Norri

Tunnen Norrin Matin, joka esitti uutisten mukaan merkittäviä muutoksia oikeudenkäyntijärjestelmään. Arvostan Mattia. Olen joskus hävinnyt hänelle asianajajana pari vaikeaa juttua niin että ammattitaidosta olen selvillä. Henkilönä hän on ylifiksu ja yksinäinen susi. Lisäksi hän on julkaissut hyvin kunnioitettavia suomennoksia (Hayek; Johanneksen evankeliumi).

Ajatus asianosaisille annettavasta oikeudesta nimetä tuomari riita-asiaan ja siihen liittyen bonuspalkoista tuomareille on miettimisen arvoinen.

Osaava oikeusministerimme torjui ajatuksen oikopäätä. Soisin että asiaa mietittäisiin. Tuomioistuimet kieltäytyivät myös perustelemasta päätöksiään vedoten tuomarin riippuvuuteen. Luin eilen Helsingin hovioikeuden verkkosivuilta vaivalloisesti esiin kaivamiani artikkeleita tuomioiden perustelemisesta ja olin hyvilläni. Myös korkeimmalle oikeudelle on vastenmielistä soveltaa etenkin J. Virolaisen ajamaa puolesta- ja vastaan –perustelutapaa (pro et contra). Sehän tarkoittaisi, että tuomarit perustelisivat, miksi hävinneen osapuolen väitteet ja todisteet on hylätty.

Tuomareiden riippumattomuuden suurin uhka on tuomarit.

Vakuutusoikeus pääsi julkisuuteen. Keskustelua on kuvattu epämiellyttäväksi. Hyvä niin. Ratkaisujen perustelut ovat sitä ja tätä. Lisäksi tuomareiden riippumattomuus on siinä määrin turvattu, ettei vakuutusoikeuden – eikä hovioikeuksien – tuomareita löydy verkosta. Valtiokalenteri, josta heidät löytää, maksaa turvalliset 135 euroa, eikä sitä löydä vaivattomasti tavallisista kirjastoista.

Valtiokalenteria ja lakimiesmatrikkelia vertaamalla voisi havaita asian, jota Norri ei iljennyt sanoa. Esimerkiksi remontti- ja rakennusurakkajutut ovat useimmille tuomareille hyvin vaikeita ja aihepiiri täysin outo. Minun ei pidä enää vedota omiin kokemuksiini, koska tuomarin urani loppui 13 vuotta sitten – mutta kyllä kollegat kysyivät minulta, mitä tarkoittaa ”kosteuseristys” rakennusvirheistä puhuttaessa. Eikä vesikatto riitä? Olen myös selittänyt kollegalle, mitä tarkoittaa debet ja mitä kredit ja mikä on ”tase”, jollainen on esitettävä mm. yrityssaneerauksen yhteydessä. Korkeimmassa oikeudessa arvostettu oikeusneuvos kysyi kummastuneena, mikä se on se sellainen grynderi, josta esittelijä puhuu. (Tuossa vaiheessa tämä sana esiintyi jo ainakin yhden oikeustieteellisen väitöskirjan otsikossa.)

Oikeusministerin empimisen voisi sivuuttaa vaatimalla käräjä- ja hovioikeuksiin espressojaostoja, joille tuomari saisi hakeutua vapaaehtoisesti ansaitsemaan esimerkiksi kaksinkertaista palkkaa. Ja saman olisi nimenomaan koskettava notaareja ja esittelijöitä.

Vastustus on oleva kova. Toinen puoli esim. hovioikeuksien presidenteistä ja jääräpäisimmistä jäsenistä pitää kynsin hampain kiinni bagatellijutuista (merkitykseltään vähäpätöisistä asioista). Erilaisiin siivilöintimenettelyihin on käytetty aikaa ja vaivaa, hyvin laihoin tuloksin.

Niinpä esimerkiksi patenttijutuissa väliaikaiskielto on jo muuttunut tavoitteeksi. Kiellon voi saada heti, ja sen voimassa ollessa vastapuoli voi muuttua kumman  yhteistyöhaluiseksi niin että iso oikeudenkäynti vältetään.

Välimiesoikeuksista ja muista sivutoimista on turha puhua tässä yhteydessä. Ei niissä kuulemma istu kuin muutama virkatuomari. Itse en ole ollut koskaan välimiehenä.

Olisi myös oltava rohkeutta siirtää lapsen huoltoa ja tapaamista koskevat asiat enimmäkseen pois tuomioistumista. Ne ovat juttuja, joissa hitaus aiheuttaa tuntuvaa vahinkoa lapselle, josta riidellään. Eikä tuomareiden sosiaalinen asiantuntemus liioin välttämättä riitä.

Rikosasioista muuten uudistan ennenkin esittämäni ajatuksen. Tuomareille hyvin työläät tavanomaisten nakkimakkaran varkaiden jutut ja esimerkiksi selvät ja tunnustetut rattijuoppoudet voisi hoitaa tanssipaikkojen tapaan: rangaistusajan kestävä leima kämmenselkään.

Espressojaosto voisi istua paikallisessa R-kioskissa tai marketissa. Kymenlaaksossa jotain tällaista lienee kokeiltukin hyvin tuloksin.