25. maaliskuuta 2014

Putinille rauhanpalkinto



Tämä ajatus on hiukan ennenaikainen, mutta Suomessa ja mahdollisesti EU:ssa tähän mennessä tapahtunutta ajatellen V. Putinin johtama toimeliaisuus Krimillä ja (muualla) Ukrainassa näyttää edistäneen rauhaa ja yhteisymmärrystä enemmän kuin mikään muu tapahtumasarja pitkän aikaan.

Useimpien muiden valtioiden suhteet Venäjään ovat siis uudelle tavalla sotaiset. Sitä vastoin Suomessa koko kansakunta, media, asiantuntijat ja kaikki, puuskahtivat yhteen ääneen hämmästyksestä, kun hoitoalan uudistusehdotus nousi kaikkien puolueiden konklaavista kuin kaniini hatusta.

Kaikkien eduskuntapuolueiden toimia on meillä nähty vain sodan aikana. Sipilän suurenmoisuus ei ihan riitä selitykseksi. Koska politiikka on aina vastahakoisten taivuttelua, kyllä asiassa on taivutelluillakin ansionsa. Ja Timo Soini teki lopultakin läpimurron. Tämän jälkeen hänen toimintansa valtioneuvoston jäsenenä, jos nopat niin putoavat, ei herätä mainittavia vastalauseita, kirjavasta katraasta huolimatta. Hän oli myönteisesti mukana toiminnassa, jota voidaan perustellusti luonnehtia vastuuntuntoiseksi.

Mielipidetutkimuksissa pakkoruotsi saa lopultakin kannatusta. Jotkut kysyvät, mitä hyötyä Suomelle olisi puolustusyhteistyöstä tai puolustusliitosta Ruotsin kanssa. Vastaus on kyllä helppo. Ruotsissa on paljon sota-aluksia, lentokoneita ja panssarivaunuja. Meidän nilkit ovat kovia rämpimään metsissä.

Matkoissa on aina mutkia. Ruotsi on tasa-arvon maa kaikessa muussa paitsi suhtautumisessa Suomeen ja suomalaisuuteen. Mutta ehkä selkosissa on sellainen siperia, joka opettaisi.

Mielestäni nämä asiat johtuvat Venäjän uhkasta. Suomalaiset valehtelevat, ettei tunnu uhkaavalta eikä yhtään pelota. Lapsetkin toistelevat ”ei ole mitään hätää”, kun oikein pelottaa. Poliitikkojen ja sotilaiden virkaan kuuluu tyynnytellä, vaikka kuinka hirvittäisi.

Ettei kenenkään tarvitsisi erikseen kysyä vastaan valmiiksi. Suomi ja varsinkin Lappeenranta on luullakseni Putinin ja hänen iloisten miestensä mielestä liian lähellä ja uhkaa Pietarin kaupungin turvallisuutta niin että aluksi ainakin Suomenlinna pitäisi liittää Venäjään, mutta en osaa kuvitella, että Suomi olisi harmillisten pikku valtioiden listalla kovinkaan korkealla.

Ystävyyteen kansojen kesken olen uskovinani, kuten naapuritkin siellä. Valtiollisissa suhteissa ei ole poliisia, jolla soittaisi, jos naapuri pieksee akkaansa tai harjoittaa omalla puolellaan pahennusta herättävää menoa. Sellainen poliisi ei ole myöskään Nato. Se on sotilasliitto, josta helmikuinen lehtileike sisälsi otsikon kysymyksin, mistä järjestölle löytyisi jotain tekemistä tai ainakin ajankulua.

En ollut tiennytkään, että Putin lukee suomalaisia iltapäivälehtiä.

Mitä Putin tekee seuravaksi, sitä Putin ei tiedä. Koska hän on poliitikko ja etenkin sotilas, salaisen sodan spesialisti, hän tekee sen minkä tilaisuus sallii. Viime viikkoina nähty on ollut niin pätevää toimintaa, että suunnittelu on ollut perinpohjaista. Muistaakseni Erkki Nordberg –vainaja esitti aika tarkan ennusteen tällaisestakin kirjassaan Arvio ja ennuste Venäjän sotilaspolitiikasta Suomen suunnalla 2003 tai Suomi, EU, Nato ja Venäjä 2004.

Älkää kysykö tarkemmin. Tämä on vain muistikuva. Kirjojen esiin kaivaminen voisi olla hyvä ajatus.

Edellisen Krimin sodan aikana 1853 – 1856 (”Oolannin sota” tai Itämainen sota) Suomi osoitti poliittista taitoa eikä ottanut pikalainaa onneltaan. Mahdollisesti professori Z. Topelius sai hyvän miehen maineen Pietarissa ja siis kohosi myöhemmin yliopiston rehtoriksi, koska hän osoittautui jo tuossa vaiheessa merkittävänä mielipidevaikuttajana ja sitten myöhemmin Puolan kapinan aikaan tasapainottavaksi tekijäksi.

Se todellinen rähmällään olon aikakausi oli 1830-luku. Euroopassa oli ilmennyt varottavia esimerkkejä, kapinaliike. Suomessa ei ilmennyt. Tosin yliopiston kansleri joutui täälläkin kiipeliin erään kirjoista lukien lähinnä hassunkuriselta vaikuttaneen tapahtumasarjan vuoksi. Professorin viran hakija ilmiantoi kilpahakijan sopimattomista mielipiteistä.

Liemeen sekoitettu runoilija Runeberg puhui kuin ruuneperi ja selvityi lennokkuudellaan tapauksesta mutta toisaalta jäi vaille professorin virkaa. Kansleri Rehbinder käytti selityksenä klassikkoa. Ilmiantajana toiminut herra oli yhtäpitävien ja uskottavien havaintojen mukaan ollut juovuksissa kuin pulloperse sika niin että hänen kertomansa puheista ja tempauksista olivat yhtä tyhjän kanssa. Kirjoitankin muistiin vanhan tutkimus- ja kirjoitusajatukseni: kaatokännin merkitys Suomen historiassa. (Se näet ei ole vähäinen eikä kevyesti sivuutettavissa.)






19 kommenttia:

  1. Täysin samaa mieltä Putinin merkityksestä Sota- uudistuksen syntyyn Suomessa! (myös minun hihani ovat "1u7 senttimetriä sisäänotetut") Siksi toiseksi kiinnostaa kovasti kuulla "pulloperse sika"- tilassa tehdyistä historian käänteistä. Ja hyväksi lopuksi, Krimin innoittamana, esitän kysymyksen: Mistä on saanut alkunsa Oolannin sodan kertosäkeen renkutus "sunffaraa, sunffaraa...jne." Oikea vastaus annetaan huomisella kommenttipalstalla.
    palkitsevin terv. pekka s-to.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aristoteleen kantapää -ohjelmassa arveltiin sen olevan vääntymä ruotsalsisesta viisurallattelusta "Sjung faderallan lallan lej". Meille se on tuttu Helan gårista muodossa "Sjung hopp faderallan lallan lej"

      Poista
    2. Yritys hyvä kahdeksan! Oolannin sota käytiin Euroopan suurimman maalinnoituksen Bomarsundin tienoilla. Kertosäe kuului alunperin: "Sund var bra, Sund var bra...jne." Kun tätä "pullopersesika"- tilassa hoilattiin, tulihan siitä "sunffaraa, sunffaraa..."! Uskotteko?
      terv. pekka s-to.

      Poista
  2. Minä muistan äitini (nyt jo kauan laulellut taivahassa Sionin virsiä) käyttäneet pulloperse sika -sanontaa kun joku puhuu puuta heinää ja valehtee, että sehän puhuu kuin pulloperse sika. Saattoi silloin olla kyse Kekkosesta.

    VastaaPoista
  3. Ruotsille puolustusliitto kanssamme antaisi paljon lisää syvyyttä puolustukseen: onhan Suomen Lappi paljon Tornionjokea leveämpi.

    VastaaPoista
  4. Olin typerä kun en uskonut viimeiseen hetkeen asti, että hän todella tekee sen. Siis Putin. Jälkeenpäin katsottuna arvelen, että Krimin ryöstön hän päätti silloin kuin Sotšin olympialaiset annettiin Venäjälle. Hän on KGB-n upseeri jonka koulutuksen keskipiste oli pitkä eteenpäin suunittelu. Krimin ryöstön vaarallisin osa Putinille, niin kuten kaikkien Venäjän alueryöstöjen, oli paikallisen väestön suhtautuminen. Hänen piti varmistaa , että Krimiläiset tukisivat vähintään näennäisesti hänen tekojaan yksimielisesti. Siihen päämäärään sopi Krimin vierässä pidetyt olympialaiset erinomaisesti. Putin näytti niille kuinka paljon hänellä on rahaa ja kuinka hyvä tulisi olemaan krimiläisten elämä "äiti-Venäjän" osana. En ihmettelisi ollenkaan jos myös Janukovitšin vastaiset mielenosoitukset Kiovassa olisivat Putinin kaavoissa olleet jo monta vuotta etukäteen. Ajat ovat kuitenkin toiset kuin 70 vuotta sitten. Alueryöstöt vaativat pitkää päämääräistä suunittelua. Niin kuin arvelinkin Kosovon itsenäistyminen on ollut Lavrovin puheissa retorinen ase numero yksi. Toinen on ollut muuten Libya. Venäjän johton päätöksiä pitää seurata jatkuvasti ja jopa tai erityisesti sellaisia, jotka ensisilmäyksellä näyttävät olevan suurempaa merkitystä vailla. Bysanttilainen maa

    VastaaPoista
  5. Kilpasuunnistuksen harrastajana olen saanut tuta, että myös länsinaapurista löytyy koko joukko kivenkovia metsässä "rämpijöitä".

    VastaaPoista
  6. Lappeenrannan varuskunnassa armeijassa ollessamme kapiaiset kehottivat pitämään hyvää huolta käytävässä säilytettävistä kivääreistä. Läheisen rajan takaa saattaa tulla hiippareita, jotka vievät ne. Ehkä siinä oli muutakin kuin huumoria.

    VastaaPoista
  7. Monta Suomen tapa-ja kulttuurihistoriallista teosta on kirjoitettu käyttäen lähteinä pääasiassa käräjäpöytäkirjoja. Niistä on kautta rantain välillä pääteltävissä paitsi että riitojen syntyminen on johtunut loukatun tai loukkaajan humalatilasta, myös että sama joukko, ja mahdollisesti myös tuomarit ja lautamiehet, on myös käräjillä yhtä tillin tallin.

    AW

    VastaaPoista
  8. Kyllä Putin on todella rauhannobelinsa ansainnut. Sopii verrata vaikka Krimiä, Kosovoa ja Bagdadia. Muuten, Suomella oli hyvää aikaa äiti Venäjän yhteydessä. Neuvostoliitto olisi ollut katastrofi, mutta luullakseni Nykyvenäjän länsireunalla ei olisi hullumpaa elellä. Pakkoruotsi on minulle edelleen pakkoruotsi, vaikka sitä osaankin. Olemmeko me suomalaiset niin typeriä, ettemme ymmärrä mikä on tarpeellinen kieli ja mikä ei. Ruotsin tarpeellisuutta julistetaan, mutta kukaan ei sitä tarvitse. Edes ruåttalaiset eivät puhu sitä muuta kuin kotonaan.

    Niin ja lopettakaa se joutava Kemppisen mielistely.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ruotsin kieli on tuonut minulle ruotsalaisia ystäviä, joita ilman olisin jäänyt ruotsia osaamattomana.
      Kannattaa lukea kirja Putinista; Kasvoton mies - Mannen utan ansikte. Ekirjana Ruotsista ostettuna kustantaa vain noin 30 Skr.

      Poista
    2. Mm. "pakkoruotsi" osaltaan on liittänyt meidät suomalaiset sivistyneeseen länteen, demokratiaan ja hyvinvointiin jaossa vihatut ystävät ja toisaalta rakastetut viholliset..

      Poista
  9. Suomessa kannatettu Suomen ja Ruosin puolustusyhteistyö tai -liitto on kuolleena syntynyt ajatus kahdesta syystä. Ensimmäinen syy on, että Ruotsi hyötyisi tuosta liitosta yhtä vähän kuin Björn Wahlroos talousliitosta kanssani. Toinen syy on, ettei Suomikaan siitä mitään hyötyisi.

    VastaaPoista
  10. Suomen ja Ruotsin puolustusliiton ainoa ongelma on, miksi ruotsalaiset sellaista haluaisivat. Ruotsi on elänyt 200 vuotta menestyksellisesti rauhassa sen ansiosta, että se pääsi eroon Suomesta.

    VastaaPoista

  11. Kuka pokkaisi lääketieteen Nobelin ? Ehdokkaaksi yli muiden kohoaa Aki Lindén. Mies kulkee kuin patenttilääkemyyjä purkki toisessa ja kuuumekäyrä toisessa kädessä. Käyristä HUS sojottaa alaspäin -nimittäin kustannus per asukasluku ja Muu Suomi sojottaa ylöspäin -siis kustannus per asukasluku.

    Lindén kehuskelee kaupaa vilkkaaksi. Mikä toimiala ? Lobbaus. Miehen käppyrät todistavat kuinka HUS:in alueella väestövastuutta ulkoistamalla Mehiläiselle ja Terveystalolle ja Ortonille ja Pohjolan sairaaloille, ovat HUS:in eli julkiset kulut per koko väestö alentuneet. Siispä yksityistä lisää ! Ihan kiva. Tästähän kysymys on SOTE:ssa ollut kaiken aikaa ja matkaa. Kumma vain että Lindén avasi suunsa. Laura Räty -se tummempi saapasjalkakisu Ailasjupakasta- sen sijaan pitää suunsa supussa tästä voitosta.

    Lääkäriekonomia asettaa palkintolaakereita yksiin päihin ja panee toiset ripustamaan tuhkaa yllensä. Hätiä mitiä, ostetaan joukolla niitä Terveystalon, Attendo Medone Oy:n osakkeita ? Ei niitä saa.Ne kärkkyvät lisäarvoa ulkomailla SOTE:n kypsyttäessä markkinaa entistä ahneemmaksi.

    Maksellaan tässä väliaikana telliä kukin. Kyllä Ilmarinen sitten ostaa/lainottaa lääkäriyhtiöt seuraaviin käsiin. Jos eivät muille kelpaa, niin listataan Fabianinkadun kautta.Voi tulla erioikeusosakkeitakin, sarja H, jolla ohijonon tai alennuksella parkettilattiahuone Tilkassa vai mikä sen SPR derivaatan nimi -toistaiseksi- onkaan. -Lindén on HUS:in demareitten toimitusjohtaja, Räty lääkäriliiton apulaiskaupunginjohtaja Helsingissä.Jukka Sjöstedt

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No, noh Sjöstedt! Alkaa tulla tiukkaa tavaraa, ilman väsyttäviä laverteluja! Vai onko isäntämme stilisoinut tyylikkäästi... tuskin?
      terv. pekka s-to.

      Poista
  12. Jep, ja Kemmpiselle blogistiikan Noobeli!

    VastaaPoista
  13. Sote-uudistuksesta syntynyt yksimielisyys suorastaan pelottaa. Tulee mieleen se, miten 1930-luvun lopulla luotiin hyvinvointivaltion perustuksia ja yksimielisyyttä talvisotaa varten. Idän taivaan tummat pilvet jyrisevät kovasti ja Sote-yksimielisyydellä on turvallisuuspoliittinen viesti: tarvittaessa myös liikekannallepanon löytyy yksimielisyyttä yli puoluerajojen ja hallitus–oppositio-kuilun.

    Toinen mielenkiintoinen ilmiö on Malmin lentokentän lakkautuspäätös. Sekin vaikuttaa puolustukselliselta, silä yksimielisyys syntyi kovin äkkiä. Päästään eroon lentokentästä, jonka hyödyllisin käyttötarkoitus on toimia maahanlaskujoukon hyökkäyksen kohteena. Malmin kentän varmistaminen maahanlaskun varalta sitoo jo varhaisessa vaiheessa kriisiä ainakin pataljoonan. Sellaiselle voisi olla parempaakin käyttöä.

    VastaaPoista
  14. Kiitos, aivan erinomaista tekstiä, on ilo lukea ja nauraa sekä itsekseen ja ääneen. Saattaa sisältää myös pohtimisen arvoisia ajatuksia. Ei jokapäiväistä nykyään.

    VastaaPoista