Outous

 

Pääministerin ja niiden kahden muun muskettisoturin outous puhuttaa.

Fysiikassa on turvauduttu välillä vallattomuuksiin. Kaikki järkevät sanat on käytetty. Pituus, paino, nopeus, voima ja ne kaikki muut on tunnettu ja täsmennetty. Maallikkokin tietää, että paino on joskus oikeastaan massa. Outous liittyy kvarkkiin, joka on sekin huvittava sana, käyttöön ottajansa mukaan peräisin Joycen ”Finnegan’s Wakesta”, jossa ei paljon muuta olekaan kuin outoja sanoja.

Perinteisissä suuryliopistoissa luultavasti puolet klassisen filologian henkilökunnasta joutuu jatkuvasti keksimään nimiä lääketieteen, biologian ja muiden luonnontieteiden tarpeisiin. Käytäntö on aivan hyvä. Englannin sijasta käytetään tällaisia muodosteita, joiden turvin alan ihmiset pysyvät jollain tavalla selvillä käsitteistä. Myös yleisö oppii vähitellen tietämään, mitä suunnilleen tarkoittaa geeni ja mitä genomi, ja jotkut hoksaavat, että genetiikka ja genealogia ovat eri asioita.

Tänään keskiviikkona on saatu seurata tiedotusvälineistä kesken pakolaiskriisin selvittelyä, miten budjettiriihen puintia aloitteleva hallitus on lyönyt ällikällä ammattilaisten koko kaartin.

Palkansaajajärjestöt ja professorit toistavat yhteen ääneen: ennenkuulumatonta. Puhe on siis eilen julkistetusta listasta, jossa on toimenpiteitä niin sanotun yhteiskuntasopimuksen kariuduttua.

Kun luen itsenikin asiantuntijaksi – tätä nykyä ehkä jo perusteettomasti – sanon minäkin: ennenkuulumatonta.

Hallitus ehdottaa toimia, jotka ovat lainvastaisia, perustuslain vastaisia ja Suomea velvoittavien kansainvälisten sopimusten vastaisia. Lisäksi ne loukkaavat ihmisoikeuksia.

Ihmisoikeuksista puhuttaessa on tapana olla tarkoittamatta taloudellisia, sivistyksellisiä ja sivistyksellisiä oikeuksia, joita puhutellaan tuttavapiirissä TSS-oikeuksiksi.

Ihmisoikeuksista tulee siis mieleen sananvapaus ja ei sitten paljon muuta. Itse ehdottaisin, että mieleen saisivat tulla perustuslain takaamat niin sanotut vapausoikeudet, joihin kuuluvat myös henkilökohtainen koskemattomuus ja omaisuuden suoja sekä oikeus elämään.

Hallitus ilmoittaa toteuttavansa eduskunnan päätöksellä eli lainsäädännöllä koko joukon uusia määräyksiä ja rajoituksia, joista etenkin työnantajien ja työntekijöiden pitäisi edelleen saada sopia keskenään.

Ensi hätään ainakaan kukaan toimittaja ei ole ehtinyt älähtää, että usein mainittu yleissitovuus on olut 70 vuotta tuollainen rajoitus.

Järjestäytymätön työnantaja ei saa jättää noudattamatta sitä mitä järjestäytyneet työnantajat ovat sopineet työntekijöiden kanssa. Suomessa 90 prosenttia työntekijöistä on yleissitovien sopimusten piirissä. Ruotsissa ja Tanskassa ei ole sellaisia sopimuksia eikä tiettävästi Norjassakaan.

Juristille tämä tarkoittaa, että mitä kaksi osapuolta sopii, sitoo kolmansia, jotka eivät ole panneet nimeään mihinkään. Juristille tämä on erikoisuus ja tavallaan poikkeus sopimusvapaudesta. Toisaalta työoikeus erillisenä lainsäädännön alana tarkoittaa juuri tätä.

Sopimusvapaus esiintyi sanana lakimiehen kirjoituksessa viimeistään vuonna 150 Rooman keisarikunnassa. Se on edelleen periaate, mutta periaatteesta ei yleensä voi suoraan johtaa sääntöä eli normia. Maailma on kirjavanaan poikkeuksia. Olisin ehkä itse valmis lainaamaan rahaa ehdolla että en liity keskustapuolueen tai sen peitejärjestöön. Hiukan epäilen, että tuo ehto kuitenkin kaatuisi tuomioistuimessa hyvän tavan vastaisena. Mieleen tulee suullinen välipuhe huokeasta alivuokralaisasunnosta sievälle naishenkilölle ”ylimääräisiä palveluksia” vastaan.

Ennustelen kotomaahan nopeasti pahenevaa kriisiä. Yksi kansallisen rahapulamme syy on sopimisjärjestelmämme, joka ei ole ajan tasalla. Äärimmilleen yksinkertaistaen voisi sanoa, että se on luotu sotien jälkeen ja vahvistettu 1960-luvulla tehdasteollisuuden ja viennin tarpeisiin. Palkansaajista kovin suuri osa on nykyisin aivan muissa hommissa ja liian suuri osa työtä vailla.

Usein mainittu kolmikanta eli hallitus – työnantajat – työntekijät on vastannut niin monista asioista, että jos tietäisitte, ette uskoisi. Hallituksen keskeinen rooli on sopeuttaa veroja siihen, mitä toisissa pöydissä päätetään. Lisäksi hallituksen vastuulla ovat tuet, lapsista vanhuksiin, ja julkiset palvelut, kouluista sairaaloihin.

Poliittinen kulttuuri on sellainen, että otetaan muurahaispesästä yksi muurahainen ja kokoonnutaan A-studioon keskustelemaan siitä ja sen ominaisuuksista. Kuinka monella on jokin käsitys muurahaispesästä (Suomesta) ja lisäksi sen toimia määräävistä luonnonlaeista (talvi ja jää), sitä voi arvailla. Jos sanoo, ettei monella ole, tuskin erehtyy.

Itsenäisyyden ajan alussa eräs myöhempi pääministeri kirjoitti oikeustieteellisen tutkimuksen työlakosta. Onko sellainen laillinen Suomen oikeuden mukaan? Tänään puhuttiin vaivoin peitellysti lakkoliikehdinnästä, jollaista siis ei periaatteessa saisi harjoittaa työehtosopimusten voimassa ollessa, vaikka tuo kielto on tietenkin käytännössä ollut kauan kevyt.

Juuri tällä viikolla luin loppuun kirjan, jossa yritettiin selvittää, miksi Saksa jatkoi 1944-1945 sodankäyntiä tilanteessa, josta ei enää voinut selviytyä. Koska tuhoa oli tullut niin paljon, ratkaisu oli: lisää tuhoa.

Sivullistarkkailijana luonnehtisin tilannetta sanomalla, että perustukset horjuvat. Ei kai se ihme ole näin routaisessa maassa.

Arvaukseni ratkaisusta: juuri samanlaisia viritelmiä kuminauhoilla, liimalla, rimalla ja vanerilla kuin tähänkin asti, oman elinaikani ja kuulemma sitä ennenkin.

Kuvassa muuten on sammaloitunut ilmatorjuntakanuunan lavetti Pasilasta Ylen pihasta läheltä radiotaloa. En ajatellut kuvatessani sen perjantaina, miten ajankohtaisen valokuvan otin.