2. heinäkuuta 2016

Vettä, vettä…




Nuorempi poikani huomautti minulle Kaliforniassa asuessamme, että kuolisin janoon erämaassa, koska en osaa ääntää ymmärrettävästi sanaa vesi, ”water”- Valitettavasti hän oli oikeassa.  Jos Kuoleman laaksossa myytäisiin Coca-Colaa, sitä onnistuisin pyytämään. Amerikkalainen ”uadö” ei onnistu. Mutta poika oli siinä iässä, että oppi kielen täydellisesti niin että toiset amerikkalaiset kysyvät tänäkin päivänä, onko hän Kaliforniasta vai muuten vain leuhka. Eräs tuttavamme sanoi usein tuntemattomille:” Tämä ei ole puhevika – olen englantilainen.”

Mutta voi että että että se oli ihanaa, kun pyhää lähdevettä alkoi eilen tulla hanasta. Vastahan tässä oli oltu ämpärien varassa vajaa kuukausi, mutta silti. Ja jos kaltaisilleni harhaileville dementikoille annetaan anteeksi mauttomat maininnat, muistin hyvin elävästi, miten outo tunne oli pitkän Lapin retken tai vastaavan jälkeen istahtaa oikealle astialle ja vetää.

Tiesitte varmaan, että Los Angelesista kotoisin olevat naiset eivät osaa käydä metsässä pissillä? Olen usemmankin kerran kuunnellut muina miehinä suomalaisten antamaa opetusta ja nähnyt epäuskoisen ilmeen,

Ei sillä, perheellisenä miehenä olen kyllä nähnyt myös pika-stripteaseä; joskus sopivalta vaikuttaneessa paikassa onkin keltiäisiä, joita kai ei syyttä sanota kusiaisiksi.

Mutta nämä ovat menneisyyden muistoja. Nykyisin metsänpedoista pahin on punkki.

Kun putkimiehemme saa työnsä valmiiksi, pitäisi varmaan hankkia tilalle mangusti. Mangusti – samaan lajiin kuuluu Kiplingin kuuluisaksi tekemä mungo Rikki Tikki Tavi – on aina valpas eikä pelkää mitään. Jos vastaan tulee kuningaskobra, se syö sen. Väistämisrefleksi on maailman nopein. Käärme jää toiseksi. Skorpionikaan ei pärjää.

Mistähän tuli mieleen; erilaisia muovikäärmeitä ovat nyt kaivannot täynnä. Mutta kuningaskobrat väistyköön. Vielä menee viikkoja ennen kuin patterikierto on taas päällä ja se tarkoittaa, että kauriitkin saavat katsoa, kenen istutuksia tulevat syömään, ettei putkimies tule vääntämään niille jenkoja sarviin.

Työmiehistä puheen ollen Putin väitti eilen ensi vuonna juhlittavan Suomen 100-vuotispäivää, ja asiayhteys tuntui sellaiselta, että Venäjä ilmoittautuu jo nyt itsenäisyytemme isäksi ja aikoo kai juhlia asiaa.

Svinhufvud ja kumppanit saivat kehotuksen hankkia tunnustus ensin Venäjältä pyydettyään sitä Ruotsilta. Vuoden lopussa 1917 he olivat näillä asioilla.

Riitautan väitteen ”Venäjä antoi Suomelle itsenäisyyden”. Väitteessä on kaksi pahaa virhettä. Ei ollut Venäjää, vaan Saksan kanssa sotatilassa ollut vallankaappauksen tehnyt vähemmistö, joka perusteli yksikköä nimeltä Neuvosto-Venäjä. Neuvostoliitto on paljon myöhempää perua.

Ei ollut Suomea. Suuriruhtinaskuntamme oli yksipuolisesti julistautunut itsenäiseksi äänestettyään asiasta monta kertaa. Sitten alkoi sisällissota, jonka syyksi ilmoitettiin venäläisten sotajoukkojen riisuminen aseista (valkoiset) ja sosialistinen vallankumous (punaiset). Helsingin työväentalon torniin nostettiin punainen lyhty.

Vaasassa käytti ylintä hallitusvaltaa senaatti – osa senaattia. Helsingissä käytti ylintä hallitusvaltaa kansanvaltuuskunta eli sosialistit.

Vaasaa eli valkoisia aseisti Saksan keisarikunta, joka laivasi ensin kotiin Saksassa eli siis vihollismaassa koulutetut jääkärit. Punaisia aseisti sama taho, joka oli ”myöntänyt Suomelle itsenäisyyden”. Itsenäisyys oli siis myönnetty suomalaisille sosialisteille eli aateveljille, ei sille Suomelle, jota edusti yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden perusteella eduskunta.

Venäläisiä joukkoja, käytännössä tsaarin joukkoja, jotka eivät olleet enää oikein kenenkään käskettävissä, osallistui siellä täällä taisteluihin, mainittavasti Tampereella.

Venäjältä toimitettiin punaisille viljaa ja sieltä tuli asejuna. Toiminnassa oli venäläisiä panssarijunia.

Suomen sotilaallinen avustaminen jäi vähäiseksi. Venäläisillä oli kova hätä pitää rauhasta neuvotteleva Saksa rauhallisena. Brest-Litovskissa tehtiin rauha 3.3.1918.

Bolshevikit luovuttivat Saksalle erittäin laajoja alueita. Suomi päätyi välittömästi Saksan sotilaallisen ja taloudellisen vallan alaiseksi ja taistelevat punaiset jätettiin pahoin seurauksin oman onnensa nojaan.

Kun Saksa kuitenkin hävisi sodan länsirintamalla, tilanne muuttui toiseksi. Se jäi epäselväksi, oliko itsenäisyyden myöntäminen Suomelle aiheuttanut sodan Venäjän ja Suomen välille. Tuo kysymys jäi ehkä ratkaisematta, mutta lopuksi neuvoteltiin Tarton rauha 14.10.1920.

Äkkinäinen voisi ajatella, että rauhansopimus sisältäisi ajatuksen rauhan tekemisestä ja se puolestaan ajatuksen, että oli ollut sota.

Propagandaväitteeni: Lenin myönsi itsenäisyyden Suomen punaisille joukoille, ei Suomelle. Raskaan ja pitkän Venäjän sisällissodan jälkeen kävi ilmi, etteivät Lenin ja Trotski tarkoittaneet itsenäisyydellä itsenäisyyttä. Venäjällä olleet suomalaiset sulautettiin muihin tai ammuttiin.

Jos siis Putin ja nyky-Venäjä aikovat korostaa edeltäjävaltionsa myönteistä osuutta Suomen itsenäistymisessä, väitän, että se on vale. Suomi luovutettiin Saksalle, eikä pidä puhua ”kuningasseikkailuista”. Täällä luotiin siirtomaalle sopivaa hallintokoneistoa koko syksy 1918. Tämä muuten oli ja on ruotsalaistenkin käsitys asioiden kulusta – ja samoin Mannerheimin. Eli itsenäisyyden myönsi Suomelle Saksa. Leninin paperi oli keino puolustaa Pietaria saksalaisilta.


30 kommenttia:

  1. Jos Putin sanoo Leninin antaneen Suomelle itsenäisyyden, on syytä välittömästi tivata oliko tunnustus laillinen. Venäjän propaganda nimittäin aika halukkaasti julistaa kaikki Venäjän vahingoksi tapahtuneet rajanmuutokset laittomiksi, esimerkiksi Krimin liittämisen Ukrainaan. Leninkään ei ole kovin kovassa kurssissa, vaikka Lenin-patsaiden kaataminen kelpaakin yhdeksi Ukrainan sodan perusteeksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kerrankin reipas ja teeskentelemätön nimimerkki.

      Kun nyt suurehkon naapurimaamme melkoinen johtaja on ollut visiitillään ja homma on jo ns. förbi niin muistinpa että arkkipiispan kanssa voi fudiksessa käydä jopa vaikka mitä kuten esim. riksahtaa poikki solisluu tms. pientä.

      Turku kesällä on ollut eräs matkakohde jo tsaarien aikaan, hyvin kyllä muistamme katsoa näitä herttaisia tietoja historiasta aivan samoin kuin muistanemme tarkistaa JK Paasikiven lausumat neuvostojen maan neuvottelutaktiikoista, niinhän?

      Yleiseen sävyyn; kokeneen johtajan kanssa voinee arvella olevan neuvottelemisen käyvän helpommin, otaksun?

      Poista
  2. Prof. Kemppinen: "Itsenäisyys oli siis myönnetty suomalaisille sosialisteille eli aateveljille, ei sille Suomelle, jota edusti yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden perusteella eduskunta."

    Mutta toisaalta:

    Prof. Risto Alapuro: "Olennaisesti tilanne muuttui vasta sitten, kun porvarilliset puolueet onnistuivat [heinä-elokuun 1917 taitteessa] syrjäyttämään sosialidemokraatit käyttämällä hyväkseen Suomen hallituksen ja Venäjän väliaikaisen hallituksen välistä ristiriitaa. - - Työväenliike ei koskaan myöntänyt lailliseksi sitä tapaa, jolla se oli sysätty syrjään kesällä 1917 - -. Mannerheimille myönnettiin [tammikuussa 1918] yksinvalta ja parlamentaariset periaatteet joutuivat syrjään.Yhtä hyvin kuin punakaartin toimintaa voi pitää vallankumouksellisena, voi suojeluskuntien toimintaa pitää vallankaappauksena."

    Tahi sitten, edelliseen liittyen:

    Prof. Markku Kuisma (2015): "Uudet vaalit pidettiin lokakuussa 1917. SDP menetti entisen enemmistönsä, ja tilanne kiristyi. Valtalain kohtalo ja eduskunnan hajottaminen näyttäytyivät sosialisteille Venäjän pistimiin tukeutuvana porvarillisena vallankaappauksena. Sitä se tavallaan olikin.

    Tässä näkyy nyt olevan kahdenlaista professorilinjaa (esim. Alapuro & Kuisma vs. Kemppinen) sen (väljässä mielessä) "yleisen ja yhtäläisen" suhteen. Kumpaakohan uskoisi?

    VastaaPoista
  3. "Maailmanmenoa on tarkasteltava vähän laajemmasta näkökulmasta", sanoi Havukka-ahon ajattelija. Muistamme myös vuoden 1905 ja maaliskuun 1917.

    VastaaPoista
  4. Kauris taitaa olla punkkien suosittu isäntäeläin. Siellä punkki missä kauris.
    Putinilla ei sentään ollut huomauttamista Suomen itsenäisyydestä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin tämä valkopersepampi on kyllä jo vahinkoeläin, tycker jag.
      Eikä sen lihakaan oikein gourmettia ole, en pahemmin välitä. Niillä on se auton valoihin jähmettymisreaktio aika hankala, sekin. Pois mokomat, tai takaisin aitaukseen. Ellei niin ainakin kokomoinen kannan harvennus.

      M. Kajo sanoisi että yksi monten puolesta.

      Se Kumlingen tauti on paha, mutta se itäpuolen aivokuume on tappavan vaarallinen. Punkin pirulaiset... kun koirille on exspottia ynnä karjalle CBM 8aa niin miksei ihmisille ole?

      Poista
    2. No onpa tietty. (Käpälä pärställä..)
      Vaikkapa Bayer, permetriini. Ei kissakoteihin!

      Taka-Pajulan epäpätevyyskirjeenvaihturin oma uudisointimoka.

      Usan kenttävormut on käsitelty, jollain tavoin kyllästetty permetriinillä ja katteja kaiketi kuukahdellut. Kirjoitan tästä jo toista kertaa tänne sillä näitä voipi olla hyödyksi tännekin laitella. Tietohan on lannoitteentapaista, levitellen tepsii, piilotellen ei.

      Poista
    3. Ennen pelättiin punikkeja, nyt punkkeja.

      Poista
    4. Taitaa olla punkit vaarallisempia?

      Poista
    5. onks punkkari sellanen ku poimii punkkeja

      Poista
  5. Jotta tämä Lenin soppa menisi vielä monimutkaisemmaksi, niin täytyy ilmeisesti myös todeta, että Saksa myös rahoitti Leninin toimintaa Venäjällä.

    Tavoite oli ilmeisesti saada Venäjä irti maailmansodasta, jotta Saksa voisi keskittyä länsirintamalle. Sinällään tuollaisessa toiminnassa ei ole mitään ihmeteltävää, vaan se oli ihan normaalia sodassa olevien maiden taktikointia.

    Saksan toiminta Suomessa voi osaksi liittyä myös tähän isompaan kuvioon. Nimittäin Saksan pohjoisrajan jättäminen epävakaaseen tilaan olisi voinut mahdollistaa vihollisen sinne tunkeutumiseen. Eli Venäjä pois tieltä, mutta Suomi tiukasti kontrolliin, jotteivät muut käyttäisi sitä hyödykseen.

    Kaiken tämän tuhosi sitten tämän "juonittelijamestarin" antautuminen.

    Tuosta Propagandaväitteestäsi voisin todeta sen verran, että se mies, joka tuon suomalaisten sulauttamisen lopullisesti toteutti, niin "sulautti" myös Trotskin johonkin "suurempaan kokonaisuuteen" lopullisesti.

    Joten ollaan Trotskista mitä mieltä tahansa, niin oikeastaan tässä asiassa voimme vaan arvailla Trotskin toimintatapoja. Sen tiedämme, että Stalin piti Trotskia niin vaarallisena, että oikein Meksikossa asti piti mies käydä likvidoimassa.

    Ilmeisesti Trotski oli vähän Venäjän Che Guevara. Aseellisen selkkauksen aikaan hyvinkin hyödyllinen, mutta muissa olosuhteissa potentiaalisen vaarallinen. Lisäksi kummastakaan ei ilmeisesti oikein olisi ollut lopulliseksi johtajaksi.

    VastaaPoista
  6. On se ihme juttu, että näitä Suomen itsenäisyyteen ym. muihin sotiin liittyviä asioita täytyy yhä vatvoa. Olisko jotain jäänyt vatvomatta ajoissa ja erityisesti miltä tahoilta? Hävettää oikein näiden vatvojien puolesta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin se on ja olla pitää. Eiköhän omisteta kaikki mukisematta vain se alkuperäinen näkemys jalosta vapaussodasta, jota tutkijatkin alkoivat 1960-luvulta lähtien hävettävän väärämielisesti vatvoa.

      Poista
  7. Kärjistyksesi ovat taitavia ja todenmukaisia, kuten yleensä, mutta väitteesi: "Suomea ei ollut" on vähän liian pitkälle menevä. Pitäisi sanoa, ettei Suomella ollut hallitusta, mutta sitä kyllä tarkoitatkin.

    Jos sanoo, ettei Suomea ollut olemassa vuonna 1809, on ihan oikeassa. Sen sijaan joulukuussa 1917 oli olemassa finanssivaltio nimeltä Suomi. Sillä valtiolla oli budjetti, oma, Helsingistä käsin johdettu virkamieskunta ja hallintokoneisto ja jopa oma sisäinen poliittinen ja taloudellinen elämänsä. Ehkä tärkeintä oli se, että suomalaiset poliitikot ja virkamiehet ajattelivat koko elämäänsä Suomen asettamissa rajoissa: koko ura tehtiin Suomessa, eikä erinomaisinkaan suomalainen poliitikko tai virkamies havitellut nousua Venäjän valtakunnanneuvostoon, duumaan tai keskusvirastoihin. Ainoa poikkeus olivat Mannerheim ja muut sotilaat, joiden elämänpiirinä oli valtakunta. Tämä myös näkyi: Mannerheim harkitsi Pietarin valtausta yleisvaltakunnallisen politiikkansa osana. Hän haikaili nousua koko Venäjän pelastajaksi. Tällaisia haavekuvia ei elätellyt Suomessa kukaan muu.

    Eli kun Suomi julistautui itsenäiseksi, maalla oli toimiva sisäinen hallinto. Ainoa, mitä puuttui, oli poliisi, sotalaitos ja ulkoasiainhallinto sekä hallitus, jota nämä olisivat totelleet. Sen sijaan muu virkakunta oli, eikä sekään välttämättä totellut ketä tahansa, minkä punaiset pettymyksekseen havaitsivat: virastot menivät lakkoon eivätkä toimineet punaisella alueella. Sen sijaan valkoisella puolella toimiva ja ammattimainen hallinto mahdollisti sekä huollon että liikekannallepanon.

    Tämä Suomen muodostuminen ennen kaikkea henkisessä mielessä omaksi valtakunnakseen pelasti Suomen vuonna 1939. Virossa ja muissa Baltian maissa erilaiset laidonerit ja pätsit saattoivat hyvin kuvitella asuvansa taas Venäjällä ja jopa toimivansa mielekkäissä tehtävissä sen hallintokoneistossa. Tällainen vaihtoehto ei tullut suomalaisen mieleenkään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Täydellisyyden vuoksi - Suomen suuriruhtinaskunta oli pitkälle valtioksi kehittynyt koneisto, mutta vailla ulkopolitiikkaa, kauppapolitiikkaa ja armeijaa. Maailmansodan lähestyessä alkoi olla yhä selvempää, ettei maassa ollut järjestysvaltaa, koska poliisin toimia rajoitti santarmilaitos ja kuvernööreinä toimi hyvin erilaisia henkilöitä.

      Poista
    2. Suomen poliisista vuonna 1917 puhutaan harvoin. Tähän on syynsä, sillä aihe on hankalasti käsiteltävä. Maassa ei ollut yhtenäistä poliisilaitosta, joten kyse on paikallishistoriasta.

      Olen kuitenkin ymmärtänyt, että maaliskuun vallankumous hävitti Suomesta paitsi santarmi-, myös poliisilaitoksen. Poliisi oli toiminut satamien kanssa yhteistyössä, ja sillä oli hirveän huono maine. Esimerkiksi Tampereella poliisit pidätettiin ja vietiin noin viikoksi Viikinsaaren putkaan suojaan, jottei väkijoukko lykkäisi heitä.

      Seurauksena oli se, että Suomessa ei ollut kesällä 1917 minkäänlaista järjestysvaltaa. Toisaalta kunnallisasetuksessa oli epämääräinen pykälä, jonka mukaan kunnilla oli vastuu yleisen järjestyksen valvonnasta. Tämä oli todennäköisesti jäänne, jolla oli laillistettu vanhat "kyläjärjestykset" ja muut vastaavat paikallistason ryhdistäytymisilmiöt, mutta nyt se otettiin tosissaan käyttöön. Kunnat alkoivat perustaa omia järjestyskaartejaan, jotka sitten muodostuivat poliittisiksi sotilaallisiksi yhteenliittymiksi. Tämä ei kuitenkaan ollut välttämättä perustajien tarkoitus. Kaarteille oli todellinen, paikallinen tarve, kun poliisitoimi piti jollain lailla hoitaa. Lisäksi Suomessa oli opittu sortovuosina tekemään hirveän paljon asioita kunnallistasolla, kun valtiollinen poliittinen kehitys ei ollut mahdollista, joten kunnallinen järjestyskaarti saattoi tuntua ihan hyvältä idealta.

      Poista
  8. Putin puhui ihan hurjia Kultarannassa Natosta.
    Viittasi suomalaiseen ystäväänsä joka oli kauhistellut suomalaisten halua kaatua viimeiseen mieheen Naton puolesta. Tai jotain sinnepäin.
    Taisi puhua Dosentti Bäckmanin suulla.

    VastaaPoista
  9. Jäin sitten kyydistä jo tuossa kohden kun olin jo melko päättänyt että kun se yleensä ottaa ja kurkkii ja sihtaa asioita piipun suulta peräänpäin mutta onnistuu kumminkin präsäyttämään vähän silmille itsensä asian niin nyt se kyllä ottaa ja kehua rehkaisee mutta ei. On se vaan niin vakava ja tosi seikka ettei käy kiistäminen, itsenäisyytemme alku ja juuri on kaikkea muuta kuin saatu, saati sitten ansaittu. Eikö net ole aika pitkälti kaikilla ottaa kahmaistu tai ainakin puoliväkisin tempaistu, ne itsenäisyydet?

    Vaan vailla sarvia ja hampaita, en pidä kuinkaan suurena arvona sellaista että ollaan oltu noin 100 vuotta valtio jonka kanssa muiden suvereenien valtioiden on ollut neuvoteltava ja kauppaa käytävä jos seurauksena on kaupallis- ja kulutushössötyskapitalistiseen öklötysyhteiskuntaan pakkotoimin sopeuttaminen. Paskat siinä mitään sataakaan vuotta ole silloin mennyt jos muut määrää ja meidän herrat vaan vikisee.

    Ei menny tällä kertaa, eiköhän oteta uusiks?

    Ehdotan oikopäistä tahallaan itsenäistymistä.

    VastaaPoista
  10. Ja vielä sen verran oon käreä että jos sitä ideoimaan ruvetaan ja kunnolla eeuulla haistattamaan niin eikö se ois paljon kivempi katella linnan juhlia vaikka tuossa sanoisinko kesäkuussa, tai niillä main? On se meinaten niin pöljä aika nyt ja muutenkin hankala kun pitää sisätiloissa sohjokeleillä teeskennellä että he-hei tämä ota tukkalaitteeseen eikä kiiltopatiiniin, Mariankatuahan me yleensä kävellään mqitokauppaan ja töihin yms. umpidorkan näköstä ja säälittävää teeskentelyä. Vaan mutta jos reippaasti putelit kädessä kirmaisivat herranketaleet niityllä polvihousuissaa niin eikö olisi ainakin helppo samaistua? Uskoisin että voisi olla jopa useampana peräkkäisenä vuotena. Eikä kai sitä nyt niin montaa kertaa juhlia tarvitsisi? Eiköhän se hoituisi noin 5 - 10 juhlakerralla?

    Minä en oo niin sen pönötyksen kannalla, pikemminkin vastustan sellaista pröystäilyä. Se on vaan niin turhaa kuorrutusta, kakku se siinä on se tärkeä ja että siitä riittää kaikille tarpeellinen vaan ei ylenmäärin kellekään. Sepä kun on erikoista sorttia, se on ollut meillä jo kerran sellainen joka kasvoi jakamalla, vaikkei sen vajaamman katsannon matematiikan mukaan niin tulisi tehdä.

    VastaaPoista
  11. Ad Omnia: selitys - kommenteissa sivutaan toisaalta eduskuntaa, toisaalta "hallitusta", jonka nimi oli tuolloin senaatti, ja kolmanneksi vielä hallitsijaa, "ylimmän vallan haltijaa". Tuossa asemassa oleva, vanhastaan siis keisari-suuriruhtinas, otti ja erotti senaatin.
    Vuonna 1917 kysymys ylimmästä vallasta kärjistyi pahasti, koska Venäjän hallitus ei antanut Suomessa tahdottuja takuita, Niinpä arveltiin, että ylin valta oli otettava eduskunnalle.

    Ympärillä riehui maailmansota. Suomessa professorilinjalla vanhastaan käytetty jäsennys porvarit - sosialistit ei toimi. Porvareiden niskaan hengitti Saksa ja sosialistien Venäjä. Mannerheimin nimeen liittyi joukko keskeisiä lojalisteja, joille "laillisten olojen palauttaminen" Venäjälle saattoi hyvin merkitä myös Romanovien paluuta valtaistuimelle.

    Venäjän sisällissota on Suomessa kovin vähän tunnettu vaihe. Se oli pitkä ja verinen.

    Suomalaisten ryssäviha-kirjallisuuden yksi ongelma on, ketä ryssiä vihattiin. Peri-ryssä oli Mannerheim. Oliko siis kaikkia tsaaria palvelleita vihattava? Uusi laji oli punaryssä. He eivät tehneet vielä maailmanvallankumousta, koska oman maan kumoon saamisessa oli työtä enemmän kuin tarpeeksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli se niin peri-ryssä vaan! Tsarinnan upseeri, alunperin. On huomattava toki tämä.

      Enemmistöpunaiset ja se junamatka kun ei univormua passannutkaan panna päälle.. Olipa hyvä että saimme sellaisen Puolassa pätevöityneen everstin tänne. Sofien vastaanottohuoneessa hän odotti vuoroaan siinä kuin muutkin. Se on se kotikasvatus! Meilläpä on poljettavan Singerin päällä sellainen kiva kuva jonka mummikin sai. Hauska tapa, sellaisten lahjoittelu. On totinen kasvo, totinen ja dylkki. Olipa hyvä ettei tullut meille tsarinnaa, ups.
      Anteeksi.

      Poista
  12. Hieno blogikirjoitus.

    Tutkimuksen historian parhaita otsikoita on "Suomen sotasurmat 1914–22".

    Ei ole todellakaan minkäänlaista järjellistä perustetta erottaa toisistaan maailmansotaa, Venäjän sisällissotaa, Saksan sisällissotaa, Unkarin sisällissotaa, Puolan sisällissotaa, Viron sisällissotaa ja Suomen sisällissotaa.

    Millä valtuuksilla kukaan saattoi hajottaa Suomen eduskunnan kesällä 1917, kun keisari oli syösty vallasta? Onko joskus jossain muualla armahdettu joukko vapaussotureita tehdyistä ja tulevistakin murhista, kuten Suomessa vuoden 1918 lopussa?

    vuorela, tampere

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No Usa ei luovuta sotarikollisiaan kansainväliseen tuomioistuimeen. Bush jr. ym on vielä hirttämäti.

      Poista
  13. Suomen suurimmissa kaupungeissa keisariajan järjestysvalta, valtiolliset poliisilaitokset, lamaantui ja hajosi Venäjän helmikuun (maaliskuun) vallankumouksen jälkeen. Tilalle astuivat erilaiset miliisimiehistöt, jotka koostuivat etupäässä "järjestyneen työväen" jäsenistä. Merkittävänä poikkeuksena oli Turku. Siellä valtuustoa hallinnut ruotsinkielinen porvaristo sopi heti vallankumoustietojen saavuttua paikallisen venäläisen työläis- ja sotilasneuvoston kanssa, että vanha poliisilaitos jatkaisi toimintaansa normaaliin tapaan. Näin tapahtui; jo parin päivän piilossa olon jälkeen säännönmukaiset "vormupoliisit" ilmestyivät taas kaduille sapeli vyöllään. Venäläisten (Turun - Ahvenanmaan linnoitetun aseman intressissä oli ehdottomasti järjestyksen säilyminen kaupungissa. Saksalaisten maihinnousua pelättiin. Ilmiö toistui mm. helluntain jälkeisen Turun kunnallisen yleislakon, Valion elokuisten voiryöstöjen ja vielä joulukuun miliisilakon aikaisten liikkeiden ryöstelyjen yhteydessä. Aina juuri venäläiset sotilaspatrullit lopulta palauttivat järjestyksen kaupunkiin. Tietenkin esiintyi toisaalta runsaasti myös kurittomien sotilasainesten "svaboodaa".)

    Nähdäkseni järjestysvaltakysymyksen jääminen työväenliikkeen näkökulmasta ikään kuin ratkaisematta maaliskuussa 1917 oli samalla alku jonkinlaiselle "sonderwegille" kaupungin vallankumousvuoden poliittisessa kehityksessä. Voitaisiin ehkä puhua vallankumouksellisuuden U-käyrästä, jossa poliittinen "frustraatio" nosti kuohuvien tapahtumien vuotena radikaalit ainekset pinnalle. Niinpä vuoden 1917 Turkua on usein luonnehdittu "vallankumouksellisen levottomuuden pahimmaksi pesäpaikaksi" (Wiik, Lindhagen). Ainakin poliittisen väkivallan esiintymisen määrällä mitattuna hokema on pahasti liiotteleva; sitä ei Turussa 1917 - 1918 esiintynyt juuri lainkaan, kun taas esim. Helsingin pitäjän Malmi koki jo marraskuun 1917 lakon aikana suoranaisen murha-aallon.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Samu Nyströmin teoksessa "Helsinki 1914-1918" mainitaan, että marraskuun yleislakon aikana surmattiin Helsingissä ja sen lähialueilla kaikkiaan 14 henkilöä. Sitä ei mainita, moniko näistä oli Malmilta.

      Poista
  14. Mietittäväksi vielä kysymys: Venäjän eri poliittisten tahojen suhtautuminen Suomen itsenäistymiseen 1890-luvulta vuoteen 1917.

    VastaaPoista
  15. Tulisiko vanhan kollaasin kuulua:
    Venäläisiksi emme uskalla, ruotsalaisiksi emme kehtaa, olkaamme siis jotakuinkin itsenäistyneitä saksalaisia?

    "Nytkö se saatanan saksalainen sai kynällä sen mitä me siellä silloin torrakoilla oltiin tienaamassa!"
    Tuntematon veteraani aseveljille Rymättylässä.

    En suurin surminkaan tahdo piruilla. Jotenkin vain eräät seikat nousevat mielen pintaan, tämä on hyvin inspiroiva blogi. Ennenmuuta on tämä opettavainen, läksyjen määrä on kauhistuttavan suuri. Oikeammin: ellei professorin verkkopaikkaa olisi se olisi liian suuri.

    Saksahan on neljänneksi suurin talousmahti. Minkä arvoisena henkisenä kansallisomaisuutena itsenäisyyttämme pidämme?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Viertes Reich es soll sein!

      Tässä mielessä Brexit olisi paha juttu mm. Suomelle, koska Euroopan käpertymien Saksan ympärille ja sen varaan vain kiihtyisi. Liittovaltiota pukkaisi vielä nykyistäkin kovemmalla voimalla.

      Mutta Brexitiä ei tule, koska britit eivät koskaan tee asian vaatimaa eroilmoitusta. Parin veivauksen jälkeen he toteavat, että "ei me oikeastaan oltukaan tätä mieltä". EU:ssa kansan äänen ja väärin äänestämisten mitätöinti alkaa olla jo rutiinia.

      Joten pieni toivo vielä elää sen suhteen, että yhdessä brttiten ja muiden Neljättä Valtakuntaa vastustavien kanssa EU saataisiin peruttamaan pois yhteisvastuista ja Brysselin kaikkeen sekaantumisesta takaisin tulliunionin suuntaan.

      => Kansojen vankilasta kansojen monenkeskiseen vapaaseen yhteistyöhön sitä pelkkään taantuvaan Eurooppaan rajoittamatta. Moraalinen hasardi pois yhteisvastuut purkamalla.

      Poista
  16. "Jos siis Putin ja nyky-Venäjä aikovat korostaa edeltäjävaltionsa myönteistä osuutta Suomen itsenäistymisessä, väitän, että se on vale."

    Suomalainen historiankirjoitus on ollut (ja on) täynnä erilaisia suurempia tai vähäisempiä valheita - aina tarkoituksenmukaisuusnäkökohdan mukaan. Niistä kannattaisi ensin nostaa meteli. Sitä paitsi Leninillä & co oli kuin olikin jonkinmoinen rooli Suomen itsenäistymisessä. Vrt. mitä prof. Markku Kuisma HS:ssa 6.7.2016. (Vai joko professorilinja taas on iskenyt harhaan?)

    VastaaPoista