Keskeinen kysymys

Kolmannesarkin kirjekuori on luultavasti paras kauppalistan tekemiseen. Se on sopivan kankea eikä mene hukkaan, vaikka joutuisi välillä ostoskoriin tavaroiden sekaan.

Kirjastoon ja kirjakauppaan paras on tavalliselle paperille kirjoitettu muistilappu. Kirjastoon lähtiessä on erittäin tärkeää panna lapulle myös himoittujen niteiden kirjastoluokka, ettei joudu laukkaamaan hyllyjen välissä hullun lailla. Kirjastoluokat ovat joskus hiukan omituisia ja välillä mahdottomia arvata. Kirjakauppaan mennessä kannattaa nähdä se vaiva, että kopioi ISBN:n. Myyjänä voi olla joku herttainen hupakko, jolla ei ole aavistustakaan, miten kirjoitetaan Williams tai Carlos.

On sallittua valmistaa kirjastolista kopioimalla suoraan Helmetin kotisivuilta niteiden tiedot Wordin paljaalle arkille ja tulostamalla sitten se. Muistilista on syytä taittaa kahdesti ja panna rintataskuun.

Päähänpistot, esimerkiksi blogissa mainittavat aiheet, edellyttää laajempia valmisteluja. Paras on mennä nöyrästi kirjakauppaan ja ostaa vanhanaikainen repäisykalenteri. Sen voi laittaa voimallisella magneetilla jääkaapin oveen ja opettaa itselleen, että repäisee uuden päivän aina aamukahvia laittaessaan. Mutta eilispäivän liuska on syytä ottaa talteen. Sitä voi käyttää ensin kahvikupin alusena aamun sähköpostia tutkiessaan ja siirtää sitten muistilistaksi.

Repäisykalenterin paperi on huokoista makulatuuria ja liuska on hiukan oudon mallinen. Niinpä jo kirjoituspöytää lähestyessään näkee, että tuossahan se on, satunnaisten muistiinpanojen lista. Omassani lukee S. Alakoski, Svinalängorna. Lukee siinä myös Samsung S27A8507. Mutta Verkkokauppaan ja Ikeaan lähtiessä on aivan välttämätöntä, että muistilapulla on tuote- tai tilausnumero. Niiden mukaan ne pelaavat.

Muistikirja, varsinkin Moleskin, on mainio olemassa, mutta pitäisi olla toinen muistikirja, jossa kerrottaisiin, missä se ensimmäinen on, ja kolmas, jossa selostettaisiin varsinaisen muistikirjan sisältö. Olen itse etsinyt kissojen ja koirien kanssa Espoon sosiaalitoimen (kotisairaanhoito) jonkun edustajan nimeä ja puhelinnumeroa havaitakseni myöhemmin, että se olisi löytynyt Moleskinistä otsikolla ”tärkeitä puhelinnumeroita”.

Merkinnän tai paperin arvioiminen tärkeäksi ja sijoittaminen oikeaan paikkaan on tuhon tie. Olen ennenkin maininnut tässä verkkopäiväkirjassa britti-nobelistista, joka taisi olla fyysikko. Hänellä oli nerokas arkistointijärjestelmä, joka sisälsi arvostellut ja arvostelemattomat tenttivastaukset, shekit, epälineaariset differentiaaliyhtälöt ynnä muuta. Kaikki oli pantu nippuun aikajärjestyksessä, ja kun nipusta oli kasvanut pinkka, joka alkoi horjua, aloitettiin toinen nippu. Niitä oli hänen työhuoneessaan seinävieret täynnä, ja työhuone oli tietysti Cambridgessa. Kun sitten joku tuli käkättämään, että hänen väitöskirjassaan oli sellainen tai tällainen alaviite 12 vuotta sitten, fyysikko sanoi että vai oli, ja kiskaisi väitöskirjan käsikirjoituksen esiin tomukerroksen alta. Näin toimii osuuskauppaväki!

Oivallinen muistilappu on käyntikortti. Monet saavat niitä työpaikoilta mielin määrin. Minulla on lopuksi elämääni HIITin käyntikortteja, joiden osoitteet ja sen sellaiset eivät ole pitäneet paikkaansa viiteen vuoteen, ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston vastaavia painotuotteita, joissa väitetään minun majailevan tietyssä huoneessa jo mainitussa kaupungissa Skinnarilassa.

Mahtaako monikaan käyttää muuta keinoa tärkeimpiin pin-koodeihin? Lompakossa olevan käyntikortin kääntöpuolelle kirjoitetaan ”puh.” ja sitten jokin seksikäs numerosarja, jonka sisään on sekoitettu pin.

Muistikeinoja on monta. Useimmat niistä unohtuvat siinä kuin nelinumeroinen pin-kodikin. Hyvässä lykyssä voi aikansa kokeiltuaan keksiä sellaisen, jonka ehkä muistaa automaatilla tai kassalla, hädissään tai pakkasen jäytämänä. Itse kikka on maailman vanhimpia. Numero = sanan kirjainten lukumäärä. ’Herra Jukka Kemppinen Jorvas’ olisi yhtä kuin 5596. ’Kaivokadun silmä lääkäri asema’ olisi 0 (siis 10) 5 7 5., ’Kirjasto klo 9 – 20’ olisi 8 3 9 2.

Tiedän saavani kommenteissa parempia kikkoja. Toivon ettei kukaan kirjoita pinniä keltaisella liimalapulle. Tietääkseni silloin ei tule korvausta varastetusta kortistakaan. Tietokoneille kelpaa esimerkiksi KAUnummi39d 1ai HELespoo26f. Numerot ja kirjain on omasta tai ´läheisen katuosoitteesta. Itse käytin ennen loppua 11A.