Juhlapuhe

Tämä on puheen runko tänään sunnuntaina Kortesjärvellä. Paikka on Kauhavan naapuri Pohjanmaalla. Sieltä lähti enemmän miehiä jääkäreiksi Saksaan kuin mistään muusta Suomen pitäjästä. Kysymys on absoluuttisesta määrästä, ja kunta oli pieni.

Sana ”jääkäri” on täysin vakiintunut kieleemme ja muuttanut merkitystäkin. Saksan ”Jäger” tarkoitti liikkuvaa osastoa. Suomessa ennen käytetty ”tarkka-ampujapataljoona” ei ole kovin kaukana tuosta merkityksestä. Suomesta tulleet sijoitettiin eräiden vaiheiden jälkeen jääkäripataljoonaan, eikä se merkinnyt saksalaisen korvin mitään sen erikoisempaa.

Nimityksestä tuli Saksassa koulutettujen sotilaiden yleisnimitykseksi hyvin varhain. Se liitettiin aikanaan sotilasarvoihin. Ennen piti osata sanoa että kyllä, herra jääkärikenraalimajuri.

Nykyisin jääkäri tarkoittaa suunnilleen samaa kuin jalkaväen osasto. Sodan aikana oli erikseen esimerkiksi panssarijääkärit, jotka olivat valiojoukkoja, ja kyllä sen näki uhrien lukumäärästä. Panssaridivisioona menetti suuremman osan vahvuudestaan kuin mikään toinen yhtymä.

Mutta tämä vakiintunut sanonta ja vakiintuneet mielikuvat ovat peittäneet tosiasiat. Oikeustieteen kursseilla esitin itse joskus retorisen kysymyksen, syyllistyivätkö jääkäriksi lähtenee rikokseen, lähinnä maanpetokseen tai valtiopetokseen. Opiskelijat kuuntelivat tätä hämmästyneen oloisina. Heille oli syytä selittää, että kysymys on pahasti epämääräinen. Jääkärit eivät syyllistyneet rangaistavaan tekoon.

Suomen laissa oli silloin ja on nyt laillisuusperiaatteen osana taannehtivuuden kielto. Se on se sama sääntö, jota rikottiin antamalla vaikeassa tilanteessa laki sotaan syyllisten rankaisemisesta.

Ollakseen rangaistava teon tulee olla lainvastainen sekä tekohetkellä että tuomiota määrättäessä. Kun Suomi itsenäistyi 1917, jääkäreiden ei voitu edes teoreettisesti sanoa liittyneen sotatilan vallitessa vihollisvaltion armeijaan. Saksa ei ollut itsenäisen Suomen vihollisvaltio. Sotatoimien alkaessa 1918 Saksa ei ollut myöskään Neuvosto-Venäjän vihollisvaltio.

Tämä on ajattelua, jonka oikea paikka on opetuksessa oikeusperiaatteiden selventäjänä.

Mutta itse haluaisin käyttää ainakin tässä ja nyt jääkäreistä toista nimitystä: vastarintaliike. Saksaan lähtijät nousivat silloin laillista esivaltaa vastaan ja alkoivat tavoitella riippumattomuutta Venäjän keisarikunnasta. Voi olla, että kansallisen vapauden ajatus kehittyi aste asteelta.

Silti asetelma on täsmälleen sama kuin esimerkiksi toisen maailmansodan ajan Ranskassa, jossa saksalaisten asettama Vichyn hallitus oli laillinen. Metsiin ja vuorille aseistettuna lähteneet miehet ja naiset olivat vastarintaliike, joka eräässä mielessä vastusti asein laillista esivaltaa pyrkiessään kaikin keinoin edistämään Ranskan perinteistä vapautta ja kansanvaltaa.

Vastarintaliike on nimityksenä kärsinyt kolhuja. Esimerkiksi Balkanin alueen ja Kreikan toisen maailmansodan aseellisista järjestöistä on eräin kohdin todella vaikea sanoa, minkä puolesta ja ketä vastaan ne taistelivat.

Sekin on historiassa tavallista, että kamppailun ratkettua erinäisistä virastoista ja kanslioista purkautui kaduille ihmisiä, jotka selittivät hekin olleensa jollain toisille vaikeasti käsitettävällä tavalla vastarintaliikkeessä.

Norjassa tilanne oli saman tyyppinen, ja siellä vastarintaliike sai paljon aikaan. Toisaalta koston luonteiset toimet olivat sodan jälkeen paljon laajempia kuin meillä tiedetään tai siellä halutaan muistaa. Puolan ja Ukrainan vastarintaliikkeet jatkoivat taistelua Neuvostoliittoa vastaan useita vuosia rauhanteon jälkeen, ja samoin tapahtui Virossa.

Jääkäriliikkeellä ja sen historialla on vielä yksi erittäin painava opetus. Meidän nykyisten on kyettävä vastaamaan kysymykseen, ovatko partisaanit ja terroristit vastarintaliikettä. Partisaanit ovat useimmiten todellisuudessa sotaa käyvän armeijan osa. Nimityksellä viitettiin etenkin rintamalinjojen takana taistelemiseen.

Mutta entä terrorijärjestöt? Vastaus vaatii käsitettä ”legitimiteetti”. Yli sata vuotta sitten etenkin Venäjällä oli erilaisia anarkisteja, jotka olivat järkeilleet, että esimerkiksi hallitsijan surmaaminen olisi oikein tehty. Espanjassa vasemmistoon painottuvat tasavaltalaiset olivat laillinen hallitus ja Francon falangistit kapinoivat ja voittivat. Nyt uutisissa päivittäin esiintyviltä terroristeiksi nimetyiltä järjestöiltä puuttuu kansainvälisoikeudellinen legitimiteetti.

Järjestöt eivät ole legitiimejä. Hyvin yksinkertaisesti sanoen kansalaisten pakottamiseen turvautuva järjestö ei ole legitiimi, paitsi jos pakko perustuu sääntöjä noudattaen säädettyyn lakiin. Legitiimejä pakkovallan käyttäjiä ovat esimerkiksi Suomessa armeija ja polisi. Erotuskriteeri on pakkovallan käytölle asetetut tarkat rajat.

Jääkärit räjäyttelivät varastoja aina Enontekiöllä asti. Se oli sotaa Venäjää vastaan. Kysymys ei ollut myöskän terrorismista.