Rasvaista

ISIS tuli ei-spesialisteille kuin tyhjästä. Luultavasti spesialisteille kävi samalla tavalla.

Mistä sotilaat ja aseet? Mistä menestys?

Eilen ja tänään lueteltiin Ranskan surmattujen aseita ja räjähteitä. Ne vaikuttivat kaikin puolin asianmukaisilta. Mistä ne ovat peräisin?

Venäjän ja Ukrainan kriisissä hyvin monia hämmentää se, ettei kukaan käsitä, mitä Venäjä oikeastaan ajaa takaa. Ilmoittamansa tavoitteet se saavuttaisi huomattavasti helpommin ja tehokkaammin muilla keinoilla.

Välimeren rannikon EU-mailla menee edelleen taloudellisesti huonosti, mutta Saksalla hyvin. Yhdysvaltojen talous on jo elpynyt. Miksi?

Liittyykö kaikkiin edellä lueteltuihin asioihin eli myös terrori-iskuihin huolellisesti seurattu ja jatkuvasti erittäin tarkoin tiedetty asia, öljyn hinta?

Hyvin karkeasti hahmotellen raakaöljyn hinta on pudonnut puoleen yhdessä vuodessa. On maita, joiden bruttokansantuotteeseen tuollainen vaikuttaa dramaattisesti, suuntaan tai toiseen. Kovan äänen on nostanut nyt Venezuela, mutta myös Venäjä myöntää itsekin kehityksen vaikeudet.

Pitkän tarinan päähenkilö on – Yhdysvaltojen ohella tietenkin – Saudi- Arabia. Saudit tiettävästi rahoittivat jo sen Afganistanin sodan, joka tiesi Neuvostoliiton loppua. Väkivaltaiset liikkeet liittyvät eri tavoin saudien taloudellisiin rakenteisiin. Maassa on ainakin kolmannes vanhoillista väestöä, joilla fundamentalistinen ajattelutapa on tuttu, ellei mieluisa.

Öljyvarannot on jouduttu muutaman viimeksi kuluneen vuoden aikana arvioimaan aivan uudelleen. Liuskeöljy ja nesteytetty maakaasu ovat uusia asioita. Jotkut ovat sanoneet, että ne muuttavat maailmankarttaa, piankin.

ISISin toiminta-alue Irak on merkittävä öljyntuottaja. Alue kiinnostaa kovastikin ainakin saudeja, Turkkia ja Irania. Syyria on hajallaan.

Julkisessa keskustelussa puhutaan erikseen väkivallasta ja erikseen taloudesta. On vieläkin epäsuosittua kärjistää sanomalla, että sekä Saksa että Japani hävisivät toisen maailmansotansa, koska rahat loppuivat. Neuvostoliiton voittoa edisti erittäin merkittävästi U.S.A. Tämä tosiasia hämmästyttää tai suututtaa edelleen sekä venäläisiä että amerikkalaisia. Saksa ja Japani yrittivät elää valloitettujen alueiden kustannuksella eli soveltaa samaa ajatusta, joka oli jo Ruotsin tuho 1600-luvulla Saksanmaalla.

Tiettävästi vireimmätkään ympäristöaktiivit eivät tiedä, kuinka monta tankkilaivallista öljyä meni Atlanttiin ja Tyyneen valtamereen.

Luulisi että varastaminen on halvempaa kuin ostaminen. Saksa ja Neuvostoliitto ottelivat rajusti Romanian ja Kaspian öljystä. Halpaa se ei kuitenkaan ollut. Britit säilyttivät täpärästi Lähi-Idän öljyn, tunnetuin seurauksin.

Saksan, Japanin ja Neuvostoliiton ongelma oli raaka-aineiden puute. Raaka-aineita ei ole, ellei niitä saada käyttöön (Neuvostoliitto). Toiseen maailmansotaan vaikutti erittäin paljon hiili, rautamalmi ja – öljy.

Näinä aikoina öljyä ei ole haluttu ajatella, koska se on fossiilinen ja saastuttava polttoaine. Näin on, mutta silti se on tässä ja nyt maailmanpoliittinen mahtitekijä.

Hinnanvaihteluihin tukeutuminen on äärimmäisen ongelmallista. USA ei kuulu OPEC:in. Öljyn maailmanmarkkinahinta johtuu keynesiläisittäin etenkin siitä, mitä eräät arvaavat toisten arvaavan.

Jotenkin tulee mieleen vanha, tyhmä hokema: vaikka olisi kuinka suuren talon poika, kun ei ole rahaa, niin ei ole rahaa.

Tämä oli lyhyt merkintä, jonka tarkoitus oli huomauttaa, että ajatus yksittäisten mielipuolten päähänpistoista ei ole vakuuttava, ja lisäksi siitä että poliittisen ja siis sotilaallisen kriisin takana on usein taloudellinen ongelma. – Kouluesimerkki: Suomen Talvisodan lopputulos kaksinkertaisti Neuvostoliiton käytettävissä olevan selluloosan tuotannon, ja selluloosa on tärkeä räjähteiden osa. Eli tuolloin Ruotsin malmin lisäksi saattoi olla muitakin rahassa laskettavia tekijöitä, jotka verhottiin ideologisilla ja isänmaallisilla puheilla.