Pilke

 

Pilke on suomeksi klapi. Klapi syntyy sahaamalla koivuhalko kolmeksi tai neljäksi pätkäksi ja hakkaamalla pölkyt kirveellä halki.

Usea eilinen kommentoija johdatti selitykseen. Miksi toiset harrastavat epäselviä asioita, kuten jalkapalloa tai runoutta?

Vastaus: muuttuvien kokonaisuuksien (hahmojen) käsittäminen on ihmisen perusominaisuuksia. Sanakenttä muuttuu koko ajan. Vaikka et ottaisi kuin kolme tai viisi sanaa, joka kerta kun palautat ne mieleen, ne ovat erilaisia kuin viimeksi. Muistiin palauttaminen muuttaa niitä. Lisäksi ne voivat luoda uusia yhteyksiä muistikuviin, toiveisiin tai tunnetiloihin. Lisäksi ne ovat eri ihmisille erilaisia. Koppivanki ja savenpolton tuntija näkevät tiiliseinän eri tavoin. Silti molemmat lukevat tiilenpäitä.

Nykyisin on paikallaan sanoa, että luonnossa virkistyy ja metsässä viihtyy. Vähään aikaan ei ole kuulunut täsmennyksiä, miten ihmeessä näin tapahtuu. Eikö raitiovaunussa virkisty ja kuppilassa viihdy?

Menneellä ja nykyisellä maailmalla on vain yksi ero, ja sitä eivät kirjoittajat huomaa. Menneisyys oli liikkumaton. Nykyaika on liikkuva.

Hauta on tapa olla tunnustamatta kuolemaa. Haudattavien koristeleminen on ollut tapana useita kymmeniä tuhansia vuosia. Hautojen koristeleminen on tullut sen rinnalle. Tuhkan sirotteleminen tuuleen tai mereen taas on huonoa runoutta.

Suuri kuvio meillä on yläpuolellamme, mutta sen muutosten seuraaminen paljain silmin ei ole jännittävää.

Hämmästyttävä, muuttuva maailma on ympäristömme. Sanon sitä itse luonnoksi, kiinnostumatta luonnontilaisuudesta – tuulta ja sadetta; pensaita, puita ja kasveja; joskus armon lintu.

Kaupunginrakentajat menettivät otteensa ehkä maailmansodissa. Pahan lähiön väliaikainen muuttumattomuus ei jätä silmälle muuta ravintoa kuin valon leikit. Muinaiskansat tavoittelivat muuttumattomuutta ja heidän jäljiltään on kiveen hakattuja kaupunkeja ja erittäin suuri määrä rakennuksia, jotka kestävät vuosituhansia, myös jatkuvaa käyttöä. Sama korkokuva oli vaeltavinaan auringonnousun maille sukupolvesta toiseen.

Liikkeen toisintamisen varhaiset muodot ovat teatteri ja urheilu. Viimeksi mainituista tiedämme hyvin vanhat Olympian kisat. Ensi mainituista on tallella yhtä vanhoja käsikirjoituksia. Todennäköisesti erilaiset riitit, noidan tanssit, ovat melkein sama asia kuin teatteri. Nykyisin niitäkin voi harjoittaa sähköisesti tai ulkoilmatilaisuuksissa.

Eilinen kuva meni sivu silmien. Se oli kai tarkoituskin. Tämän päivän kuva alleviivaa viestiään.

Jonkun tuntemattoman omistama Porsche on nykyaikaa, esimerkki tavattomasta insinöörintaidosta ja samalla hämmästyttävästä turhuudesta. Sen hinta on iso raha tuotteesta, jolla ei voi tehdä mitään. Mahtaako edes Keski-Euroopassa oikeasti olla teitä, joissa voisi rajoituksia rikkomatta nauttia tuon kulkuneuvon kiitetystä kaarrekäyttäytymisestä tai ottaa käyttöön sen paljon puhuttuja voimavaroja?

Silmissäni tuo auto on Vebleniä, siis silmiinpistävää kulutusta, jonka tarkoitus on vain korostaa omistajaansa ja masentaa katsojia.

Kuvan betonimöhkäle on sama kuin eilen. Aika varmasti se on ison ilmatorjuntatykin jalusta ja Kirkkonummen Munkinmäen seudulla sijaitsevana siis neuvostoliittolaisten rautatieaseman suojaksi rakentama. Se on miehityksen muisto,

Mielestäni se symboloi myös sammaltuneena ja hyödyttömänä reaalisosialismia ja sen menettelytapoja. Ennen paikkakunnan aatteelliset tekivät toivioretkiä miehityksen muistopaikoille mutta tuskin tälle jalustalle.

Tuollaisia möhkäleitä saisi olla enemmänkin. Hitaasti muutosta ja muuttumattomuutta hahmottavia varten vieressä voisi olla mainostaulu: Venäjä suureksi.

On käynyt ilmi, ettei se kommunismin aate ollutkaan niin tärkeä. Venäjälle uskollisia suomalaisia on tänäkin päivänä, myös eduskunnassa.

Joko joku on kirjoittanut, että isänmaallisuus on rasismia? Nationalismi ainakin kuuluu olevan. Mutta se on vaikea käsite ja tarkoittaa milloin mitäkin.

Tänään tai huomenna yritän ratkaista ongelman. Neljä kiloa pilkkeitä maksaa huoltoasemalla suunnilleen saman kuin neljäkymmentä kiloa Hongkong-tavaratalossa. Mutta sitä 40 kiloa en oikein rupeaisi käsittelemään edes kottikärryillä. Hintaero vain herättää mielenkiintoa.

Koska lämmitystä ei voi käyttää ainakaan kuukauteen, nyt on otettu pitkästä aikaa käyttöön takka. Enimmin siinä poltetaan kakkosnelosen pätkiä ja seinistä revittyjä rimoja.

Keskuslämmitys ja yleisvalaistus ovat turmelleet aistejamme.  Meilläkin oli Savossa jo yli 30 vuotta sitten sähköpatterit, jotka saattoi napsauttaa päälle, mutta eniten käytettiin sitä mainiota kamiinaa ja ajoittain uunia.

Mutta olin kyllä unohtanut että palava tuli on mielenkiintoisempi katsella kuin monet elokuvat ja miten ihastuttava ja tyynnyttävä hyvää lämpöä hohkaava tiilipinta on pellin sulkemisen jälkeen, ja vielä aamullakin.

Saven polttaminen on sama asia kuin historia. Kivikautta jäsennetään keramiikan mukaan.

Polttamatta kuivattu savitiili – englanniksi eli espanjaksi eli arabiaksi eli egyptiksi adobe on kaiken kulttuurin alku. Joissakin paikoissa savitiiliseinät ovat seisseet kymmenen tuhatta vuotta. Sana oli faraoiden Egyptissä ”dbt”.

Tiiliin sekoitettiin hiukan heinää tai lantaa. Historiaan samoin.