3. huhtikuuta 2012

Nielaistu puhe


Eilen oli niin muuta mielessä, että keskustapuolueen silmäntekevien puheet jäivät toisen korvan tiedoiksi. Olen nyt oikaissut asian ja perehtynyt lehtien avulla siihen, mitä Kiviniemi sanoi ja mitä Väyrynen ja Pekkarinen siihen.

Pelkästä ystävällisyydestä kirjoitin lyhyen puheen, joka Kiviniemen olisi pitänyt esittää. Siinä olisi hoideltu Väyrynen ja Pekkarinen yksin tein. Näin:

”Olen päättänyt jättää puolueen puheenjohtajan tehtävän. En asetu ehdolle.

Olen kasvanut ajatukseen, että suurinta kaikista on palvella maataan. Demokraattisessa järjestelmässämme se tarkoitta virkamiehen uraa tai politiikkaa. Minusta tuli poliitikko, eikä puolue ollut minulle valinta. Se oli itsestään selvä. Uskon ravinnon tuottamiseen ja uskon henkisen ravinnon tuottamiseen.

Keskustalaisen ja poliitikon yhdistäminen tuo useimmille mieleen Urho Kekkosen. Minun mieleeni tulee ensimmäisenä Kyösti Kallio, maalainen ja talonpoika, puhemies ja pääministeri ja sitten tasavallan presidentti, joka ankarana aikana antoi kaikkensa maalleen, mutta havaitsi, että joku toinen jaksaisi enemmän, ja väistyi tehtävästään kotiin enää ehtimättä.

On turha väittää, ettei puolueemme olisi saanut omaa osaansa vaikeuksista. Politiikka on inhimillistä toimintaa. Se tarkoittaa, etteivät asiat tahdo aina sujua nuottien mukaan ja että tulos voi olla toinen kuin tarkoitus.

Tukeutuen vielä enemmän Kallioon kuin Santeri Alkioon, joka saattoi olla välillä enemmän aatteen kuin toiminnan mies, rohkenen sanoa, otettuani itse ratkaisevan askeleen, ettei sellainen henkilö ole ihanteellinen puolueemme johtoon, joka ilmoittaa itse olevansa kaikin puolin paras. Sen asian arvioiminen on meillä ollut vanhastaan äänestäjien asia, ei ehdokkaan.

Jatkaisin sanomalla, ettei alimittaiseksi osoittautuu sellainenkaan poliitikko, jonka periaatteet ja toimintaa ja moraali jäävät erilaisten käytännön järjestelyjen, edun valvonnan ja vahtimisen peittoon, jos niitä lieneekään.

Älä mieti, mitä suomalaiset voivat antaa sinulle. Voit päätyä laskemaan rahaa ja aineellisia etuja. Kysy mitä sinä itse voit antaa suomalaisille.

Minä kuljen tästä eteenpäin seuraten tähteäni. Toimin kansanedustajana. Se tarkoittaa kirjaimellisesti, että edustan kansaa. Viime aikojen myrskyissä vakuutuin – kuten muuten teki edeltäjänikin – että päämääriemme ja arvojemme toteuttajaa on kysyttävä kannattajiltamme. Vastaus on oikea, ellen itse ole ehdolla. Historia on minut jo punninnut.

Suomalaiset ja keskustalaiset eivät ole sama asia. Puolueemme, jonka edun asetan empimättä oman etuni edelle, on mielestäni toiminut Suomen kansan parhaaksi yli sata vuotta. Joskus se on tarkoittanut kiirehtimistä yleisen mielipiteen edelle, joskus tarttumista jarruliinoihin, jottei painava kuorma murskaisi vetäjiään. Äärioikeisto ja äärivasemmisto ovat itse tuhonnet itsensä. Kun edistyksen ja empimisen rajaviivat ovat nykyisin siirtyneet puolueiden sisään, meidän reseptimme on osoittautunut hyväksi. Se on niin hyvä, että suosiomme kärsii toisten helpolla saavuttamista poliittisista voitoista. Kokemuksen mukaan ne myös menetetään yhtä helposti.

Mutta maa on ikuinen ja maata ja metsää viljelevä ihminen löytäätasapainon.  Hän kokee ytimissään, ettei maata voi käskeä eikä metsää komentaa.

Kolmatta tuhatta vuotta sitten suuret valtionrakentajat roomalaiset kutsuivat tuhon aikaan komentajikseen kyntömiehiä. Suomessa me jouduimme selvittämään, että muokkaus sujuu myös naiselta, vaikka se on raskasta ja taitoa vaativaa työtä.

Emme avaa yhtä vakoa kerrallaan, kuten isosieni aikaan. Vakoja syntyy rinnakkain, ja ne odottavat siementä. Siemen on kansa, kyntömiehiä olemme me. Kuka kyntöä johtaa? Ei maamies kysele eikä edes siedä työlleen johtajaa, mutta toiminta on oleva järkiperäistä. Minä siirryn nyt auran kurkeen. Kannattajamme valitsevan työlleni jatkajan, ja se valinta on hyvä."

42 kommenttia:

  1. Kaikki muu on turhaa, paitsi maanviljely.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tähän löytyy Raamattuakin (vanha käännös): "Maanviljelys on paras kaikista.", "Sen pällä on kuningas maakunnassa, että kedot kynnettäisiin.".

      Poista
  2. Noin olisi puhunut Sylvi Saimo, Maalaisliitto, ääni väristen.Mutta Mari Kiviniemi on city-kepulainen.

    VastaaPoista
  3. Yli-ihmisenä puhuttua, vastenmieliseltä kuulostavaa.

    VastaaPoista
  4. Lurpahtelivatko professorin silmät aika ajoin väsymyksestä kiinni vai oliko kysymys tunnekuohusta, mutta tässä kirjoituksessa on liikaa virheitä. Ei tarvitse välttämättä harrastaa yön yli nukkumista, mutta lasillinen portviiniä (kahvin kanssa tai ilman; riippuu väsymyksen asteesta) olisi varmaan tehnyt hyvää ennen tekstin vielä kerran läpi silmäilemistä ja send-nappulan painamista.

    En ole aikoihin niin nauranut kuin jokin aika sitten tv-keskustelua seuratessani. Suomalaisen rehellisen miehen prototyyppi Ilkka Kanerva kiivaili katsojille ja keskustelijoille, että Stefan Wallin on kunnian mies. Näin sanoo siis mies, joka itse on poliisitutkinnassa korruptioepäilysten vuoksi ja joka vielä ei ole poliisitutkinnassa pedofilian vuoksi. Ehkä ei koskaan joudukaan, sillä rikoksilla on vanhenemisaikansa. Taitaa henkirikos olla ainoa, joka ei vanhene koskaan. Eivätkä vanhat pykälät tunne esim. tekstiviestittelyä.

    Wallinin "rikos" ei ollut Dragsvikin tai suomenruotsalaisten oikeuksien puolustaminen, ei sinne päinkään. Olisi ollut kummallista, jos hän ei olisi puolustanut omaa taustaryhmäänsä suomenruotsalaisia. Asia sinänsä on päivänselvä ja jo perustuslaissa kiinni muurattu.

    Stefan Wallin valehteli ylimielisesti ja röyhkeästi kaikille ja kaikkialla, että Dragsvikin varuskunnan säilyttämiseen on olemassa vain ja ainoastaan sotilaalliset perusteet. Tämä on loukkaus myös sotilaita kohtaan. Nykyään puolustusvoimissa on huomattava joukko ajattelemaan kykenevää ja monipuolisesti koulutettua väkeä, joka tekee työtään suurella sydämellä ja hyvällä ymmärryksellä maailman menosta. On mahtanut pääministeri Katainen kiristellä hampaitaan, kun hänelle on selvinnyt, että hän on tehnyt itsestään naurunalaisen eduskunnan suuressa salissa väittäessään, että hallitus ei ole millään muotoa koskenut pääesikunnan esitykseen varuskuntien lakkautuksesta. Presidentti Halosen todistelut taas ovat suoranainen loukkaus, ellei peräti provokaatio.

    Sitten kun käry kävi, niin Wallin valitsi täysin väärän taktiikan käydessään raivoisaan vastahyökkäykseen. Fiksuinta olisi ollut nöyrästi tunnustaa kaikki heti ja pyytää oikeasti ja konstailematta anteeksi. Yleensä tällöin Suomen kansa antaa anteeksi ja elämä jatkuu. Mutta tässäkin kohtaa piti jatkaa uhmakkaasti ja ylimielisesti. Saaga sitten loppui eroilmoitukseen.

    Joskus vuosien päästä saanemme tietää, kellä kaikilla rkp:n taustavaikuttajilla hermot pettivät. Joka tapauksessa on varmaa, että Stefan Wallin sai jostain hyviä neuvoja. Jopa niin hyviä, että kannatti luopua rkp:n puheenjohtajuudesta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä Katainen isossa salissa "absoluuttista totuutta" julistaessaan hyvin tiesi, missä mennään. Muuta ei yleisen elämänkokemuksen perusteella voi ajatella. Dragsvik oli käsitelty jo hallitusta muodostettaessa ja se, että näin oli myös poliittisesti ohjattu, ei voinut olla Kataiselle yllätys. PM ei voi olla tämän luokan asioista noin pimennossa.

      Poista
    2. Naulan kantaan kirjoitti res. kapt.!
      Minua huvitti suuresti, miten lämpimästi blogistimme ihaili Ilkka Kanervan ko. tv-esiintymistä.

      Poista
  5. Kemppisen suuhun sopisi myös kIviniemen lupaus Wallinille olla flirttailematta muiden kanssa, vaikka sitten vaalitappion uhalla.

    VastaaPoista
  6. Suomen luokkasota niminen paksu kirja osui silmiini Runeberginkadun divarin ikkunasta kun rohkenin fillarilla sen eteen autojen ulvoessa ja pölypilvettäessä tajua kankaalle.Pitää poiketa hakemaan se. Varmasti on tallella.Kuka nyt mitään asiaa lukisi? Näin muuten tuoretta luokkasotaa Lahdessa viime pyhänä Vanha Juko teatterissa. 3 t 10 m eli siis yhdessä näytelmässä kaksi nykyKansallisen mittaa. Ja mikä meno,mikä elo,mikä taju ! Käsittämättömän luja todellisuuden sylipainiote. Virkavaltion terrorisoidessa kansalaisiaan parasta mitä Mari Kiviniemi voi tehdä, on irrottaa kahvasta.

    Muitakin sotia on meneillään, entisiäkin kuten tuo kokardisota. Ilman Kyösti Kallion maareforminimeä (kuin asuttaja Vennamo myöhemin) , KA Fagerholmin kansaneläkelaitositua ja Kekkosen vääntöä anti-demokraatteja (IKL) vastaan kommunistilaeilla ja ilman Tannerin praktillisuutta eli idealismia panna vähät rahat arjen kohentamiseen , ei mitään puolustettavaa olisi ollut. Nyt juuri ja juuri kerkisi jokin toivekuva päästä mielet sotkemaan. Terijoen gallupit olivat kolme neljä vuotta vanhat, tykkääprosentit muuttuvat äkkiäkin. Vielä siitä Alkiosta. Santeri Alkio välitti pakkoruot… varusmiespalveluksen kauhuista Pohjanmaan äitien suulla, kuinka heränneitten kotien pojat oppivat rumille tavoille ja karkeiksi varuskunnissa,ainakin suomenkiellä. Siksi toiseksi Alkio kielii kuinka Häijyt ajoivat häätämään ulosmittaajia kylien velallisten niskoilta ja jättämään ikiaikaisen kunniasanan mukaisesti vahvempien talojen saamiskirjat arkkuihin. Ja vartoomaan kohtaloiden vaihtumista. Ne vaihtuvat elleivät vallesmannit hosuisi. Siitä oli väitös siellä Juha Luukkasen teatterissakin Lahdessa.
    Jukka Sjöstedt

    VastaaPoista
  7. Laaninen soittaa puoluetoimistosta pian! Taman kirjoittajalle olis toita!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siinä tapauksessa myös puoluesihteeri on syytä vaihtaa. Tosin hyviä syitä puoluesihteerin vaihtamiselle on muitakin. Esimerkiksi, Keskustan jäsenviestinnän täydellinen romahtaminen. Kun tällä palstalla sivutaan esteellisyyskysymyksiä, niin heitetään yksi. Timo Laaninen on virkavapaa Suomenmaan päätoimittaja, Keskusta ohjaa rahaa vuodessa yli kaksi miljoonaa euroa Suomenmaan kustantajalle, Joutsen Medialle. Tällä rahalla leviää Keskustan sanaa noin kymmenen tuhannen aviisin verran lähinnä Oulun vaalipiirissä. Olisiko Timo Laaninen esteellinen asiassa, tai ainakin hänelle voi olla ylivoimaisen vaikeata lopettaa Suomenmaan tukeminen.
      Noista runsaasta kahdesta miljoonasta eurosta per vuosi menee valtaosa kaminaan, jos asiaa katsotaan koko Keskustan jäsenkentän perunakellarista.

      Poista
    2. KesKustan puoluesihteeri Laaninen luokitteli puoli miljoona suomalaista kaljakuppiloitten istujoiksi! Alkion avullapa tietenkin!

      Suomenmaa -lehdessä 26.5.2011, sivulla 3, vanha KesKusta-jäärä Timo Laaninen hehkuttaa kuinka olisi otettava "Alkiosta eväitä aatekeskustelulle". Jo etusivun juttuvinkki lupaa herkullista antia tulevasta: "Alkion perinnössä monta aarretta". Puoluesihteeri Timo Laaninen esittää sivun 3 jutussa kuinka Alkion teoksissa riittää aihetta useisiin väitöskirjoihin. Omana kokemuksenaan Alkion tuotannosta hän vetää esiin mm. nuorena lukemansa Puukkojunkkarit. Alkio omasi Laanisen mukaan jopa tulevaisuuteen näkijän kykyjä kun tuli kuvanneeksi tyypillisen perussuomalaisten prototyypin näin: "Alkio tuli piirtäneeksi yhteiskunnasta syrjäytyneen nuoren miehen muotokuvan tarkasti. Se sopisi täydellisesti myös lähiön kaljakuppilassa istuvan, ulkomaalaisia karsastavan ja perussuomalaisia äänestävän nuoren miehen kuvaksi." Tällä kommentilla KeKustan puoluesihteeri Laaninen luokittelee puoli miljoona suomalaista kaljakuppiloitten istujoiksi!

      Poista
  8. Ylevää puhetta, joka varmasti uppoaisi agraaripuolueen ytimeen. Sellaisen miehen tai naisen olisin valmis valitsemaan puolueen johtoon, joka pitää auransa niin hyvässä kunnossa kuin ovat kuvan kolmisiipiset.

    VastaaPoista
  9. 7-

    (Etäisyys kaupunkilaisvirkamiehen maailmasta puheena olevaan todellisuuteen lienee sittenkin liian pitkä ? Vrt. cityvihreät ja oikeasti luonnon kanssa ja luonnosta elävät.)

    VastaaPoista
  10. Suomessa politiikassa puhutaan jatkuvasti innovaatioiden kehittämisestä ja yhteiskunnallisista uudistuksista vaikkapa kuntauudistuksesta. Tosiasia on kuitenkin se, että Suomi ja vallassaoleminen on vain ja ainoastaan omien olemassaolevien privilegioiden ylläpitämistä. Irvokas oli perustuslain lauselma työvoiman suojelusta. Ihme, että joku työtön viitsii tässä maassa etsiä työpaikkaa. Kaikkialla organisaatioiden vallankäyttäjät vain katsoo omaan napaansa. Työttömiä kehotetaan yrittäjyyteen samalla kun yritysjohtajat käyttävät ainoana kehitysoppinaan ihmisten ja tuotekehittäjien saneeraamista. Kukaan pörssiyhtiön johtaja ei ole juurikaan sitoutunut uusien tuotannonalojen kehittämiseen vaan tärkeintä tuntuu olevan vanhojen rönsyjen poismyynti kunnes jäljellä ei olekaan enää mitään koko organisaatioista. Metsäteollisuudessa tämä näkyy selvimmin mutta ei kyllä Nokiakaan vaikuta kovin kehityshakuiselta. Salonseutu vaan säppiin ja ruumisarkkuun vaikka paikkakunta vilisee ammattitaitoa. Irvokasta niin irvokasta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olemme halunneet globalisaatiota, emme impivaaraa. Ja olemme hyötyneet siitä. Nyt vain on niin, että vaikka Salossa on paljon osaamista, sitä samaa ja ehkä tulosnälkäisempää osaamista saa Kiinasta ja Intiasta halvemmalla.

      Miksi joku tuhoaisi oman kilpailukykynsä ostamalla kalliilla sitä, mitä saa halvemmallakin ? Nokia nyt ainakaan, joka Nokia on siirtynyt kisaamaan kaukoidän valmistajien kanssa bulkkiosastolle.

      Poista
    2. Niin, ei se ammattitaito yksin riita yrittajyyteen ja businekseen. --
      Niin on aina ollut ja ...

      Poista
    3. Nokian Salon kuvioilla ei ole mitään tekemistä halpuuden tai kalliuden kanssa. Valmistuskustannukset, joista palkat vain pieni osa, on lähes merkityksetön koneiston kokonaiskustannusten kannalta. Salo on halpatuotantoa, siinä kuin Kiina ja Vietnam.

      Poista
  11. Jotenkin vaan ihmettelen, et mistä nää herrat saa elatuksensa sitten kun kaikki on myyty; eihän ne ny omaa hautaansa kaiva kai? Jostainhan ne verorahat heidän elättämiseen pitää nyhtää, mut jos kansalla ei oo töitä, niin mistä ne tulee ne rahat sit?

    Kaikki herrat ja narrit ei oo muutaku avustuksilla eläviä parasiittejä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tyollisyystilanne on talla hetkella Suomessa erittain hyva verrattuna muuhun Eurooppaan. Ja herroja ja narreja lienee enmman kuin koskaan.--
      Onkohan Espanjassa liian nvahan herroja ja narreja?

      Poista
  12. Kiviniemen olisi pitänyt lausua seuraavaa lyhyen uransa perusteeksi,

    Hyvät kansalaiset

    Sanon tämän lyhyesti. Tässä kävi näin,

    1: P-Q4, Kt-KB3
    2: Kt-Q2, P-K4
    3: P P, Kt-Kt5
    4: P-K6, Kt-K6/

    Jos olisin jatkanut uraani, olisi siirto Q-KR5 päätynyt shakkimattiin tai sitten kuningattaren menetykseen. Kiitos kaikesta, kuningatar poistuu nyt.
    Viimeisissä sanoissani haluan muistella Suomen eduskunnan ensimmäistä ikäpuhemiestä Iisakki Hoikkaa joka vuonna 1907 perusteli aloitettaan seuraavin sanoin:
    "Olen sitä mieltä, että Suomen ensimmäinen, yleisillä vaaleilla valittu eduskunta kauniilla tavalla piirtäisi nimensä historian lehdille, jos se pysyväksi muistomerkikseen pystyttäisi houruinhuonelaitoksen Rovaniemelle".

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suomennetaan JarMom alkuruno.
      1. d4 Rf6
      2. Rd2 e5
      3. dxe5 Rg4
      4. e6 Re3
      Duoda, duoda, jos valkea lyö ratsun 5. fxe3, niin Dh4+, ei ole matti, koska valkea voi pelata 6. g3.
      Tosin P-KB3, eli sotilas uhkaa ratsua siirrolla 4. f3, johtaa daamin pussittamiseen siirrolla 4.. Re3.

      Poista
    2. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

      Poista
    3. :) Eli koska daami on pussitettu, niin jatkaisitko siinä tilanteessa Keskustan puheenjohtajana?
      Hmmmm. Kyllä edelleenkin sain vaihtoehdoiksi joko shakkimatin tai kuningattaren menetyksen. Ja ihan oikealla atk-tietokoneella nuo siirrot tein:)
      Siis 5. siirto olisi johtanut joko Q-KR5 shakkimattiin tai sitten kuningattaren menetykseen. Siksi Kiviniemi luovutti pelin.

      Poista
  13. Arvon dosentti käsittelee hämmästyttävän perehtyneeltä vaikuttavasti keskustalaisia tuntoja. Vaikka tämä puhe on fiktiivinen, Maalaisliitossa perinne on tuttu: Urho Kekkonen kirjoitti tammikuussa 1952 pääministerinä puheen, jossa hän ehdotti pohjoismaista puolustusliittoa. Kun Kekkonen joutui sairaalaan suolisolmun/sappikivien vuoksi, puhe jäi pitämättä ja se sai nimen pyjamantaskupuhe. Teksti julkaistiin Maakansassa haastattelun muodossa, ja siitähän sosiaalidemokraatit repivät jälleen kerran pelihousunsa. Ideassa ei ollut tietenkään mitään vikaa, mutta Kekkonen ei ollut kysynyt hallituskumppaneiltaan lupaa ajatuksen esittämiseen, ja se on Suomessa aina majesteettirikos. Tämä vertautuu Vanhasen ensimmäisen hallituksen aikaan, jolloin SDP:n Pia Viitanen tuli ihan televisioon saakka syyttämään joitakin keskustalaisia: ”Minä näin teidän juttelevan kokoomuslaisten kanssa. Taatusti keskustelitte porvarihallituksen teosta.” Anna mun kaikki kestää! Viitasen mielestä SDP:ltä on edelleen kysyttävä lupa kaikkeen Suomessa käytävään keskusteluun.
    Henkilövalinnat herättävät aina ne, jotka vielä jaksavat osallistua järjestötoimintaan. Korsimon verkosto on aikaa kuollut ja kuopattu, eikä sitä tee sen elävämmäksi se, että muissa puolueissa ei jakseta senkään vertaa, vaan peli käydään mediassa kilpailukyvyn ja suurpääoman ehdoilla. Ns. kenttäväellä ei ole todellisiin asiaratkaisuihin hitusenkaan mahdollisuutta vaikuttaa.
    Olin Keskustan jäsen 43 vuotta, militanttijäsenkin nuorena. Hyvin pitkään 70-luvulla meitä elähdytti hanke Virolaisen syrjäyttämisestä puheenjohtajan paikalta. Tämä onnistui sitten, kun Virolainen oli riittävän turmeltunut itsevaltaisissa ratkaisuissaan (ja seurusteli virallisessa avioliitossa ollessaan Kyllikki Stenrosin kanssa). Turun puoluekokouksessa 1980 Paavo Väyrynen valittiin 33-vuotiaana puheenjohtajaksi. Jälkiviisaana voi kyllä todeta Virolaisen osanneen politiikan paremmin: Hän kiitti ja palkitsi kannattajansa ja muisti vielä kerrasta jokaisen nimen. Väyrysen mielestä hänen oma nousunsa on pelkästään Paavo Väyrysen ansiota, kaikki muut ovat lähinnä astinlautoja. Mutta hän oli oikean ikäinen vuonna 1980. Miten kukaan voi kuvitella, että aina kiivaammaksi muuttuvaa politiikkaa voisi johtaa kansaneläkeikäinen?
    Juuri Väyrysen valinta presidenttiehdokkaaksi erotti minut Keskustasta 2011. Väyrynen on täsmälleen oikeassa siinä, että Koiviston toiminta Holkerin hallituksen muodostamisessa oli vielä kierompaa kuin kassakaappisopimuksen tehneiden porvarijohtajien, sekä siinä, että Koiviston-Kullbergin toiminta markan arvon suhteen suisti Suomen paljon syvempään lamaan 1991 kuin muuten olisi tapahtunut. Mutta tämä menneisyys ei tee hänestä tulevaisuuden vetovoimaista poliittista johtajaa. On eri asia kulkea – sinänsä kunnioitettava – vaalikierros presidenttiehdokkaana ja vetää vanhoja ääniä takaisin, ääniä, joilla eduskuntavaalien jytky aiheutettiin. (Ja tässä Paavo Lipponen oli vielä enemmän ulkona todellisuudesta kuin Väyrynen). Ja toinen asia on johtaa mikä tahansa puolue vaalivoittoon 2015 sekä siirtyä sen jälkeen pääministeriksi. Mari Kiviniemi ei ole koskaan ollut radikaali. Sen sijaan hän on täyttänyt eurooppalaisen yhteisön pääministerin vaatimukset varsin hyvin. Pieni moka sisältyi hänen muutoin hyvään saksankieleensä Merkelin luona: ”Es ist ja gut, wenn man auf Deutsch miteinander unterhalten können.” (Olen minäkin ollut vaihto-oppilaana Hessenissä ja tiedän, että man-passiivin yhteydessä käytetään yksikköä). Lystikästä oli, kun samat konservatiiviaktiivit, jotka Joensuun puoluekokouksessa 2008 tylysti pudottivat hänet puolueen puheenjohtajistosta, suitsuttivat häntä ennen vuoden 2011 eduskuntavaaleja. Mutta sellaistahan poliittinen toiminta on: Matto alta ja puukolla selkään heti, kun tilaisuus tarjoutuu. Armoa ei anneta eikä sitä pyydetä, vaikka kaikki verhoillaan nykyisin niin korrektiksi.
    Taitaa olla turha toivoa politiikkaa takaisin politiikkaan. No, mennään sitten hissun kissun, mutta ei sosialismiin Sorsan sanoin, vaan entistä kovempaan markkinatalouteen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onpas hyva juttu! Kiitos vaan!

      Poista
    2. Kato, Paimjom poikka!
      Kempin blogi on Sinulle oikea paikka. En ennen ole tavannut. Täällä se "tietämys tiivistyy". Onkos tietoa pettikö Kepu(ml.) kera Kerenskin myös v.-17 vaaleissa?
      pekka s-to.

      Poista
    3. Tervehdys, Regissor Magnificus! Olen kyllä aiemminkin yrittänyt lisätä Kemppisen tietoa Venäjästä, koska hän muutamien muiden tapaan ylpeilee siitä tietämättömyydellään. Luin toki selostuksen Pietarin-matkastasi Dostojevskin hengessä, mikä oli mielestäni oikein aistittu. Pidän tästä blogista, koska täällä saa olla reilusti arrogantti ja tykätä itsestään, mitä me kuitenkin joka tapauksessa teemme.
      Mitä tulee vuoden 1917 vaaleihin (näen oikeasti Sinun kysyneen kieli poskessa), ensin keisari ja sitten väliaikainen hallitus tapasivat hajottaa Suomen eduskunnan joka vuosi, koska se oli vaarallinen Venäjän yhtenäisyydelle. Moshe Lewin toteaa kirjassaan ”Neuvostoliiton vuosisata” vuoden 1917 olleen Venäjällä niin sekava, että valta ei ollut oikeastaan kellään. Duuma kiisteli vähäpätöisistä sanamuodoista ja niin bolshevikit pääsivät vahvistumaan ja kaappaamaan vihdoin marraskuun alussa vallan. Kerenskillä oli todennäköisesti huoli enemmänkin oman henkiriepunsa säilymisestä kuin Suomen maalaisliiton menestyksestä, ja hän pääsi pakenemaan ennen kuin ”lopullinen parturointi” toteutettiin. Maalaisliitto voitti seitsemän paikkaa, mutta en usko sen johtuneen samankaltaisesta syystä kuin 2003, jolloin Keskusta voitti vaatimalla Lipposta selittämään, oliko tämä sitonut Bushin rukousaamiaisella Suomen tukemaan USA:n hyökkäystä Irakiin. Tätä ei SDP antanut anteeksi (”Kansa äänesti väärin”) ja Jäätteenmäki savustettiin pois pääministerin paikalta. Lohdutukseksi hänet valittiin Europarlamenttiin suurimmalla äänimäärällä.
      Pertti Paasion tokaisu ”Kepu pettää aina” on muodostunut lentäväksi lauseeksi, vaikka eihän se tietenkään petä sen enempää kuin muutkaan. Pidän täytenä petoksena sitä, ettei SDP antanut VM:n virkamiesten kertoa ennen vuoden 1991 vaaleja Suomen talouden tilan todellisuutta. Tämä tehtiin vain SDP:n kannatuksen ylläpitämiseksi. Jos tilanne olisi tuotu julki, Keskustan veret seisauttava vaalivoitto olisi ollut vielä suurempi.

      Poista
  14. Kyntäjien tupailtojen ja Koivun ja tähden hengessä: tuli oikein nostalginen olo.

    VastaaPoista
  15. Kelpo vanhanajan poliittinen puhe. Tuollaisia isäni kirjoitteli.

    Ainoa isompi kauneusvirhe on tuo "alimittainen". Kyllähän me kaikki tiedämme, millainen tenho on koolla ja komeudella johtajia valitessa, mutta ei se perusteena silti ole sen oikeampi kuin erottelu muidenkaan fyysisten ominaisuuksien mukaan, esim. sukupuolen tai ihonvärin.

    Toinen asia tietysti on, että jos syvällä sisimmässämme kuitenkin kaikki tiedämme, että niillä on merkitystä!? En haluaisi tähän uskoa, mutta olenhan ennenkin ollut täällä(kin) väärässä.

    VastaaPoista
  16. Olisi hyvä, että Wallin ja Kiviniemi eivät olisi maamme johtotehtävissä ulkopoliittisen kriisin aikana. Heiltä puuttuu paineensietokyky kuten suurimmalta osalta suomalaisia. Politikan ja talouselämän johtotehtävissä sitä tarvitaan mutta kyseessä lienee hupeneva luonnonvara.

    VastaaPoista
  17. Bravo!

    Kyllä JK pitäisi värvätä pääministerin/tasavallan presidentin puheiden haamukirjoittajaksi niin saataisiin Ryti/Churchill/J F Kennedy tyylistä retoriikka!

    Mahtaisi vaan mennä äänestäjänkunnan suurimmalta, erityisesti nuoremmalta osalta yli hilseen.

    VastaaPoista
  18. Hyvän eropuheen Kemppinen kirjoitti Mari Kiviniemelle.

    Mutta sopiiko se Kiviniemen suuhun luontevasti?

    Ei oikein taida sopia.

    Suorastaan nolosti Kiviniemi kampitteli ensin sekä Väyrystä että Pekkarista ja joutui lopulta itse väistymään.

    Väyrysen omakehu maistuu mukavalta ja oikein luontevalta. Parasta Paavo Väyrysessä on se, että hän osaa asiat. Aina ei tietenkään Paavon kanssa voi kaikissa asioissa olla samaa mieltä, mutta eihän meistä kukaan ole täydellinen. Paavo on saanut politiikan kentillä niin monta kertaa turpiinsa, että mies on jalostunut oppinut sentään jotain.

    VastaaPoista
  19. Puhe, jota ei sitten kuitenkaan pidetty:

    Sisaret ja veljet keskusta-aatteessa! Olen politikoinut monilla tantereilla, mutta enpä ole missään nähnyt kaltaisianne kusipäitä. Pikkusieluisia selkäänpuukottajia löytyy yhtä hyvin Lapin perukoilta kuin pääkaupungin vilinästäkin. Olen yhtä pettynyt Keminmaan munasarjoillepotkijoihin kuin Kauhavan perseelletaputtajiinkin. Jos sanon, että vihaan teitä kaikkia, käytän vielä lievää kieltä. Sen, mitä sydämessäni tunnen, jätän, saatana vieköön sanomatta, ettei kukaan teistä reikäpäistä tee kantelua vihapuheesta sille Hillmannille vai mikä se autokauppias nyt olikaan.
    Tämä akka lähtee nyt ja turha on pyydellä takaisin. Voi jumaliuta, miten on mukava herätä huomisaamuna ja muistaa, ettei ensi puoluekokouksen jälkeen tarvitse katsella tyhmiä pallinaamojanne. Tapelkaa nyt jakkarastani oikein veriin saakka, te maaseudun omaan kaivoon kusijat ja citykepulaiset motherfuckerit. Voitte olla varmoja, että nauran kotona television ääressä kun näen Paavon itkevän tappiotaan ja Maurin murtuvan puolueen akkavallan kourissa. Jääkää hyvästi, en teitä kaipaa, sen voin vakuuttaa.

    VastaaPoista
  20. Todennäköisesti nuokkuisin puolessavälissä tätä puhetta. Mielestäni Marin toteamus "Tämä naamalla..." oli sopivan sarkastinen. Hurttia huumoria tai sarkasmia olisi valitettavasti tarvittu jo pari vuotta sitten.

    Nyt Kiviniemi jatkoi liian lähellä Matti "Forrest Gump" Vanhasen linjaa, eli puheet olivat tasoa kalkki- ja sementtipuheita.
    Torkin Puhevalta-kirjassa on kolmen Keskustan puheenjohtajan puhenäytteet. Matti Vanhanen edustaa täydellistä katastrofia, eli kuinka puheita ei pidetä. Paavo Väyrysen painettu näyte on tyyliä "Minä, minä". Tammivaaleissa Väbä näkyi pääsevän tilapäisesti eroon tästä vaivasta, mutta nyt "Minä, minä" puskee taas etualalle. Esko Ahon pehmeän ohjauksen puoluekokouspuhe on taas Torkilla malliesimerkkinä hyvästä puheesta.

    Kun tuossa nyt mainitaan Santeri Alkio, niin pian ilmestyy Kari Hokkasen toimittamat Santeri Alkion päiväkirjat, kolmena osana, Hokkasen tyylin tuntien, kolmena tiiliskivenä.

    Ennakkopalana Hokkanen taisi mainita Alkion kirjoittaneen suuresta sotaherrasta: Se ryssä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä puhe saattaa paperilla tuntua vaatimattomalta.

      Mutta kun puheen pitäjä elävöittää tekstin omalla äänellään ja innostuksellaan, niin vaatimattomalta näyttävä teksti herääkin henkiin aivan ihmeellisellä tavalla.

      Poista
    2. Martti Ahdin kirjassa, Ryssänvihassa, kerrotaan Santeri Alkiosta sellaisia asioita mitä hänestä ei yleisesti tiedetä. Kaila sai Alkion kiihotettua hyvin ankaraksi ryssänupseerien vihaajaksi, oikein nro 1, ja Alkio saikin paljon "aikaan" sillä saralla. Aika radikaali tuntuu olleen 1918 tapahtumien aikaan. Elmo E. Kailasta Kekkonen käytti nimeä "oikea Kaila".

      Martti Ahti: Ryssänvihassa Elmo Kaila. Aktivistin, asevoimien harmaan eminenssin ja Akateemisen Karjala-Seuran johtajan elämäkerta 1988-1935. WSOY, Porvoo 1999. 554 s.

      Tässä oman aikansa KePulaisuuttaa äärimilleen vietynä: Santeri Alkion kannatti Pietarin hävitystä maan tasalle! Santeri Alkion, kepulaisuuden pyhän isän, mielestä tuo "aasialaisen kupan ja venäläisen mädätyksen haiseva pesä" oli hävitettävä maan tasalle!

      Martti Ahti: Salaliiton ääriviivat, sivu 131. Lähteenä tuossa Ahdin väitöskirjassa näyttää olevan Alkion päiväkirja 10.3.1919!

      Santeri Alkio oli myymässä suomalaisia punavankeja orjiksi Saksaan kalikaivoksille 1918

      http://blogit.iltalehti.fi/aarno-laitinen/2010/08/30/vanrikki-nappulan-historiankurssi/

      "Kun maassa oli lähes 100 000 punavankia, se oli valtava huolto-ongelma. Kokoomus ja maalaisliitto keksivät sellaisenkin hankkeen, että myydään vankeja orjiksi Saksaan kalikaivoksille. Erityisen innokas orjakauppias oli maalaisliiton johtaja Santeri Alkio." Sota on perunakysymys. Tämän esittäjä oli saksalainen kenraali Ludendorf 1. MS:n aikana. Saksahan romahti lähinnä oman huoltotilanteen aiheuttamiin levottomuuksiinsa.

      KePulaisuuden pyhän isän kultaiset sanat oli kauan kadoksissa. Sitten luimme lehdestä kuinka tällaisen uutisen:

      "Antiikkikauppias myi matkalaukullisen tarkkoja muistiinpanoja Esko Aholle
      Santeri Alkion keväällä löytyneet päiväkirjat toimitetaan kirjaksi"


      Aulis Alasen kirjoittamassa Santeri Alkion elämänkerrassa kerrotaan millainen "Suur-Suomi -mies Alkio tuolloin oli. Hän halusi "kaikki Väinölän lapset" yhteen riippumatta missä raja kulki! Nimenomaan Itä-Karjalan vapauttamista ja Suomeen liittämistä hän itsenäisyytemme alusta lähtien piti Suomelle elinkysymyksenä. >> Suomi ei ole kokonainen ennenkuin tämä osa heimoamme kuuluu kanssamme saman rajan sisään>>, hän sanoi. Tässä Alkio oli aivan samalla linjalla kuin Mannerheim miekavalassaan." (Sivu 554-555 luvun Alkio ja Interventio alusta muutama lause.)

      Minusta on erikoista Alasen kirjan Alkusanat - osassa oleva Alasen maininta runsaista lähteistä ja maininta Alkion frangmentaarisista päiväkirjoista, erityisesti niiden 1917-22 käsittävää osaa kehuen. Hän mainitsee erikseen valtionarkistossa olevat mikrofilmit kyseisiltä vuosilta, mutta ei mielestäni kerro muuten käyttäneensä koko päiväkirja-aineistoa. Oliko sittenkin niin, ettei Alasellekaan annettu alkuperäisiä päiväkirjoja käytettäväksi Alkion elämänkerran tekoa varten?

      Alanen Aulis J. Santeri Alkio
      WSOY, 1976, 748 s.,1. painos

      Poista
    3. Pitääkö joku suomalainen poliitikko tämä päivänä puheita? Väittäisin, että ulosanti on esitelmä, ei puhe. Ilmeisesti tätä eroa ei opetettu peruskoulussa. Jos lukee henkilöhistoriikkeja, niin vanhan oppikoulun aikana oli kaikenmaailman väittely- sekä puhekilpailuja.

      Tämä päivän kulttuurihistoriaa lienee oppitöiden leikkaaminen sekä liimaaminen nettilähteistä. On se omituista, kun menen hissiin, niin kaikki muut tihrustavat johonkin pieneen ruutuun, osalla on vielä jotkut napit korvissa. Nykynuoriso taitaa tulla kuuroksi aikana nuorena, onneksi napit ovat oiva apuväline?

      Poista
  21. Nielaistu puhe

    Ei ole vaihtoehtoja

    sanoi hän, kun kysyin, kuinka jaksamme

    Ei ole vaihtoehtoja

    toisti hän, ja katsoi ohitseni

    Ei ole vaihtoehtoja

    kuului vain ääni

    liikkumattomin huulin, elottomin silmin

    kuin puhuvasta kivestä.

    VastaaPoista
  22. Kemppisessä asuu näemmä pieni KePulainen, ja tuon luettuani se EI ole ihan pieni...

    VastaaPoista
  23. Puheidenkirjoittaja JK: "Mutta maa on ikuinen ja maata ja metsää viljelevä ihminen löytäätasapainon. Hän kokee ytimissään, ettei maata voi käskeä eikä metsää komentaa."


    "Kuka väittää, on murhattu maa? Enää koskaan ei kukka tee terää. Älkää uskoko, maa odottaa. Maa on uupunut, pian taas se herää. Ei,ei palanut poroksi maa, se on murheesta mustaksi tullut. Kuka merta ei voi ammentaa, tappaa maaemon voivat vain hullut.

    Koskaan laske sen haavoja et, etkä tajua miten voi sietää helvetilliset kärsimykset, jotka maan hermot revityt tietää. Maa ei huuda, ei maa vaikeroi, sydän povessa maan yhä sykkää. Kuka sanoikaan etteivät soi enää laulut ja maa on nyt mykkä?

    Maa laulaa, maa elävä on. Suurta riemua purkaa tää pallo. Maa on sielumme kuolematon, jota saapas ei hengiltä tallo. Maa on sielumme kuolematon, jota saapas ei hengiltä tallo."

    Säv. & San. Vladimir Vysotskij
    Suom. Taisto Summanen
    Alkup. nimi: Pesnja o zemlje

    VastaaPoista
  24. 'ettei sellainen henkilö ole ihanteellinen puolueemme johtoon, joka ilmoittaa itse olevansa kaikin puolin paras. Sen asian arvioiminen on meillä ollut vanhastaan äänestäjien asia, ei ehdokkaan'.
    Onko tahallaan tarkoitettu akkamaiseksi retoriikaksi? Väyrynen on persoonansa vanki, jokaisella on persoonansa eikä sitä sovi hävetä tai naamioida, kansa arvostaa jos on oma itsensä. Osaaminen ratkaisee ja tietysti sosiaaliset taidot mutta ei niistäkään Paavolle voi hylättyä antaa.

    VastaaPoista