Eri asioita

Näinkin käy – en tunne paljon Nightwishin musiikkia enkä pidä sanottavasti Don Rosan piirtämistä Aku Ankoista. Olen Carl Barks –fundamentalisti.

Yleisluonteisena kommenttini julkisiin ilmiöihin – muusikko Tuomas Holopainen on esiintynyt Roope Ankka –levyn johdosta julkisuudessa näinä päivinä, ja perjantaina istui television haastateltavana Helsingissä myös Don Rosa.

Holopainen herättää ihmisenä minussa raivokasta ihailua. Rosa vaikutti aivan mainiolta. En ole rientämässä kuuntelemaan levyä enkä hankkimaan Rosan Akkareita, joita minulla ei taida olla hyllyssä.

Luulen kirjoittaneeni ensimmäisenä asiallista tekstiä Aku Ankasta. Se oli jo ennen Sarjakuvat –kirjaa. Tuohon aikaan, lähes 50 vuotta sitten Akusta kirjoitettiin lähinnä epäillen sarjan sopivuutta lapsille ja pian esimerkkinä kapitalisti-sika Disneyn arvottomasta ja iljettävästä riistosta. Jälkimmäisen lajin kirjoituksia minulla on tallessakin. Yksi sellainen kirja oli norjalainen.

Disney henkilönä herättää edelleen vihamielisyyttä. Hän lienee ollut kiivas kommunismin ja ”kommunismin” vastustaja, ikävä työnantaja ja ties mitä. Viittaisin silti tosiasioihin. Hän oli vuosisadan nerokkaimpia ihmisiä. Elokuvassa ja etenkin luotaessa aivan uutta lajia eli kokoillan piirrettyä tuottaja on avainhenkilö. Ainakin 1930-luvun pitkät, ”Fantasia” mukaan luettuna, olivat käänteentekeviä – myös värien käyttönä. Tähän yhteyteen ei kuulu luettelo, mistä kaikesta en lainkaan pidä Disneyssä (Disneyland, luontoelokuvat jne., firman tekijänoikeuspolitiikka). Paha sai palkkansa. Ketjupolttaja kuoli keuhkosyöpään ennen aikojaan – vaikka hänen oikea ikänsäkin on kiistetty.

Toistan taas arvaukseni – monien teosten kaikkein tärkein piirre on se että ne lukee juuri oikeassa iässä. Kun Aku Ankka –lehti alkoi ilmestyä 1951 / 1952, olin jo hyvin kokenut sarjakuvien lukija. Vastaavasti Nalle Puh jäi minulle vähän älylliseksi kontaktiksi, koska meillä ei sattunut olemaan 1945 ilmestynyttä nidettä ”Satukarhu Puh”.

Kun Muumi-kirjat alkoivat ilmestyä, olin jo väsähtänyt snobi (10 v.). Luin ne kuitenkin, hiukan kummastellen. Sofistikaatio ei pitänyt. En yhtään ihmettele, että ne nyt viimein tunnustetaan huipuiksi. Mielestäni Tove olisi tullut hyvin kysymykseen Nobelin saajana siinä kuin Astrid Lindgrenkin.

Nyt otsikkoni on asiallinen. Aivan muu asia, vailla yhteyttä edelliseen.

Harvoin kuulee niin tietämättömästi laadittuja uutisia kuin tänään. En tarkoita nyt Ukrainan tilannetta, vaikka ihmettelen Luhanskin ”siviilejä”, joilla on käytössä tuollaiset määrät sotilas-piikkilankaa (razor-wire – ”Nato-lanka”). Tavallinen piikkilanka onkin Suomessa kiellettyä, ainakin hevosten aitauksina, luullakseni lehmienkin.

Kodikkaasti siirryn vain pysäköintilakiin. Media sotkee perusasian väittämällä, että korkein oikeus ja perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja ovat ”törmäyskurssilla”.

Jälleen kerran: eduskunnan keskeinen tehtävä on muuttaa lakeja muun muassa korkeimman oikeuden epämiellyttävien ratkaisujen lopettamiseksi. Korkeimman oikeuden tehtävä on nykyisin myös lakien perustuslainmukaisuuden tutkiminen.

Nykyiset perustuslaki- ja lakivaliokunnan puheenjohtajat ovat valitettavasti juristeina korkeintaan keskinkertaisia, ja sen kuulee.

Media vaatii selvyyttä asiaan, josta ei ole ajatuksellisestikaan mahdollista säätää laissa, nimittäin todistelusta. Miten sopimus syntyy? Mikä on tulkinta, kun toinen osapuoli vetoaa sopimukseen ja toinen sanoo, ettei mitään ole sovittu?

Nämä ongelmat ovat hyvin tavallisia kaikilla aloilla. Kirjallinen sopimus ei ole kaiken kattava ratkaisu. Luultavasti amerikkalaisten käyttämät massatuotteiden käärepaperit, joissa lukee, että myyntipakkauksen avaamalla olet muka tehnyt sellaisen tai tällaisen sopimuksen, ovat Suomessa ja Euroopassa yleisesti vaikutuksettomia.

”Pienellä painettu” (katso Roope Ankka) ei ole Suomessa välttämättä voimassa. Maa on täynnä isopalkkaisia nuoria juristeja, jotka luulevat toisin.

Huomautukseni koskee joukkosopimuksia ja vain varallisuusoikeutta. Haluaisin viitata HIITissä vuonna 2002 esittämiini ajatuksiin digitaalisista sopimuksista. Sen jälkeen tuo väitetty ongelma on ratkaistu moneen kertaan mm. puhelimella maksamisessa. Mutta verkkomaksuissa on kyllä uusia, valitettavan harvoin selvitettyjä suurongelmia.