Lakia on rikottava

Jääkärikeskustelu antaa aihetta. Ehkä asiaan ei vaikuta, että kaikkia näitä kysymyksiä on käsitelty tässä blogissa ennen. Sekään ei estä, että eräät eettiset kysymykset ovat samoja, joita olen esitellyt vuosikymmeniä, myös luennoilla, myös oikeustieteellisessä.

Asia on nimittäin ajankohtainen. Jääkäriliike oli alkaessaan lainvastainen mutta lakkasi olemasta sitä joukon saapuessa Suomeen, koska valtiopetoksen konstitutoivaa sotatilaa Saksan kanssa ei enää ollut.

Vastuullisten poliitikkojen ja sotilaiden ei pidä puhua totta. Nyt olemme joka päivä kuulleet, että mikään uhka ei kohdistu Suomeen. Tätä on toisteltava, vaikka se ei pidä paikkaansa.

Uhka on olemassa, ja sen aiheuttaa Venäjä. Uhka kasvaa jatkuvasti, koska Suomi lähenee jatkuvasti Natoa, sekä yksin että Ruotsin kanssa.

Se ei auta, että hyvin suuri osa suomalaisista ihmettelee, miten kummassa Yhdysvallat, joka Moskovassa nähdään samana asiana kuin Nato, uhkaisi Venäjää ja sen menestystä.

Venäjän toiminta ei ole omaperäistä. Muistatte varmaan aseteleman, joka oli elokuvissa kiusallisen vanhentunut jo 1920-luvulla. Toinen mies sanoo toiselle sormella osoittaen, että katso mikä tuolta tulee – Nato! Kun puhuteltu kääntää päätään, paukahtaa nyrkki turpaan. Tai ammutaan.

Miksi Saksa piti yli 200 000 miestä näennäisesti tyhjän panttini Pohjoiskalotilla toisen maailmansodan aikana? Lopulta nuo joukot olisi tarvittu kipeästi muualle. Vastaus: pelättiin juuri sitä, mikä tapahtui lokakuussa 1944 eli puna-armeijan saarrostavaa suurhyökkäystä. Tämä tapahtumasarja, joka on hampaat irvissä unohdettu, mainitaan alaviitteenä nimityksellä Petsamon – Kirkkoniemen taistelut. Joukkojen vahvuudet ja kaatuneet laskien taistelu oli suurempi kuin Ihantala tai Viron Sinimägi. Saksa voitti, koska Neuvostoliitto ei onnistunut motittamaan. Päivän päätteeksi Saksan armeija antautui Trondheimissa amerikkalaisille.

Ruijan ranta on kuolemanvaara valtamerikuljetuksille. Petsamo, Murmansk, Arkangeli ja Svermorsk ovat erittäin merkittäviä sotilaskohteita. Sukellusveneet pystyvät pysyttelemään piilossa kuukausia, mutta osa niistä on aina satamassa, ja sitten ovat pinta-alukset.

Saksa ei pystynyt estämään länsiliittoutuneiden kuljetuksia Murmanskiin, koska Norjan miehitys oli tullut liian kalliiksi. Saksa ei pystynyt liioin yrittämään maihinnousua Britanniaan. Sen merivoimat eivät enää kyenneet kattaviin suorituksiin. Yksi vika oli voimien keskittäminen sukellusvenesotaan Atlantilla, ja sekin oli omituinen arvio. Kuljetuksia Amerikasta kyettiin häiritsemään, mutta niitä ei voitu estää.

Viron, Latvian ja Liettuan yhteinen ongelma on Kaliningrad. Strategisesti tilanne on toinen kuin Jäämerellä. Itämereltä ei pääse kuin Tanskan salmien kautta, ja niiden sulkeminen on helppoa. Se on tehty monta kertaa. Missä oli Neuvostoliiton laivasto toisen maailmansodan aikana? Liikuntakyvyttömänä ja lähes toimettomana Itämeren pohjukassa.

Vastaavasti amerikkalainen lentotukialus tuskin uskaltaa tulla pahassa tilanteessa Itämerelle.

Talouden sortuessa kansalaisissa on tapana nostattaa isänmaallista mieltä, ja peruskaava on ollut vuosituhansia rakentaa ulkoinen vaara ja marssia sitten torjumaan sitä. Menestyminen on helppoa, jos tuota vaaraa ei ole todellisuudessa olemassa. Näin tapahtui Suomelle 1939 ja hiukan aikaisemmin Puolalle. On outoa, ettei historiallinen kirjallisuus tunnusta, että Neuvostoliitto hyökkäsi saksaan marraskuun lopussa 1939. Alku oli ennakoiva isku, jollaisia on aina harjoitettu. Suora jatko oli Baltian miehitys kesällä 1940, johon Saksa vastasi juuri Norjan ja Tanskan miehityksellä. Saksan suopeus Baltiaan nähden aiheutti Stalinin virheen eli aivan pitäviin laskelmiin perustuvan luulon, ettei Saksa hyökkää ennen kuin se on saanut joukkonsa ja etenkin rahansa lännestä.

En näe asiaa niin, että joku eli Venäjä olisi hyökkäämässä Rovaniemen lentokentälle näillä näkymin. Näen asian niin, että sotilaallinen toiminta ei sellainen vaihtoehto, jonka voisi jättää huomiotta. Ainoa keino on se sama, joka Venäjään ei ole ennenkään tehonnut, nimittäin väkivallankäytön tekeminen hyökkääjälle liian kalliiksi.

On onni, että Venäjän poliittinen johto on tällä hetkellä taitamattomien käsissä. Suomessa on laaja myöntyvyyden mieli ja pitkät perinteet siinä. Myös keskustapuolue on nyt selvästi perääntymässä perinteellisestä kielenkäytöstä.

Koska ministerit eivät kuulemma saa harjoittaa provokaatioita, provosoin sitten puolestani. Euroopassa on yksi voimaryhmittymä, josta Venäjä on merkillisen hiljaa. Lähetetään siis aluksi kaksi tuhatta vapaaehtoista Saksaan Lockstedtiin koulutettavaksi. Ehdotan etenkin ilmavoimien ja merivoimien väkeä.