Ressi

Otsikko jäljittelee urheilukieltä, jossa nykyisin reenataan reenaamasta päästyäkin. Perheessäni on ilmennyt ressaaia rojekteja siitä alkaen, kun 1991 todettiin, että silloisissa olosuhteissa peseytyminen maalla vati kuistin reunalla, jalat muurahaispesässä, ei ole verraton nautinto.

Niinpä tein heräteostoksen ja Kehä-kolmosen varrella pieni ja huono sauna vaihtoi omistajaa. Paranneltuna (lauteet, hormin kiinnitys) se on palvellut tarkoitustaan. Kehätien saunakauppias oli hikinen mies, joka voihki moneen kertaa kuljetusta miettiessämme, että kun hänellä on koko ajan jokin muu ressaava rojekti.

Niin – toisella maalla Keski-Suomessa on savusauna, jonka löyly on tyyppiä Dolby Stereo. Mutta sellainen sauna vaatii kumppanikseen valtavan, kirkasvetisen järven, joka on. Eikä se lämmittämiseen mene puoltakaan päivää. Eikä se ole palanut. Vielä.

Kotona meillä on erinomainen yhtiön sähkösauna, jota normaalioloissa ei taida käyttää kukaan muu kuin minä. Tässä oli sellainenkin välivaihe, että kaikilla piti olla kotona sauna. Valehtelin minäkin laittavani huoneistosaunan vaatekaappiin. Roikkumalla pää alaspäin vaatetangosta saisi muka rapsakat löylyt.

Yhtiön saunan nappuloiden kanssa saa olla tarkkana. Pakkokatkaisimet tulivat käyttöön, kun Espoosta alkoi löytyä palvattuja arkkitehtejä. Kun käytti saunajuomana Koskenkorvaa ja sammui lauteille, väki ei tarvinnut aamulla ruumiskoiraa.

Kohta puoli vuosisataa käyttämäni aivan tavallinen sähkösauna tukeutuu lihasmuistiini. Kun tuo näkö ei ole kehuttava etenkään ilman silmälaseja, on ylellistä, että ovet ja hanat löytää hapuilematta. Valojen polttaminen olisi tarpeetonta, elleivät mokomat käyttäisi niin samanlaisia pulloja sampooseen ja hoitoaineeseen.

Isoäitini oli hurja saunoja. Vihtoessaan hän paiskasi ensin toisen ja sitten toisen tissin olkapään yli. Marisevan lapsen – tarkoita itseäni – silmistä sai saippuan nuolaisemalla. En ole kuullut keinoa käytettävän viime vuosikymmeninä. Sama tekniikka auttoi roskaa silmässä.

Vasta vanhoilla päivilläni olen päässyt kunnolla kuulolle suustaan räväköiden täti-ihmisten ja mummujen jutuista. Kaiken maailman hevosmiehet luulevat hallitsevansa ongelmattomasti maailman rannan ruokottomuudet. Niissä on kuitenkin jotain näytösmaista, kun juttuja vertaa kaiken nähneen ja kokeneen naisväen kursailemattomiin sanankäänteisiin.

Kauhavallakin oli apteekissa farmaseutti, joka ei vähästä hätkähtänyt. Häneltä sukulaisnaiseni ja siltä suunnalta minä kuulin senkin siitä Kantolan kylän isännästä, joka tuli apteekista ostamaan kullin tuppia eli siis kondomeja, ja lisäsi, että äläkää panko kovan möhliää (väljää) sorttia, ettei putua kesken…

Tai Sahan Manta, joka keksi, että hänkin naimisiin, kun ilmaantui sopiva leskimies. Kun toiset akat kyselivät myöhemmin, että kuinkas se onnistui se yksi asia, joka Mantalle oli neuvottu lailliseen ja lihalliseen liittoon kuuluvana, Manta myönteli, että mikäs ettei – ”mutta kyllä oli klottuusta (sotkuista) hommaa”.

Ennen pitkää todetaan ja kuvataan karkean huumorin suuri terveydellinen merkitys. Jo nyt erilaiset stressin muodot hahmottuvat aivokuvauksissa ja niihin liittyviä sisäerityksen piirteitä aletaan tuntea – sellaisia kuin kortisolin eritys.

Sopimaton vitsailu ja käänteishuumori vaikuttavat huomattavan samanlaisilta kuin järjestelmällisen terapian eräät muodot, esimerkiksi kognitiivinen terapia. Kuvan, mielikuvan vaihtaminen voi olla keino, jota käyttäen päästään yli pahoista asioista. Vastaavasti kuvan luominen houkuttelemalla on jo nyt harjoituskeino, jota käyttävät urheilijat ja tiettävästi armeija.

Aivokuvat osoittavat, että joissakin tapauksissa kuva aiheuttaa saman reaktion kuin oikea, elävä kohde. Joku voi siis pelästyä hämähäkin kuvaa samalla tavalla kuin hämähäkkiä. Näin voi käydä, vaikka kysymyksessä olisi aivan selvästi kuva, esimerkiksi käteen annettu valokuva.

”Stressi” käsitettiin kauan elämään kuuluvaksi pikkuasiaksi, josta mainitseminenkin oli häpeäksi. Kävi ilmi, että stressi voi aiheuttaa pysyviä, vaikeita vammoja. Varhain tämän havaitsivat kirurgit ja anestesiologit. Leikkaustekniikka vaikuttaa parantumiseen ja näennäisesti oikein toteutettu leikkaus voi jättää vammat korjaamatta tai pahentaa niitä.

Vietnamin sota toi esiin posttraumaattiset häiriöt niin että piintyneet sotilaatkin alkoivat nähdä ylläkköön joutuneiden kaukopartiomiesten käyttäytymisessä muutakin kuin koulutus- ja kurikysymyksiä.

Suomessa ilmavoimissa tiedettiin tästä jo Jatkosodan aikana. Asiasta ei ole juurikaan puhuttu eikä kirjoitettu. Esimerkiksi selkävammaksi kirjattu ongelma saattoi aiheuttaa jopa urhoollisuudesta palkittujen mestarismiesten siirtämisen toimistotehtäviin. Esimerkiksi pahan pakkolaskun kokeneet miehet eivät enää uskaltaneet lentää tai ainakaan laskeutua. Olen itse kuullut uskottavan tarinan yli tuhat sotalentotuntia kokeneesta lentäjästä, joka alkoi suistua – lentopelkoon. Siihen liittyi voimakas pahoinvointi tasapainohäiriöineen.

Miehekäs tapa suhtautua tällaiseen oli mutista ”taisi tulla ryypättyä turha reippaasti…” Totta se ei ollut.

Eräässä televisiosarjassa on muutenkin kyllä hiukan erikoinen kirurgi, joka alkaa kesken kaiken pelätä verta. Vitsi on hyvä ja kirjaimellisesti totta.

Ilahduttavasti nuori tutkija esitti lehdessä ennakkoluulottomia ajatuksia addiktioista. Ilmoittaudun todistajaksi. Erittäin etevä lääkäri sanoi minulle, kun mainitsin jotain piipunpoltostani: raitistuminen voi aina aiheuttaa rajun stressireaktion. Tupakkalakko voi viedä hengen. – Tietysti tupakointi vie hengen. Näkökohta on kuitenkin tärkeä. Tällä hetkellä rajuimmiksi stressitilanteiksi arvioidaan puolison kuolema tai läheisen mielen järkkyminen, muistisairaus tai vastaava.