. Niiden lisäksi tarvittiin kaksikyttyräinen kameli. Kiinaan mennessä on pari niin pahaa erämaata, ettei niistä tahdo muuten selvitä.

Maailmanhistoria on liian painokkaasti teollisuuden tai siis tekemisen historiaa. Sota ja muu rosvous on tietysti teollisuuden yksi muoto. Tekemisen rinnalle on nostettava kaupankäynti. Kaukokauppa on aivan muuta kuin yksinkertainen vaihtokauppa kyläkunnan piirissä.

Tämän lisäyksen Frankopan tekee, tosin erittelemättä kaupallisia rakenteita. Hän kirjoittaa virkeästi ja osaa esittää mieleen jääviä kuvia. Muslimit ihmettelivät kiinalaisia, joita vieraili välillä heidän maillaan. Nämä eivät pesseet ahteriaan tehtyään tarpeensa, vaan käyttivät pyyhkimiseen omaa keksintöään, paperia.

Muslimeilla oli eri ajatus. Ylittäen kaiken ennen nähdyn he kirjoittivat paperille eri kielillä kaikki menneisyyden kirjat ja joukon tulevia. Ennen pitkää heillä oli paperilla hindujen, buddhalaisten ja Kiinan viisaiden merkittävät kirjoitukset.