10. marraskuuta 2011

Heimweh


Otsikko on suomeksi koti-ikävä, mutta sanalla ”ikävä” on suomessa kohtalokkaasti kaksi eri merkitystä, kaipuu ja pitkästyminen. Toisilla on koti-ikävä, toisilla ikävä koti.

”Koti” oli lapualaisissa virsissä taivaan koti. Myös taivaan ikävästä veisattin.

Matti Kuusen ja muiden käsite ”maakunta” on hyvin lähellä B. Andersonin termiä ”kuviteltu yhteisö”. Hän käytti sitä kansasta. Se sopii myös kansanosaan. Se sopii erittäin hyvin kyberyhteisöihin.

Ihmiset eivät tunne toisiaan, mutta heillä on samat luulot. Ilmiö ei ole vähäpätöinen. Kuvitellulla yhteisöllä on kuviteltu sijainti, paikka. Esimerkiksi Kauhavalla on kuin valtiolla kansallislaulu(t) ja esineitä, joita palvotaan (puukot). Laulut, minulle hyvin läheiset, ovat runsaat sata kansanlaulua, jotka uskomattomien yhteensattumien merkittiin muistiin eräissä kattotalkoissa ja joista useimmat suomalaiset tuntevat ainakin muutaman.

Kuviteltu yhteisö saattaa käyttää omia salamerkkejään – murre, suhtautumistavat, käyttäytymisen kaavat, kuten vielä keski-ikäisten miesten harjoittama nujakointi, jota muualla harrastavat keskenkasvuiset.

Yhteisön maisema voi olla kanoniseksi hyväksytty. Eero Nelimarkka (kuva; Google), josta väitetään, että hän köyhinä vuosinaan kulki vaihtamassa latomaisemiaan ruokaan, toteutti tuon maiseman. Viljo Lampi toteutti sen Oulun lähellä Limingassa paljon hienommin.

Maaseudun romahtaminen ei johtunut väärästä rakentamisesta – viisi pankkia, kaksi keskusliikkeen kauppaa, kaikki betonielementeistä rakennettu, joka ikinen huolellisesti väärään paikkaan kaavoitettu. Kylä, etenkin kirkonkylä on joko jokienristeyksissä tai mäen rinteessä.  Kirkon on nähtävä itsensä joesta. Talot eivät saa kohota mäen harjan yli.

Rakentaminen kuvastaa hallinnon ja elinkeinojen notkumista. Katsokaa kirkonkylien kunnantaloja ja kouluja. Ne ovat haavelinnoja, joilla ei ole juuri tekemistä kauneuden eikä käytännöllisyyden kanssa. Verratkaa niitä kylien vanhoihin mansardikattoisiin taloihin, väljillä tonteillaan. Verratkaa puisiin, hiukan jugenhenkisiin kansakouluihin. Ja ajatelkaa, mikä määrä huomiota, kiintymystä ja kustannuksia oli pantu pirtteihin, jotka näkyivät kyläkeskukseen, vaikka isojako oli kylvänyt niitä lavealti maisemaan.

Koska nuoruuteni maisemaa ei enää ole, oma koti-ikäväni kohdistuu ihmisiin, jotka tunsin. He ovat jo lähes kaikki kuolleet. Kotikunnassa eli kaksikymmentä – kolmekymmentä ihmistä, joita kunnioitin ja arvostin samalla tavalla kuin täällä etelässä muutamaa taiteilijaa (Hynninen, Saraste) ja joitakin ihmisinä arvostusteni mukaan huiman kauas ehtineitä (Tuomo Mannermaa).

Jotkut näistä ihmisistä olivat näennäisesti tavallisia vanhempia naisihmisiä. Pari oli ikätovereitani, vähäsanaisia mutta järkähtämättömän itsenäisiä ihmisiä. Muutamat olivat vanhoja miehiä, joilla oli viisautta eli kykyä muokata kokemuksestaan tekoja.

Heillä oli arvoja, kieltämättä monissa tapauksissa uskonnollisia, vaikka heillä oli kaikilla taipumus pitää sellaiset asiat omana tietonaan. Metelikansa kokoontuu teltoissa ja seurakuntasaleissa. Sellaisen katseleminen tuo mieluummin pikemmin psykoosin kuin vakaumuksen. Vakaumus on oman mielen naaraamista.

Mutta se maailma, jota en enää näe, oli muuttumaton. Muutos tuli, eikä se ollut kaunis.

Kuka olisi arvannut, että ”Kiina-ilmiö”, melt-down, onkin taloudellinen! Euroopan ydin on alkanut sulaa. Kieltämättä kiireiset miehet ja naiset työskentelevät ja toiset poliitikot seisoskelevat hokemassa, ettei mitään ketjureaktiota ole eikä tule. Ei olisi ainakaan ollut eikä tullut, jos he olisivat olleet pitelemässä sarvista. Jos se tulee, he sitä vastoin sanovat, että tätä he juuri ennustivat.

Kuka käsitti, että kasvihuoneilmiö ja ilmaston lämpeneminen eivät johdu fossiilisista polttoaineista ja hiilidioksidista, vaan fossiilisesta rahasta?

12 kommenttia:

  1. Veikko Vionoja kuuluisi vissiin kanssa mainita, kun pohjalaisen sielunmaiseman kuvittajista puhutaan. Hänen tauluissaan ja tämän blogikirjoituksen ihmiskuvauksissa on jotain samaa.

    AW

    VastaaPoista
  2. Lainaan Herra Kania - http://ebolakani.blogspot.com/ - reilun vuoden takaa:

    Tämä on aivan klassista kamaa. Esitetään muutama tyhmä kysymys:
    Mistä naapuri sai rahan, jolla maksoi ojan kaivuun?
    "Höh! Tietenkin siitä ku' se möi pottuja pellostaan."
    Ahaa. Nooh. Mistä se, joka potut osti, sai tuon rahan?
    "Se sai sen rahan  palkkana, kun paistoi hampurilaisia McDonaldsissa."
    Ahaa. Nooh. Mistä työnantaja sai tuon rahan, että kykeni maksamaan palkan?
    "Tietenkin siitä kun joku osti siltä hampurilaisia."
    Ahaa. Nooh. Mistä se, joka hampurilaisia osti, sai tuon rahan?
    "No se sai sen..."

    http://ebolakani.blogspot.com/2010/11/joko-kansantaloustiede-on-taytta.html

    Jossa kommenttiosastolla ihmetellään että Vuodesta 2003 kierrossa oleva rahamäärä on kasvanut ~60%. Miten ja Miksi? ja vuodesta 2000 lähtien luottokanta on kasvanut ~70%. Miten ja Miksi?

    Tuo vain tuli mieleen siitä kun kirjoitit: "Kuka olisi arvannut, että ”Kiina-ilmiö”, melt-down, onkin taloudellinen!" jne. Sitähän tietysti voisi pohtia, että mikä ihmeen ongelma se sellainen oikein onkaan. Mutta. Onhan näitä talousblogeja jokunen - sen painetun sanan lisäksi - joissa näistä asioista on puhuttu jo pitkään, eli vuosikausia. Vaikea uskoa, että tämä hommeli tuli arvon blogistinkaan eteen ns. puskista. Se on tietysti mahdollista niille, joille esimerkiksi HS ja YLE ovat syystä tai toisesta ainoat tietolähteet näissäkin asioissa. Ja niinpä mieleen tuli, että tässä yhteydessä tänne voisi jakaa niitä ko. blogien linkkejä - mikäli se vain blogistille sopii. Laitan muutaman malliksi tähän - varmaan monille tuttuja, mutta jospa joku keksis parempia… Usaria huvikseni, kun siellä niitä tietäjiä riittää… vai?

    http://euroetana.blogspot.com/
    http://www.samassaveneessa.info/nopeasti/katsaukset
    http://www.zerohedge.com/
    http://ftalphaville.ft.com/
    http://humblestudentofthemarkets.blogspot.com/
    http://www.nuclearphynance.com/
    http://susijumala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/
    http://rahanvalhe.puheenvuoro.uusisuomi.fi/
    http://ollipusa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/
    http://anssiluomaaho.puheenvuoro.uusisuomi.fi/

    VastaaPoista
  3. Suomen maaseutu romahti samasta globaalista syystä kuin muuallakin maailmassa, kaupungistumisesta. Kansallisista aluepoliittisista syistä johtuen se on ollut kuitenkin parisenkymmentä vuotta muita Pohjoismaita myöhempää.

    Uudesta asumispaikasta riippumatta kiinikkeet yhteisöihin ovat perinteisen elämänmuodon muovaamia ja lähes samanlaisia kaikilla yli 50-vuotiailla. Paikalliset tavat, murteet ja maiseman erityispiirteet antavat niille yhteisöllisyyden leiman. Enää ei lapsenakaan olla kenenkään poikia eikä tyttöjä.

    Nyt tehtaanpatruunan tai kartanonherran housuihin voi suomi-yhteisössä asettua kuka suurituloinen tahansa. Esimerkkinä vaikkapa Matti Apunen, joka Ajankohtaisen kakkosen downsiftaus -keskusteluun liittyen esitti hurskaasti hyväätekevyytensä: "Minä teen työtä sen takia että minä ja perheeni pärjäävät ja ne jotka eivät täysin pysty huolehtimaan itsestään."

    Apunen ei lähde pohjalaasten Hakalan veljesten tavoin hatkaan rakennemuutosta tai verottajaa vaan oman yhteisöllisyytensä rakentamiseksi maksaa tuloistaan 48% veroa, reilut satatuhatta euroa. Voiko elämisen tarkoituksen paremmin todentaa.

    VastaaPoista
  4. Jukka,

    onko keskipohjalaiseen maisemaan tosiaan vaikuttanut isojako? Tämähän on tyypillinen yo-kirjoitusten maantiedon kysymys: karttakuva Etelä-Suomesta, Karjalasta ja Pohjanmaalta. Tehtävä: Analysoi karttakuvia ja kerro maisemaan vaikuttavista tekijöistä. Yleensä Pohjanmaalta olevassa kartassa on hirveä määrä jokeen nähden kohtisuorassa olevia pieniä peltoviipaleita. Pitää osata mainita, että monissa Pohjanmaan kylissä isojako on jäänyt tekemättä ja maanomistusolot ovat sarkajakoisella kannalla.

    Meillä Satakunnassa on ollut isojako. Ja meidän aavoilla peltolakeuksillamme talot ovat vielä paljon harvemmassa kuin Pohjanmaalla. Raitin varressa on lahovia vanhoja mäkitupia. Isot talot ovat yksinään keskellä peltoa. Parhaiten talon asujainten kunnon näkee siitä, miten pihan omenapuita on hoidettu.

    Meidän pihallamme omenapuut ovat vielä niin nuoria, etteivät ne kanna hedelmää. No, syöjätkin ovat vielä äitinsä kupeitten sisäpuolella.

    VastaaPoista
  5. Juhan Palmun mainitseminen lakeuksien latomaalarien yhteydessä lienee pyhäinhäväistys?

    JK: "Ihmiset eivät tunne toisiaan, mutta heillä on samat luulot."

    Nappiin sanottu. Täydellinen kuvaus kaikista "kuvitelluista yhteisöistä".

    Ja huom! tuo pätee muihinkin heimoihin ja kansoihin kuin meihin kuviteltuihin "pohjalaisiin" tai "suomalaisiin".

    Siitäkin huolimatta, että kuvittelemme poikkeavuutemme muista näkyvän geeneissämme. Tai emme me niin kuvittele, vaan geenitutkijat, mutta sama asiahan se on.

    VastaaPoista
  6. Maaseudun esteettisen rakentamisen on pilannut väistämätön kehitys.Kuntien virkoihin valiintuu toispaikkakuntalaisia, joilla ei ole mitään intressiä tutustua kunnan rakennushistoriaan tai perinteisiin arvoihin.Voipi olla, että tuleva insinööri ei ole myöskään istunut kovin aktiivisesti kuvaamataidon tunnilla.

    VastaaPoista
  7. Maaseudun romahtaminen ei tietenkään johdu väärästä rakentamisesta mutta mikä varmmimmmin konkretisoi ihmisen sisäisen mielen kuin se, millaisen ympäristön hän itselleen laittaa siksi lyhyeksi maan päällä viettämäkseen ajaksi. Toistan Suomen maaseudulla se näyttää ja tuntuu pahalta. Itse kärsin asiantilasta lähemmin tällä hetkellä juuri siellä Kauhavan lähiympäristöissä.

    VastaaPoista
  8. Eikös "nostalgia" tarkoita myös koti-ikävää?

    VastaaPoista
  9. Olen nähnyt kuvia Vilho Lammen töistä ja olen päätellyt että hän on merkittävä lähinnä oululaisille tai Paavo Rintalan henkilöhahmona, mutta vastikään Meilahden näyttelyssä silmäni avautuivat, kuten sanotaan, vaikka tällaisten teosten äärellä pitäisi pikemminkin sanoa että ne katsovat katsojaansa.

    Asiasta lähes ilman aasinsiltaa aina ajankohtaisiin tekijänoikeuskysymyksiin: muodostaako (kirjassa tai lehdessä julkaistu) maratonharjoitusohjelma teoksen? Kyseessä on yleensä 8-12 viikolle laadittu lista päivittäin tehtävistä juoksuharjoituksista, niiden pituuksista ja vauhdeista. Mikään ei tietenkään estä minua valmentautumasta sellaisen mukaan - siihenhän se on tarkoitettukin - tai valmentamasta jotakuta toista, mutta voinko julkaista sen sellaisenaan esim blogissa? Entä kirjassa?

    VastaaPoista
  10. Ad Erastotenes Aleksandrialainen: - kyllä isojako suoritettiin Pohjanmaalla, mutta erikoisesti. Peruskartoista näkee tuloksen.

    Esimerkiksi Laihian kirkonkylä hajautettiin aika tehokkaasti.

    Asiaan vaikutti myös osittamislaki - tilojen halkominen / lohkominen. Itä-Suomessa jakotoimituksiin ei hevin ryhdytty.

    Ajatusta maanjakojen vaikutuksesta sosiaalisiin ja poliittisiin oloihin on kehitelklyt mm. Herman Lindqvist, jonka mielestä työ aloitettiin kiireellä Skoonessa, koska paikallisia aatelisia hirvitti talonpoikien tapa jupista toistensa pirteissä iltaisin. Siirrettiin talot niin kauas, ettei jupinoista tullut totta.

    VastaaPoista
  11. Minulle loihe lausumaan viime lauantaina pääkaupunkilainen: "Kai sielläkin voi sitten asua!" Olin mennyt mainitsemaan, että maaseudulla ja rajan pinnassa.

    VastaaPoista
  12. "Koska nuoruuteni maisemaa ei enää ole, oma koti-ikäväni kohdistuu ihmisiin, jotka tunsin. He ovat jo lähes kaikki kuolleet."
    Tuota kutsutaan pitkän iän kiroukseksi.

    VastaaPoista