20. helmikuuta 2013

Talvisotamuseo




Vasta nyt ja juuri nyt on oikea aika perustaa Talvisotamuseo.

Valtio on rahaton, kuten se 1930-luvullakin, joten museon asehuoneeseen eli eteiseen voidaan panna pahvista tehdyt Tanner ja Urpilainen ja iskulause: sotaa ei tule! Heistä hurmaantuneiksi suosion osoittajiksi voi sijoittaa pienemmät pahvifiguurit, kuten Juho Niukkanen (maalaisliitto), A.K. Cajander (edistys) sekä tietysti pankkimiehet Paasikivi ja Ryti.

Siksi museo menee talkootyöksi, kuten meni talvisotakin.

Eräänlainen talvisodan muistomerkki meillä on jo, Helsingin Olympiastadion. Se rakennegttiin olympialaisia 1940 varten ja siellä juostiin maailmanennätyksiä jo 1939 kesällä (Taisto Mäki). Asiayhteys taitaa olla nykypolvelle hämärä. Sitä paitsi en pidä historiallisista muistomerkeistä.

Perään kuulutettua innovatiivista teknologiaa pursuva näyttely saataisiin samalla. Katselin taannoin Churchillin komentobunkkeria Lontoossa The Mallin alla. Siellä oli ladon seinän kokoinen kosketusnäyttö sopivasti lasten ja keskenkasvuisten ulottuvissa. Sitä painelemalla saattoi saada jonkinlaisen mielikuvan sotatapahtumista.

Hämeenlinnan tykistömuseon Ihantala-näyttely on hieno ääniefekteiltään, Muuten se on hiukan köyhän miehen versio.

Näiden jälkeen on tullut 3 D, josta voisi lähteä jotain taistelupaikkojen kuvauksessa. Nopea ja tarkka animaatio ja näyttöjen kehitys ovat tuttuja niille, jotka pelaavat koneilla sotapelejä. Kollaan ja Taipaleen voi toteuttaa uudella tekniikalla aivan toisin kuin näyttelijöillä ja filmikameroilla.

Ajattelen esimerkkinä myös pääaseman murtumakohtaa, joka oli Summa. Saa olla todella kokenut topografikartan käyttäjä tajutakseen, miten paha paikka se oli. Aikakauden parasta tekniikkaa edustaneet Miljoonabunkkeri ja Poppius olivat alttiita panssareiden ja jalkaväen hyökkäyksille, ja toinen niistä tuhoutuikin niin, että panssari ajoi tykkinsä putken ampuma-aukosta sisään ja laukaisi.

Sotamuseoissa esitellään hyvin vähän kotirintamaa. Talvisota oli kansainvälisesti ainutlaatuinen tapahtuma siksi, ettei kai missään ole koskaan ollut yhtä suurta osaa väestöstä välittömästi sotatoimien kanssa tekemisissä – muistaakseni noin 12 %. Välillisesti oli paljon, paljon suurempi osa. Nyt voisi ottaa esiin ja näytettäväksi myös naisten roolin ja lasten kohtalot. Sotien jälkeen Suomi ei koskaan pudonnut sellaiseen sukupuolierotteluun kuin 60-luvun lopun amerikkalaisia kirjoja lukeneet vaahtopäät väittivät.

Elokuvissa, joiden väitetään esittävän sotiamme, katsoja ärtyy ensin näyttelijöistä, jotka eivät osaa kävellä saappaissa ja pussihousuissa, ja sen jälkeen hevosten puutteesta. Ratsastushevonen on vähän eri eläin kuin entinen työhevonen. Viimeksi mainittuja on todella vähän.

On istuttu miettimässä Suomi-brändiä ja on hämmästelty nuori miehiä, jotka ovat kovasti ylpeitä talvisodasta – tietämättä siitä mitään. Yleispoliittinen linjamme on vielä kielikuvien tasolla samanlaista kuin neuvostoaikaan. Asia ei taida olla vailla vaikutusta maailmalla. Suomi on monen mielessä entinen itäblokin maa, tai ainakin melkein, ja sen 1900-luvun historiasta on yleisesityksessä yksi alaviittaus tai ei sitäkään.

Venäläiset eivät luultavasti pitäisi tästä ajatuksesta. Sen toteuttaminen voisi käydä luonnolle. Vaikka nykyinen poliittinen johto väittää olevansa vailla vastuuta Stalinin ajan ja sotakommunismin synneistä, ei se ole sillä hyvä. Sekä pienet että suuret valtiot ovat herkkänahkaisia. Talvisota oli Neuvostoliitolle ja välillisesti venäläisille vuosisadan suurin möhläys. Toinen  näkökulma – se oli kansallinen murhenäytelmä, joka peittyi Hitlerin sodan hirveyksiin.

Itse olen valitettavasti niin hullu, että ihailen talvisotaa ja vaalin sen muistoa. Ajattelevana ihmisenä pidän sitä kaikkien aikojen yllätyksiä. Sodan syttyminen, sen vaiheet ja sen äkillinen päättyminen olivat kaikki vaikeasti ennakoitavia asioita.

Niistä on kerrottava. Korkokuvakartan Taipaleenjoen maastosta aion näperrellä omalle seinälleni.


35 kommenttia:

  1. Kyllä talvisodassa pärjäämistä sopii ihailla. Ihan tilastollisena huomiona sanoisin kuitenkin, että historiassa on toinen tapahtuma, jossa sotatoimiin osallistui vielä suurempi osa kansasta, siinä 15%. Kyseessä on jatkosodan ratkaisuvaihe kesällä 1944.

    vuorela, tampere

    VastaaPoista

  2. Nyt Kemppinen kirjaostoksille, sillä Politruk Oreshinin päiväkirjasta on otettu uusi painos! Siinä on Talvisodan henkeä naapurin näkövinkkelistä.

    Posti toi eilen lämpimäiskappaleen uusintapainoksena otetusta Politruk Oreshinin päiväkirjasta. Normaalisti ei tuollaiseen olisi varaa, mutta nyt sitä saa "halvennuksesta".

    Pekka Tuomikoski on toimittanut uusintapainoksen ja osittain uusintakäännöksen tästä kirjaharvinaisuudesta. Sivuja on 80, siis sisältäen kaikki esittelyt kirjan sen aiemmasta julkaisuhistoriasta yms. Kirjassa on vain suomenkielinen osuus. Varsinainen Politruk Oreshinin päiväkirja on sivuilla 17 - 72. Se alkaa kesäkuulta 1939 jatkuen tammikuun 18. päivään 1940.


    Varsinainen julkaisutapahtumakin on oikein kirkossa!


    Kulttuuri-ilta

    http://www.wanhatkirjat.fi/ajankohtaista.html

    Limingan kirkossa kalevalanpäivänä 28.2. klo 19. TERVETULOA KAUEMPAAKIN!

    ERIKOISTEEMANA Politruk Oreshinin päiväkirja ja TALVISOTA

    OHJELMASSA MM.

    * Kirjan julkistaminen, aito talvisodan päiväkirja neuvostosotilaan kynästä:
    Politruk Oreshinin päiväkirja ostettavissa paikan päällä.
    Hinta 15€, josta 1€:n osuus Yhteisvastuulle.

    Illan juonto: Pekka Tuomikoski.



    Oreshin: Politruk Oreshinin päiväkirja – The Diary of Politruk Oreshin [Talvisota - Erittäin harvinainen, painos 150]
    , 1941, 137 s., painos: 1, kunto: K3, Sidottu, nahkaselkä, 450 EUR

    Politruk Oreshinin päiväkirja – The Diary of Politruk Oreshin [Talvisota - Erittäin harvinainen, painos 150]

    http://antikvaari.fi/naytatuote.asp?id=968911

    VastaaPoista
  3. Talvisodassa Suomi aikuistui.
    Virosta tuli samaan aikaan Farinelli..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinkö? Olin luullut Farinellia italialaiseksi.

      Poista
  4. Meillahan on talvisotamuseo! Eikos Kemppinen ole kaynyt?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kommentti viittaa Kuhmoon - http://www.kuhmo.fi/index.asp?language=

      Kaikki kunnia - mutta kuten kirjoituksesta käy ilmi, mielessäni mittakaava on toinen.

      Poista
  5. Talvisota nayttely mennavuonna oli yllattavan hyva. Tulikos kaytya?

    VastaaPoista
  6. Kylla naista vanhoista jutuista saa mielenkiintoisia lammittelemalla. Hyva esimerkki Teemu Keskisarja "Raaka Tie Raatteeseen". Suosittelen.

    VastaaPoista
  7. Maailmalla liikkuessani ja suomalaista elokuvaa esitellessäni olen kyllä saanut sen käsityksen, että suomalaisia pidetään soturikansana ja että Suomen kuulumisesta länteen ei ole ollut milloinkaan epäselvyyttä. Meidät tunnetaan paremmin kuin väitämme, mutta meillä on monumentaalinen itsevähättelyn perinne, jossa on sellainen psykologinen juonne, että kun oikein vähättelee itseään, niin toivottavasti muut alkavat kehua.

    Viimeaikaisia kokemuksia näistä ovat olleet sinänsä hullunkurisen amerikkalaisen talvisotaelokuvan SKI PATROL (1940) vaiheista käydyt keskustelut.

    Vakavampi ja kiehtovampi tapaus on sveitsiläisen talvisotaelokuvan UN PETIT PEUPLE SE DÉFEND (eli LA BATAILLE DE LA FINLANDE / EIN KLEINES VOLK WEHRT SICH / FINNLAND IM KAMPF, 1941) restaurointi. Se on Sveitsin elokuvan historian merkkitapaus, koska sen jättiläissuosion rohkaisemana sai alkunsa varsinainen sveitsiläinen elokuvateollisuus. Elokuvan poliittisen arvon voimme arvata ja ymmärtää: sveitsiläiset samastuivat suomalaisiin ja näkivät meissä esikuvan, miten pieni maa voi taistella ja puolustaa itseään.

    VastaaPoista
  8. Talvisodan merkityksestä maallemme valitsee kai yksimielisyys. Mutta kun nykyään n.s. sarkasmia ja ironiaa tungetaan joka paikkaan ettei tiedä tarkoittaako joku lausunto itseään vai vastakohtaansa, niin onko Kemppinen tosissaan tuossa talvisota innossaan? Jos on, niin tätä menoa rakentanee korsun pihalleen josta huutelee komentojaan karttojensa äärestä.
    Tulee mieleen että joku osuus esim. lähi-idän ja Pohjois-irlannin pitkittyneissä konflikteissa on sillä että ihmiset haluavat vaalia sentimentaalista paatostaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Että Suomen historia on kv. esityksissä vain alaviite, ei objektiivisesti ole kumma kun laskee populaatiomme/BKT:mme/minkä tahansa tuollaisen mukaan. Näillä mittareilla Irlannin ja Israelin mammuttimainen rooli niissä samoissa ja monissa muissa kv.esityksissä on tyrmäävä epäsuhta; selitys on että omissa asioissaanhan ne jenkit ja britit, kv median valtiaat, rypevät. Siksi en väsy Kemppisenkään omille asioillemme osoittamaan suureen huomioon.

      Poista
  9. hämmästelty nuori miehiä, jotka ovat kovasti ylpeitä talvisodasta – tietämättä siitä mitään.

    Itse olen valitettavasti niin hullu, että ihailen talvisotaa ja vaalin sen muistoa. Ajattelevana ihmisenä pidän sitä kaikkien aikojen yllätyksiä.

    Eiköhän se nyt kuitenki olisi niin, että Kemppisellä on nuorten miesten kanssa ihan sama lähtöviiva tässä asiassa. Talvisotaa kokematon, kun ei ollut vielä edes syntynyt.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eiköhän kärki ollut siinä, että JK ei ole tietämätön, kun on tutkinut sotia kohtuullisen paljon ja usein blogeissaan tuonut esiin uusia, yllättäviäkin tietoja, kuten kaatuneiden erot kotikunnan perusteella, joka osoitti, että jalkiväki oli maalta kun taas tykistö kaupungeista.

      Poista
  10. Vielä kun vaihdetaan ne dieselmoottorit bensakoneisiin... tosin samalla Teemulta putoaa pohja siltä "huolto-teorialta".

    Joku sanoi lukeneensa Raaka tie Raatteeseen -kirjaa kuin piru raamattua, etsiäkseen siis mahdollisia virheitä kirjasta. Ei kuulemma löytänyt.

    http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja-arvostelut/index.php?id=3245

    Mutta eipä ollut hoksannut näin pahaa moottorimokaa. Jos Keskisarjaan on uskomista, niin kyllähän ne NL:n armeijan "dieselmoottoriset kuorma-autot" tuppasi hyytymään... Tunnettiinkohan siihen aikaan dieselin talvilaatuja tai arktisia laatuja lainkaan? Tai oikeasti tunnettiinkohan dieselmoottoreita NL:n kuorma-autoissa lainkaan... ;=)´

    Jos Raaka tie Raatteeseen -kirjasta tulee uusi painos, niin lyön vaikka vetoa, että tuollainen paha virhe korjataan kiireesti.

    Keskisarjalla on tuo armeijan huoltopuoli kovin keskeinen teema Suomussalmen taisteluita kuvatessaan, mutta minusta hän ei näytä perehtyneen siihen asiaan ainakaan liian perusteellisesti.

    http://agricola.utu.fi/keskustelu/viewtopic.php?f=10&t=4683&start=60#p25209

    Sivulla 162 hän kertoo kuinka "Kuljetusvaikeudet pahenivat kilometri kilometriltä. Autot hajoilivat huoltovirheisiin. Dieselmoottorit olivat sinänsä kelvollista tekoa, mutta liikkuvat osat eivät kestäneet kylmälaajenemista. Kampiakselit jumittuivat ja akut hyytyivät."

    Silmääni suorastaan hyppäsi tuo aivan käsittämätön väite ja siis virhe NL:n käyttämästä dieselmoottorisesta kuorma-autokalustosta (ja varmaankin myös panssarikalustosta) Suomussalmella! Ja toki varmaan muillakin Talvisodan rintamilla. Olisi ihan oikeasti mielenkiintoista tietää, oliko NL:n joukoilla käytössään Suomussalmella ainoataakaan dieselmoottorikäyttöistä ajoneuvoa Talvisodan aikana. Tai oliko NL:n kuorma-autoista muutenkaan yhtää mallia dieselmoottorisia muillakaan Suomen vastaisilla rintamilla tuohon aikaan.

    T-28 panssareissa oli jo dieselmoottori, mutta olikohan niitä käytössä Suomussalmella. En ainakaan suoraan muista mistään lukeneeni mainitaa niiden esiintymisestä siellä. Kannaksella kylläkin esiintyi raskaitakin panssareita eli T-28 "Postijunia" ja eräitä monitornisia ns. koepanssareita, näin siis mm. Summassa.

    1941-1945 sodan aikanakin kaikki amerikkalainen ja englantilainen henkilöauto- ja kuorma-autokalusto oli käytännössä kokonaan bensiinikäyttöistä. Samoin panssarit. Vasta sodan lopulla tuli joihinkin amerikkalaisiin panssareihin dieselmoottorit. Saksan kaikki panssarit kulki bensiinillä ja vain osa raskaammista kuorma-autoista oli dieselmoottorisia. NL:n raskaammat panssarit taas käyttivät jo tuohon aikaan dieselmoottoreita ja autot lähinnä bensiiniä.
    Tämä mainita on mukana siksi, että NL:n autokalusto Talvisodan aikaan oli käytännössä kaikki lisensseillä valmistettua, eli alun perin suunnittelultaan amerikkalaista alkuperää.

    Myöhemmin, eli sodassa Saksan kanssa, se oli Lend-Lease avun myötä käytännössäkin enimmäkseen amerikkalaista alkuperää, sillä kuorma-autoja laivattiin NL:oon valtavat määrät.

    Niistä moottoreista:

    http://fi.wikipedia.org/wiki/T-26

    Gasoline T-26

    http://en.wikipedia.org/wiki/T-26

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "...eivät kestäneet kylmälaajenemista..."

      Eipä ihmekään, sillä metalli kutistuu kylmässä ja laajenee lämmössä. Eli kyse lienee lämpölaajenemisesta.

      Poista
    2. Kas kun nykytekniikalla tehdyt diesel-moottorit toimivat huolimatta "kylmälaajenemisesta"...

      Keskisarjan pitäisi pytytellä niissä "elukkahommissa", sillä siellä ei ole "liiaksi liikkuvia osia".

      http://ethesis.helsinki.fi/julkaisut/hum/histo/vk/keskisarja/secoitux.pdf

      Teemu Keskisarjan väitöskirja kertoo eläimiinsekaantujien oikeustapauksista ja tuomioista.

      Perversiot, oikeuselämä ja kansankulttuuri 1700-luvun Suomessa

      Esitetäään Helsingin yliopiston Humanistisen tiedekunnan suostumuksella tarkastettavaksi
      auditoriumissa XIII perjantaina 17. marraskuuta 2006 klo12.

      Poista
  11. Juho Niukkanen kirjassaan Talvisodan puolustusministeri toteaa Suomen varustautuneen täysillä päinvastoin kuin on myöhemmin oletettu. Suhteessa kansantuloon prosenttimäärä oli suurimpia Euroopassa, mutta Suomihan oli köyhä maa eikä sekään auttanut. Talvisota alkoi muutaman kuukauden liian aikaisin sikäli, että silloin oli pian tulossa armeijalle vahvaa aseistusta ennättämättä avuksi sotaan, mutta kyllä sitten jatkosotaan. Niukkanen ei kirvulaisena voinut mitenkään etukäteen vähätellä sodan mahdollisuutta, mutta hän kertoo kuinka eräät ministerikaverit eivät vielä talvisodan syttymispäivänäkään uskoneet sodan mahdollisuuteen. Niukkasta kismitti karjalaisena Rytin ja Tannerin talvisodan päättyessä venäläisille tekemä ehdotus karjalaisten jäämisestä paikoilleen. Venäläisethän eivät tuota ehdotusta hyväksyneet.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Risto Ryti oli myöskin eräs syypää huonoon varustilanteeseen 1939. Hän vastusti ankarasti rahan haaskaamista aseisiin ja tässä on hänen paljon puhuva kommenttinsa vuodelta 1938.

      Suomen pankin pääjohtaja Risto Ryti lausui valtiovarainvaliokunnassa keväällä 1938 näin:

      "Emmehän voi hankkia patruunia, terästä ja lentokoneita sillä, mitä meidän lapsemme mahdollisesti ansaitsevat."

      Nämä molemmat lainaukset otettu Annikki Kalelan kirjasta Isäni A. K.Cajander, Kirjayhtymä 1985.

      "Vielä syyskesällä 1939 Aimo Cajander kertoo yrittäneensä painostaa Rytiä, jotta voitaisiin saada huomattavampaa luottoa puolustustarkoituksiin. - Vaikuttaa siltä, ettei Ryti yrittänytkään hankkia lainaa. lainan vastustajiin kuului myös Tanner. Molemmat rahamiehet olivat sangen mielissään siitä, että Suomen talous vaikean pula-ajan jälkeen nyt oli erinomaisessa kunnossa, eivätkä he olleet mitenkään halukkaista heikentämään sitä ottamalla lainoja, ei edes siviilivarastojen hankkimiseen."

      Sellaisia isänmaan ystäviä meillä oli ja Cajanderia aina vain moititaan!

      Poista
    2. Cajanderin puhe Viipurin Espilässä 12.8.1939

      Cajanderin puhe Viipurin Espilässä 12.8.1939 pidettiin ennen NL:n ja Saksan solmimaa hyökkäämättömyyssopimusta, joka tuli muuttamaan poliittista asennoitumista ja aikana, jolloin kukaan ei voinut tietää sodan syttyvän 1.9.1939

      s. 442: "Vain harvat kuulivat puheen ja vielä harvemmat ovat lukeneet sen."

      A. K. Cajander tarkastelee puheensa aluksi itsenäisen Suomen kahden ensimäisen vuosikymmenen taloudellista kehitystä.

      Tässä on sen puheen kaikkein eniten polemiikkia herättänyt kohta:

      s. 459: "Jos meidän olisi ollut pakko alusta alkaen kiihdyttää varustelujamme, olisimme epäilemättä nyt köyhä kansa. Emme ole vieläkään mikään varakas kansa, kaukana siitä, mutta meidän vaurautemme on nyt, pulavuosistakin huolimatta, kokonaan toisenlainen kuin oli v. 1918. Nyt on kansallisvarallisuutemme sellainen, että olemme jaksaneet ja jaksamme sotatarpeitakin hankkia vallan toisella tavalla kuin silloin, sekä voimme huomattavaksi osaksi niitä valmistaa omassa maassamme, mihin silloin ei ollut mahdollisuuksia olemassa. Ja lisäksi, mitä silloin olisimme hankkineet esim. lentokoneita, ilmatorjuntavälineitä, tankkeja y.m. olisivat nyt jo suurelta osalta vanhentuneita, ehkäpä romutettaviakin. Sitäpaitsi mahdollisuutemme kestää pitkäaikainenkin sota, on toinen kuin silloin, koska talouselämämme on, kuten äsken osoitin, voimakkaasti kehittynyt ja paremmin mobilisoitavissakin.
      Meillä on syytä eräässä toisessakin suhteessa olla tyytyväisiä siihen, että meille on ollut suotu hengähdysaikaa. V. 1918 me olimme kahtia jakaantunut, rikkinäinen kansa, jonka vastustuskyky vakavaa ulkonaista vaaraa vastaan olisi ollut verrattain rajoitettu. Nyt olemme suurin piirtein eheä kansa, jonka suunnilleen jokainen jäsen tuntee Suomen yhtäläisesti omaksi isänmaakseen ja on yhtäläisesti sitä valmis puolustamaan. tämän seikan merkitystä ei tosin ole yliarvioitava mutta ei myöskään aliarvioitava. Yksimielinenkään kansa ilman aseita ei pitkälle pysty, mutta hampaisiinkaan aseistettu ei ulkoista painoa kestä, jos siltä puuttuu sisäinen yhteenkuuluvaisuuden tunto."

      Lainaukset otettu Annikki Kalelan kirjasta Isäni A. K.Cajander, Kirjayhtymä 1985. Kirjassa on luku Puhe Viipurin Espilässä, s. 441-443 ja liitteenä kirjan lopussa on koko puhe sivuilla 458-462.

      Poista
    3. Laivaston hankintoihin, lähinna kahteen tykkilauttaan, käytettiin 1930 -luvulla valtavat rahasummat, liki 10% valtion yhden vuoden budjetista.

      Tarkastellaanpa tuolloisia hintoja ja vuosibudjettia:

      Tässä mainiossa Niklanderin kirjassa, Meidän panssarilaivamme, on tarkasti kerrottuna panssarilaivojemme kaikki vaiheet ja ennen kaikkea niiden suunnittelu ja rakentaminen. Rakennepiirroksia on sivukaupalla ja yksityiskohtaisia tietoja valtavasti.

      Sivulla 266 laskettu yhden laivan hinnaksi 210 miljoonaa silloista markkaa ja kaksi laivaa maksoi siis 420 miljoonaa. Panssarilaivojen rakennusvuosina silloinen valtion vuosibudjetti oli noin 4 miljardia eli laivat maksoivat noin 10% valtion vuosibudjetista. Toki tuo tasaantui useamman vuoden osalle, mutta summa on melkoinen nykyrahassakin. Tuolloin, vuonna 1996, hinnaksi on laskettu noin yksi miljardi silloista "nykymarkkaa"! Summa voisi olla helposti jotain 1 miljardin "inflaatioeuron" luokkaa tämän päivän rahassa. Sillä rahalla saisi varmaankin aika paljon tavallista aseistusta. Laivojen hintaahan laskettiin tarkkaan juuri Väinämöisen myynnin takia. Se kyllä taidettiin antaa NL:lle aivan liian halvalla... mutta piano säästyi! Se kun oli miehistön itsensä hankkima ja ostama.


      Niklander, Tauno: Meidän panssarilaivamme. Helsinki : T. Niklander, 1996. 290 s.

      Poista
    4. Talvisodan ammuskulutusennätys Kuhmossa?

      Suomalaiset ampui Kuhmossa yli 11000 laukausta muutamassa päivässä ja juuri mitään ei saatu aikaiseksi.

      Täällä suunnalla rintamaa ei ollut pulaa tykistön ammuksista. Tosin Suomen Kenttätykistön Historia ja Siilasvuon muistelmat väittää ammuspulan vallinneen täälläkin, mutta yllättävästi sitä amitsuunia tuntui löytyneen!

      Tehtiinkö Talvisodan tykistötulitusennätys 1-2.3.1940 ja 11-12.3.1940 Kuhmossa?

      Lähde: Talvisotakronikka, Gummerus 1989, sivu 161

      Esikuntakukkula Kuhmon Saunajärven Luelahden kolmoismotissa tuhottiin kahden päivän tykistötulituksen jälkeen. Mottiin ammuttiin noin 3000 kranaattia mm. viidellä kenttäkanuunalla.

      Sivu 170:

      Seuraavaa osaa kolmoismotista vallatiin heti perään: Luelahti itäistä yritettiin vallata kolmeen eri otteeseen. 1.kerran tykistövalmistelusta ei ole tarkkaa mainintaa. Toista vaihetta valmisteltiin vuorokausi (ammusmäärää ei ilmoiteta). Kolmannessa vaiheessa siihen varattiin 1500 ammusta ja aikaa vuorokausi...

      Sama kirja sivu 179:

      Kuhmon Saunajärven Luelahti Läntinen jäi valtaamatta!

      Hävitystuleen ja valmisteluun oli varattu 7300 ammusta. Tulitus aloitettiin 11.3.1940 kanuunoiden pst-tykin ja yhden viholliselta vallatun haupitsin suora-ammunnalla. Seuraavana aamuna siihen yhtyi patteristo ja vähän ennen hyökkäyshetkeä neljän joukkueen kranaatinheittimet...

      Motin valtaus jäi hieman kesken rauhan saapumisen vuoksi. Valtaajat pääsivät 30m:n päähän ensimäisistä taisteluhaudoista...

      Poista
    5. Huoltoportaiden ammushamstraus oli eräs syy tykistön ammuspulaan.

      Harald Öhquist, joka Talvisodan puhjetessa komensi II Armeijakuntaa, kirjoittaa kirjassaan Talvisota minun näkökulmastani, (Wsoy 1949, 402 s.) tykistön ammustilanteesta. Päivä oli 11.2.1940 ja juttu on sivulla 195-196.

      Harald Öhquist kirjoittaa tykistön ammuspulasta ja ammusten porrastamisesta näin:

      " 4.div:n ruotsalaisella 105 m/m kanuunapatterilla (joka ampuu 18 km) on jäljellä enää ainoastaan 30 laukausta!. Kun sen ammuksia kerran on maassa eikä niitä voida käyttää missään muilla tahoilla, on vastuutonta menettelyä kun niitä ei ole lähetetty tulemaan tänne meille jo aikaisemmin. [Syynä siihen lienee se, että ylemmissä portaissa pidettiin itsepintaisesti kiinni periaatteesta, että kaikki ampumatarvikkeet on pidettävä porrastettuna taaksepäin. Teoriahan on yleensä tietenkin oikea, mutta tässä tapauksessa se ei ollut oikea, koska kerran ei ainoakaan toinen patteri koko maassa käyttänyt sanotunlaisia ammuksia.] "

      Tämä kommentti kyllä tukee Niukkasenkin esittämiä väitteitä. Hän mainitsee kirjassaan erääksi ammuspulan syyksi juuri tuon ammushuollon porrastuksen ja välivarastoinnin kankeuden.


      Poista
    6. Ammuskulutusta Talvisodan ja Jatkosodan eri tilanteissa

      Tätä ei malta olla kertomatta. Suomen Kenttätykistön Historia, osa 2, -kirjasta, sivu 556:

      "Vertailtaessa ammuskulutusta Talvisodan ja Jatkosodan eri vaiheiden kesken, on todettava, että huolimatta aiemmin mainitusta Talvisodan ankarasta ammuspulasta, ammuttiin 30.11.1939-13.3-1940 tykkiä kohden keskimäärin 1000 laukausta. Jatkosodan kahtena ensimäisenä kuukautena vastaava luku oli noin 1400 laukausta ja kesän 1944 kriisin aikana runsaat 1000 laukausta. Luvut osoittavat vain asekohtaisen kulutuksen. Torjuntavaiheessa kesällä 1944 raskaiden aseiden laukausmäärä oli toki aivan toinen, tykkien luku oli lähes 2.5 -kertainen Talvisotaan verrattuna, ja kalipeeritkin olivat keskimäärin suurempia."

      Jokainen varmaan tietää kauankos se kesän 1944 kriisi kesti. Jatkosodassahan EI tykistön ammuksia tarvinnut kuulemma säästellä. Jopa yksittäisiä teeripaisteja voitiin hakea asemasodan aikana tykistökeskitysten tuella pois välimaastosta, sieltä EI kenenkään maalta! On Suomen historian kallein teeripaisti kuulemma...

      Talvisotahan kesti vain 105 päivää ja välissä oli aika hiljaistakin jaksoa, joten päätelkää itse kuinka kova pula ammuksista oli.

      Poista
    7. Entäs oma tuotanto tuon lisäksi?

      Niukkanen kertoo kirjassaan sivulla 183, oman ammustuotannon kevyiden tykkien (76mm) latauksissa olleen noin 5500 laukausta päivässä, eli yli kaksi kertaa tiukasti säännöstellyn keskimääräisen kulutuksen! Koko tykistöstämme oli runsas 3/4 osaa kevyitä kenttäkanuunoita, eli n. 400 tykkiä ja säännöstelty ammuskulutus 4-5 kpl/tykki/päivä. Toki niitä kiivaita taistelupäiviä ei ollut kaiken aikaa kaikilla rintamilla, joten ammuksia jäi tuotannosta varastoonkin jonkin verran.

      Valhteliko Niukkanen muistelmissaan väittäessään ammustilannetta paremmaksi Talvisodan lopussa kuin alussa?

      Terä laskee koko Talvisodan ammuskulutukseksi 450 000 laukausta. Sodan alussa oli käytettävissä
      271 000 laukausta joustolavettisisa tykkejä varten, eli 675 kappaletta tykkiä kohti.
      Tykkejä oli siis noin 104 kevyttä patteria ja 21 raskasta patteria eli yhteensä noin 500 tykkiä.

      Martti V. Terän kirjat Tienhaarassa ja Kesäkuun kriisi 1944 käsittelee melko perusteellisesti asehankintoja ja ammuskysymyksiä.

      Poista
    8. Joskus kirjoitin tänne [ote]:

      "1. Suomessa ei tapahtunut laajaa aseistariisuntaa, kuten muissa Pohjoismaissa 30-luvulla. Ruotsissa oli tuolloin käynnissä maailmanhistorian laajin vapaaehtoinen aseistariisunta.
      2. 30-luvun laivastolaki loi merkittävän tulivoimaisen laivaston.
      3. 30-luvulla puolustusmenot oli suurin yksittäinen menoerä valtion tulo- ja menoarviossa.
      4. 1938 luotiin perushankintaohjelma vuosille 1938-44, jolloin maanpuolustuksen osuus valtion kokonaismenoista oli 25 prosenttia. Kiitos Rytille tästä.
      5. 1932-1938 Suomen voimana oli selviytyminen taloudellisesta lamasta paremmin kuin mikään muu Euroopan valtio. Suomen tuolloisesta "talousihmeestä" on kiittäminen Rytiä.
      6. Ryti ja Tanner ymmärsivät hyvin mikä merkitys pitkällä armeijan koulutusajalla, suojeluskunnalla ja vapaussodan ajan aseistuksen pitämisellä toimintakuntoisena oli.
      7. Lisäksi vuoden 1936 hätäohjelma puolustusmenoihin.

      Nämä loivat pohjan puolustukselle, jonka pohjana oli koulutusta, johtoa ja edes jonkinlaista aseistusta ja varustusta."

      Poista
  12. Pitipä vielä tökätä lusikkani tähänkin kaalikeittoon. Sitten yhteisen popolon helpotukseksi poistun. Sota 1939-40 oli Baltian päällepäsmärien Venäjän ja Saksan vlistä koiratappelua. Espanjan sc sisällissota näytti näiden osapuolten ottelulta enne itse turneeta. Ystävämme George Orwell-Eric Blair on kertonut Espanjasta ja muusta kirjassaan Katalonia, Katalonia, jonka olen lukenut sekä suomeksi että laitoksena nimellä Homenagem de Catalunha. Se on aika vaativa, koska se taistelukuvausten lisäksi kertoi poliittisista liikkeistä.

    Sitten korkeat osapuolet sovelsivat kokemuksiaan ja osaamistaan 1941 alkaneessa oikeassa sodassa. Kenttä vuonna 1939 oli molemmille melko tuttu vieraskenttä: Baltia, johon yhteisymmärryksessä luettiin Suomikin.

    Talvisota oli meille sankaritarina, mutta jatkosota on konstikkaampi.Ja vielä, mikä osa sen suuresta syyllisyyden taakasta oli meidän syyllisyyttämme? Millä muotoa ja miten syvästi esim. Ilmeen kylän asukkaat olivat syyllisi?

    Pitäisikö meidän jälleen sietää Venäjän ja Saksan kaasu- ym kulttuuriyhteistyötä Suomenlahdella? On hyvä tilaisuus sanoa, etteivät kaikki heitä kaipaa.

    Samalla kun lähtevät, voisivat hinata yhden entisen poliitikonkin, ihan sama kumpaan suuntaa.

    Assign: Reijo, se kamala

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "... olen lukenut sekä suomeksi että laitoksena nimellä Homenagem de Catalunha. "

      Siihenhän sopii jatkoksi rykäistä vielä vaikka Saluut aan Catalonië- tai Hyllest til Catalonia-laitokset, niin selviävät politiikan koukerotkin.

      Poista
    2. Koiratappelua? Sekö tarkoittaa siis muka sellaista toimintaa, jossa verihurtat ryhtyvät ensin yhteiseen ryöstöretkeen ja sitten toinen ummistaa silmänsä, kun toinen rakki hyökkää syyttömän kimppuun?

      Poista
  13. "Talvisota oli Neuvostoliitolle ja välillisesti venäläisille vuosisadan suurin möhläys. Toinen näkökulma – se oli kansallinen murhenäytelmä, joka peittyi Hitlerin sodan hirveyksiin."

    Ei talvisota sitä Neuvostoliitolle tai sen kansalaisille ollut. Varsinkaan vaikka heiltä itseltään kysyisit.

    Talvisodassa (30.11.39) oli kysymys Molotov-Ribbentrop -sopimuksen (23.8.39)täytäntöönpanosta sodan keinoin. Tuolla sopimuksella NL ja NS varsinaisesti aloittivat II MS:n Euroopassa (1.9.39).

    Tämän nyky-Venäjä tai paremminkin sen hallinto yrittää visusti unohtaa ja käy herkeämätöntä puppu-propanganda -kampanjaa. Sen vuoksi meillä suomalaisilla ei todellakaan pitäisi olla tarvetta puhua talvisodasta mistään NL:n harkitsemattomana möhläyksenä.

    VastaaPoista
  14. > Talvisota oli kansainvälisesti ainutlaatuinen tapahtuma siksi, ettei kai missään ole koskaan ollut yhtä suurta osaa väestöstä välittömästi sotatoimien kanssa tekemisissä – muistaakseni noin 12 %.

    Huoh. Julmaa tekstiä. Joka tapauksessa sota ja sotatapahtumat ovat määritelmien mukaisia tapahtumia. Aivan varmasti on olemassa määritelmiä, jonka mukaan tämä asia on totuus, en kiistä, mutta toisaalta se on väärin niitä kohtaan, jotka on sodanomaisissa toimissa kansanmurhattu (minä en ainakaan näe näissä eroa vaikkapa neuvostopartisaanien "sotatoimiin" Suomessa). Syitä vihata englantilaisia osa n:

    http://fi.wikipedia.org/wiki/Musta_sota

    > Elokuvissa, joiden väitetään esittävän sotiamme, katsoja ärtyy ensin näyttelijöistä, jotka eivät osaa kävellä saappaissa ja pussihousuissa, ja sen jälkeen hevosten puutteesta.

    No, ärtymyksensä kullakin. Oma ärtymys kaiken yli on, että näyttelijät eivät puhu sitä kieltä (niitä murteita), joita ihmiset puhuvat (puhuivat). Uusissa elokuvissa (noin vuosituhannen vaihteesta asti) on annettu periksi aivan kokonaan. Rukajärven tie noin esimerkkinä tästä. No, se oli aika fantasiaa muutenkin, elokuvana pidin siitä kyllä tavallaan.

    Se, mitä en ymmärrä, on, että olen nähnyt mielipiteitä, että (alkuperäisen) Tuntemattoman kieli (murteet) oli valheellista. Siksi äsken tarkastelin klippejä Youtubesta. Minusta Tuntematon on kieleltään niin tosi kuin suomalainen (fiktio)elokuva koskaan on ollut. Ainoa juttu on, että byrokraatit ja kirjakielisesti puhuvat (armeijan käskytys lähinnä) on mahdollisesti liian kirjakielisiä. Uskon, että tosioloissa ei oltu niin formaaleja.

    > Itse olen valitettavasti niin hullu, että ihailen talvisotaa ja vaalin sen muistoa. Ajattelevana ihmisenä pidän sitä kaikkien aikojen yllätyksiä. Sodan syttyminen, sen vaiheet ja sen äkillinen päättyminen olivat kaikki vaikeasti ennakoitavia asioita.

    Samaa mieltä. Valheellista palvontaa ei tarvita, mutta miksi unohtaa, aliarvioida ja painaa alas tosiasioita (ja kyllä tosiasioita on esimerkiksi vastaus siihen, että mihin Suomi oli talvisodassa syyllinen, olkoon kysymys Suomen poliittisesta/sotilaallisesta johdosta tai yksittäisistä kansalaisista; vastaus ei mihinkään). Ja tästä syystä paskaa sataakin päälle.

    VastaaPoista
  15. Ivan, jonka kämppiksenä vietin kuukauden, kertoi isoisänisän palanneen sodasta, väsyneenä - kotiin kuolemaan. Hänellä on nyt suvussa kulkeva soturin miekka kaapin päällä. Hän ihmetteli Suomen liittoutumista Saksan kanssa. Minulla oli äänikirjana Tuurin Talvisota samaan aikaan kuuntelussa. Olisin melelläni lahjoittanut sen venäjänkielisenä osaksi isoisänisän tarinaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kai kerroit syyn siihen liittoutumiseen?

      PS. Vai oliko niin, että paappa palasi Talvisodasta? Silloinhan liitossa Saksan kanssa oli Neuvostoliitto. Kai sentään sen kerroit?

      Poista
  16. Nämä molemmat lainaukset otettu Annikki Kalelan kirjasta Isäni A. K.Cajander, Kirjayhtymä 1985.

    "Vielä syyskesällä 1939 Aimo Cajander kertoo yrittäneensä painostaa Rytiä, jotta voitaisiin saada huomattavampaa luottoa puolustustarkoituksiin. - Vaikuttaa siltä, ettei Ryti yrittänytkään hankkia lainaa. lainan vastustajiin kuului myös Tanner. Molemmat rahamiehet olivat sangen mielissään siitä, että Suomen talous vaikean pula-ajan jälkeen nyt oli erinomaisessa kunnossa, eivätkä he olleet mitenkään halukkaista heikentämään sitä ottamalla lainoja, ei edes siviilivarastojen hankkimiseen."

    Pitää lainata tämä kirja.

    Muista lähteistä minulle on muodostunut mielikuva, että Hyvillä Veljillä Risto Rydillä ja Väinö Tannerilla oli Roope Ankan kassaholvisyndrooma. Molemmat olivat keskeisiä Suomen Pankin vaikuttajia, jos valtio olisi ostanut aseita ulkomailta, niin valuuttaa olisi virrannut ulos heidän holvistaan.



    VastaaPoista
  17. "Elokuvissa, joiden väitetään esittävän sotiamme..."

    Tuotakoon tässä esille hienoin sotaelokuva eli Pekka Parikan Talvisota, joka kuvaa kohtuullisen hyvin Taipaleenjoen sodankäyntiä.

    VastaaPoista