Kaupparatsastajan kuolema

I

Koululuokkamme lahjakkain poika karkasi talousrikoksista etsintäkuulutettuna Amerikkaan ja kuoli sinne. Myös mestarilliselle pakenijalle voi käydä niin, että saa vahingossa takaa-ajajansa kierroksella kiinni.

Partiopuuhissa tutustuin erääseen poikaan, jonka sukulaisilla oli epätavallisen laajat tiedot ja henkilökohtainen kokemus Vaasan linnasta. Suvun merkkimies oli maakunnankuulu taiteilija, joka onnistui petkuttamaan jopa Vaasan epäluuloisia ja kaiken nähneitä tukkukauppiaita myös vastikään edellistä petossarjaansa sovittamasta tulleena. Suuri osa luotto- ja vakuutuspetosta yrittävistä kaatuu taiteellisen lahjakkuutensa rajallisuuteen. Kokenutkin petkuttaja saattaa sortua esimerkiksi siihen, että puhuu vahingossa välillä totta.

Toisin sanoen olen ihaillut monenlaisten ihmisten sosiaalisia taitoja kauan ja miettinyt heidän keinojaan.

Toki olen tuntenut myös kaidan polun kulkijoita, kuten hiljaisia ja vähäpuheisia naisihmisiä, joiden edestä lakoavat sekä rähjäävät miesporukat että hurjistuneet sonnit. Paras arvovalta ei kaipaa esittelemistä.

II

Suhtaudun ikävästi ja ilkeästi menestymisen niksikirjoihin ja kyökkipsykologiaan. Sitä vastoin luen nytkin silmät suitsirenkaina Keltikangas-Järvisen uusinta kirjaa (Pienen lapsen sosiaalisuus). Käytännön kokeissa testattu tutkimustieto ja lautamiehen järki lyövät kättä toisilleen myös tilanteissa, joissa johtopäätökset ovat vallitsevan viisauden valossa epämiellyttäviä ja muodittomia.

En ryhdy nyt tuota kirjaa kuvailemaan. Jos on opettanut itsensä sietämään tosiasioita silloinkin ne ovat epämiellyttäviä ja ajattelemaan toisenkin kerran, vaikka jo ensimmäinen oma päähänpisto tuntuisi riittävältä, jättää tuon kirjan tutkimatta omaksi ja vähäväkisten lasten vahingoksi.

Pienen lapsen kehityksen oppi muistuttaa valistunutta vanhoillisuutta, mutta ei ole sitä. Kehitystä ei voi kiirehtiä. Sosiaalisten taitojen istuttaminen lapseen, jonka aivot ja hermot työskentelevät rajusti ihmisten, ympäristön, liikkumisen ja puhumisen parissa, johtaa pahimmillaan ankariin vaikeuksiin fysiologisen stressin hallinnassa. Huomatkaa sana ”fysiologinen”. Puhe ei ole psykologiasta, vaan hermoston osittain peruuttamattomista kytkennöistä.

Muistan vuosikymmenten takaista laululevyä, jonka mukaan historian kulkua ei taaksepäin voi tuupata. Tuo väite on epätosi. Suomessa historian tuuppaaminen taaksepäin onnistui jo noin vuonna 1922. Ranska ja Venäjä ovat maita, jotka ovat usein osoittaneet, miten lyhyessä ajassa voi päästä kauas taaksepäin. Mutta ”suuri askel eteenpäin” on vielä vaarallisempi. Lienee otettava esimerkki pikkulapsilta ja tyydyttävä taapertamaan.

Ei ole perustetta kuvitella, että usein mainittu ”edistys” olisi kuvailtavissa paremmin kuin ylimalkaisina likiarvoina. Lisäksi on muistettava debet ja kredit. Toisen edistys on toisen taantumus, vaikka maailma ei ole nollasummapeli.

III

Wallinista. Välttää. Tällä kertaa kannatan hallituksen mallia. Ministeri on vedetty kölin ali ja todella raaka peli on alkanut: budjettiriihi.

Lento-onnettomuuksia tapahtuu ehkä enemmän hätäisistä korjauksista kuin virheliikkeistä. Esimerkki: yritys kääntyä takaisin lentokentälle, kun moottori vikuroi. Silloin on tehtävä hallittu pakkolasku lentosuuntaa muuttamatta.

IV

Ajankohtaisista yrityksistä ja yhtiöistä terveisinä kotikuusen katveesta: jokseenkin kaikissa karille ajoissa on vaikuttavana voimana myötätuuli.

Tämä on ilmainen talouspoliittinen mielipide purjeveneiden ja pienten konevoimalla kulkevien alusten aikakaudelta. Kun meno on myötätuulessa hurmaavimmillaan, on korkea aika ryhtyä reivaamaan. Ensimmäisenä kärsii ohjattavuus.